Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tuleeko ravintoloista osa ruoan haamutuotantoa?

Jaa

Perinteiset kivijalkapohjaiset ravintolayritykset ovat olleet viime vuosina kaikkien aikojen myllerryksessä. Ravintola-asiakkaiden kulutustottumusten muutosta ovat vauhdittaneet Wolt ja muut ravintolaruokaa välittävät digitaaliset alustat sekä korona-aika. Yksi keskeisistä ilmiöistä on ruoan haamutuotanto.

Ruoan haamutuotannolla tarkoitetaan ravintolaruoan tilauksen, valmistuksen, kuljetuksen ja asiakaspalvelun osittaista tai täydellistä eriytymää. Tällöin koko ruokapalveluelämys tai sen osa tuotetaan asiakkaalle näkymättömissä ja sitä voi olla tuottamassa useita eri yrityksiä.

Haamutuotannossa keskeisiä toimijoita on neljä: ravintolaruokatilauksia välittävä digitaalinen alusta, tilauksen valmistaja, tilauksen toimittaja ja loppuasiakas.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa on tutkittu, millä tavalla ravintolaruoan kuljetuspalveluita tarjoavat digitaaliset alustat vaikuttavat ravintoloiden liiketoimintaan.

Ravintolat joutuvat miettimään kaiken uudestaan

Yksi ravintolayrityksen tärkeimmistä kysymyksistä on, missä määrin yritys haluaa kantaa vastuun asiakaskohtaamisista läpi palvelupolun. Ravintolayrittäjän on pohdittava esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Miten tilaukset vastaanotetaan? Oman nettisivun tai sovelluksen kautta, kuten Kotipizza tai Hesburger tekevät, vaiko keskitetyn alustan, esimerkiksi Woltin, kautta?
  • Missä ruoka valmistetaan? Oman tai jonkin toisen operoiman kivijalkaravintolan keittiössä, omassa tai jonkin toisen operoimassa haamukeittiössä?
  • Onko yrityksellä kivijalkaravintolaa ollenkaan vai onko toiminta kokonaan verkossa?
  • Kun tilaus on vastaanotettu ja valmistettu, miten se noudetaan ja toimitetaan? Millaisia muutoksia kivijalkaravintolaan tarvitaan? Tarvitaanko ruokaläheteille esimerkiksi oma odotustila tai noutopiste? Onko käytössä vain noutopalvelu, oma kuljetuspalvelu vai kenties jonkin kolmannen tahon toteuttama kuljetuspalvelu?

Vaihtoehtojen ja toteutustapojen viidakossa on pohdittava, millainen haamutuotannon muoto sopisi parhaiten osaksi juuri tämän yrityksen liiketoimintaa ja kasvustrategiaa.

Yksittäistä yritystä laajemmin tarkasteltuna haamutuotanto muuttaa koko ravintoloiden ympärille rakentuvaa ekosysteemiä. Keitä ravintoloihin linkittyvä ekosysteemi työllistää ja miten niiden tarjoamia palveluita kulutetaan?

Haamutuotanto on kiinteä osa alustataloutta, ja keskustelu alustatalouden tulevaisuudesta ja roolista osana työelämää ja työuria on vasta alussa. Alustatalouden käytännön vaikutukset heijastuvat kuitenkin jo pitkälle.

Blogin kirjoittaja Aarni Tuomi toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa lehtorina. Tutkimus- ja opetustyössään hän kartoittaa teknologian vaikutuksia palveluliiketoimintaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Ratapihantie 13
00520 HELSINKI

09 229 611http://www.haaga-helia.fi/fi

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkii ja kehittää näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Haaga-Helian koulutusalat ovat liiketalous, tietojenkäsittely, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, journalismin koulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus.

Ravintolapalvelujen tulevaisuutta on tutkittu AlgoAmmatti - Algoritminen johtaminen ja ammatillinen kasvu alustataloudessa -hankkeessa. Hankkeessa perehdytään muun muassa siihen, millaisia vaikutuksia alustatalouden yrityksillä on niihin, jotka työskentelevät alustatalouden kautta suorasti tai epäsuorasti. Tutkimuksessa keskitytään alustatalouden kautta työtä tekevien koettuun arkeen ja ammatilliseen kasvuun. Hankkeen rahoittaa Työsuojelurahasto.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Korkeakoulujen opiskelijavalinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan23.1.2023 11:42:59 EET | Blogi

Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ei ole kyse vain korkeakoulujen keskinäisestä kilpailusta, vaan ne heijastelevat laajemmin yhteiskunnan muutoksia ja alueellisen vetovoiman kehitystä. Toiveista huolimatta korkeakoulupaikkojen lisääminen alhaisen vetovoiman alueille ei automaattisesti tuo sinne lisää opiskelijoita ja asukkaita, vaan pahimmillaan jarruttaa yhteiskuntakehitystä, heikentää kansallista kilpailukykyä ja lisää hyödyttömiä kustannuksia. Opiskelijan kannalta riskinä on opintojen aloittamisen viivästyminen tai jopa niiden keskeytyminen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme