Oulun yliopisto

Tuhkista rakennusmateriaaleja, kuonista sementtiä - kiertotalouden uudet mahdollisuudet

Jaa

Energian tuotantolaitoksissa poltossa muodostuva tuhka, metalli- ja terästeollisuudessa tuotannon sivutuotteena syntyvät kuonat ja rakennusten purkujätteenä syntyvät mineraalivillat eivät enää tulevaisuudessa päädy kaatopaikalle.

Teräs- ja kaivannaisteollisuuden pii- ja alumiinipitoisesta jäteaineesta voidaan prosessoida erittäin kestävää geopolymeeriä ja valaa se minkälaiseen muotoon tahansa, harkoiksi tai vaikka 3D tulosteeksi saakka.
Teräs- ja kaivannaisteollisuuden pii- ja alumiinipitoisesta jäteaineesta voidaan prosessoida erittäin kestävää geopolymeeriä ja valaa se minkälaiseen muotoon tahansa, harkoiksi tai vaikka 3D tulosteeksi saakka.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu järjestävät 4.10.2017 klo 13.30 Linnanmaan kampuksella Kohti kiertotaloutta –seminaarin, jossa esitellään minkälaisia tuotteita ja liiketoimintaa teollisuuden mineraalisista sivuvirroista voidaan toteuttaa yhteistyössä yritysten kanssa. Seminaariin osallistuu tutkijoita ja yritysten edustajia.

Oulun yliopistolla on jo useiden vuosien ajan kehitetty näiden mineraalisten sivutuotteiden käyttöä esimerkiksi korvaamaan betonia erilaisissa rakentamisen tuotteissa. Esimerkiksi ympäristöä voimakkaasti rasittava Portlandsementti olisi korvattavissa geopolymeereillä (ks. liite). Tuhkan rakeistamiseen liittyvän tutkimus- ja kehitystyön tuloksena Oulun alueen voimalaitoksissa syntyvää tuhkaa rakeistetaan siten, että tuhkan käyttö maanparannusaineena tai infran rakentamisessa on toimiva, kestävän kehityksen mukainen ratkaisu yrityksille. Professori Mirja Illikaisen johtama kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusryhmä on tehnyt yhteistyötä jo yli kolmenkymmenen yrityksen kanssa.

Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan osastolla yritysten välistä yhteistyötä kiertotalouden keinoin edistetään Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen puitteissa. Tuhkien ja kuonien hyödyntäminen maanparannuksessa tai rakennustuoteteollisuudessa edustaa toimijoiden välistä symbioosia parhaimmillaan, jossa hyötyä, myös taloudellista, syntyy molemmille osapuolille.

Kohti kiertotaloutta –seminaarissa toimijoiden ylimääräiseksi jääviä hukkaresursseja ja toisaalta näiden hukkamateriaalien käytöstä kiinnostuneita tahoja tuodaan työpajoissa saman pöydän ääreen. Kansallisesti tätä FISS-toimintaa (Finnish Industrial Symbosium System) hallinnoi Motiva, joka on opastanut maakunnallisia toimijoita mallin käyttöön eri puolilla Suomea muutaman vuoden ajan.

Seminaarin yhteydessä avataan Lapin yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettu muotoilunäyttely ”Jätteestä tuotteeksi”, jossa on esillä geopolymeereistä tehtyä taidetta. Geopolymeerit ovat keraamien tai betonin kaltaisia materiaaleja, joilla on kuitenkin huomattavan pieni hiilijalanjälki. Salla-Mari Koistinen Lapin yliopistosta ja Juho Yliniemi Oulun yliopisto johdattelevat läsnäolijoita geopolymeerinäyttelyn antiin.

Toimittajanne on tervetullut tilaisuuteen. Kohti kiertotaloutta –seminaarin ohjelma Tellus Stagella.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori Mirja Illikainen, Oulun yliopisto, teknillinen tiedekunta, p. 0294 48 2394
tki-johtaja Tuomo Pesola, Oulun ammattikorkeakoulu, luonnonvara-alan osasto, p. 050 597 0391

viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, p. 040 546 3413

Kuvat

Teräs- ja kaivannaisteollisuuden pii- ja alumiinipitoisesta jäteaineesta voidaan prosessoida erittäin kestävää geopolymeeriä ja valaa se minkälaiseen muotoon tahansa, harkoiksi tai vaikka 3D tulosteeksi saakka.
Teräs- ja kaivannaisteollisuuden pii- ja alumiinipitoisesta jäteaineesta voidaan prosessoida erittäin kestävää geopolymeeriä ja valaa se minkälaiseen muotoon tahansa, harkoiksi tai vaikka 3D tulosteeksi saakka.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Nopeat virtaaman muutokset vesivoimaloiden alapuolisissa jokiuomissa lisääntyneet – taustalla tuulivoiman kasvu18.12.2018 08:30Tiedote

Oulun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen kattava ja laaja tutkimus vesivoimaloiden säännöstelyn aiheuttamista jokien lyhytaikaisista nopeista virtaaman muutoksista Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa ja Norjassa. Tutkimuksessa tehty merkittävin havainto on, että vesivoimaloiden aiheuttamat nopeat virtaaman muutokset voimalapatojen alapuolisissa jokiuomissa ovat huomattavasti lisääntyneet viimeisten kymmenen ja erityisesti muutaman viime vuoden aikana.

Ikiroudan sulaminen uhkaa arktisia kaupunkeja ja teollisuutta12.12.2018 07:15Tiedote

Ilmaston lämmetessä jopa 70 prosenttia pohjoisten ikirouta-alueiden infrastruktuurista sijaitsee riskialueilla, selviää suomalaisten maantieteilijöiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Ikiroudan sulaminen ja siitä johtuva maaperän vettyminen ja painuminen voivat tutkijoiden mukaan uhata arktisten alueiden kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hyödyntämistä tulevina vuosikymmeninä. Riskialueilla asuu kolme neljäsosaa pohjoisen pallonpuoliskon ikirouta-alueiden väestöstä, noin neljä miljoonaa ihmistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme