Venäjän sulkeuduttua 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta. Itämeren asema muuttuu myös Nato-jäsenyyden myötä, tähdentää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Uudessa geotalouden tilanteessa Suomi on saari – enemmän kuin koskaan. Siksi meidän on varauduttava aiempaa paremmin Itämeren logistiikkaa koskeviin riskeihin, poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin. Tulevan hallituksen on panostettava vaihtoehtoisiin pohjoisiin reitteihin yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa. Panostukset on tehtävä siten, että ne hyödyttävät kuljetuksia myös normaalioloissa.”

Vaihtoehtoisten reittien kapasiteetti riittäisi nykyisellään vain murto-osaan

Emme voi poissulkea tilannetta, jossa Itämeren normaali meriliikenne häiriintyisi turvallisuustilanteen muutoksen seurauksena. Syynä voi olla esimerkiksi tahallinen häirintä, ennakoimaton selkkaus tai muu vaaratilanne.

Vaikka itse häiriö olisi maantieteellisesti rajattu ja etäällä Suomesta, saattaisivat varustamot joutua vetäytymään Itämeren markkinoilta jyrkästi nousevien vakuutusmaksujen takia. Sen johdosta Itämeren kuljetukset keskeytyisivät vaikeuttaen vakavalla tavalla suomalaisyritysten toimintaa.

Tällöin Suomen olisi turvauduttava vaihtoehtoisiin ulkomaanreitteihin pohjoisessa: Ruotsin ja Norjan tie- ja rataverkkojen sekä satamien kautta. EK:n Destialla teettämä Itämeri-selvitys kuitenkin osoittaa, että niiden nykyinen kapasiteetti riittäisi vain murto-osaan Suomen tarpeesta. Kuljettaja- ja kalustopulan ohella pullonkaulaksi muodostuisivat eri raideleveydestä johtuvat junanvaihdot ja siirtokuormaukset sekä satamapalveluiden riittävyys.

Lentoyhteydet ovat elintärkeitä Suomelle kansainvälisessä yhteydenpidossa, matkailussa ja lentorahdissa. Kriisitilanteessa lentoliikenteen merkitys kasvaisi entisestään.

Suositukset Suomen hallitukselle – tarvitsemme pohjoismaista yhteistyötä

Uuden hallituksen liikennepolitiikan prioriteetteja tulisi olla Suomen ulkomaankaupan saavutettavuuden turvaaminen – myös kriisioloissa.Selvityksen perusteella EK suosittaa Suomen tulevalle hallitukselle seuraavia toimia:

1. Suomen, Ruotsin ja Norjan valtioiden tulee yhdessä käynnistää valmistelut koskien vaihtoehtoisten kuljetusreittien kapasiteetin kasvattamista ja kehittämistä. Reittien pullonkauloja on ryhdyttävä avaamaan niin kuljetus- ja väyläkapasiteetin, raideleveyskysymyksen, satamatoimintojen ja muiden logistiikkapalveluiden osalta. Panostukset hyödyttäisivät myös normaaliaikojen kuljetuksia.
2. Kolmen maan on myös syytä yhdessä tavoitella EU:n ja Naton investointimahdollisuuksia mm. Suomen läpi Torniosta Haaparannan kautta Narvikin satamaan kulkevan reitin osalta.
3. Kansallisesti kriittisintä olisi parantaa Oulun ja Tornion välisiä tie- ja rautatieyhteyksiä sekä kehittää siirtokuormausterminaaleja.
4. Vastaavasti valtion ja suomalaisyritysten on aloitettava neuvottelut kansainvälisten logistiikkayritysten kanssa koskien poikkeustilanteiden kapasiteettia.
5. Toimintavarmuus ja kriisinkestävyys tulee ottaa uudeksi päätösperusteeksi, kun liikenneväyliä sekä lataus- ja tankkausinfraa kehitetään.
6. Huoltovarmuuskriittisten yritysten kanssa tulee selkiyttää normaaliolojen varautumistarpeet, yritysten rooli ja valtion edistämiskeinot.
7. EU:ssa on vaikutettava sen puolesta, että pohjoisesta sijainnista ja pitkistä etäisyyksistä koituisi mahdollisimman vähän kilpailuhaittaa.

EK:n Destialla teettämä Itämeri-selvitys.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (Satu Toivonen, puh. 040 8212 097).
Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo, puh. 040 763 1482, valokuvat

Turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Kim Mattsson, puh. 050 440 0128, valokuvat
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ek.fi