Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Tulevien nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien oppimistulokset arvioitiin ensimmäistä kertaa - osaaminen erittäin hyvää

Jaa

Eri osaamisalueet hallittiin erittäin hyvin arvosanojen perusteella nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattiosaamisen näytöissä. Lähes kaikki näytöt tehtiin työelämässä, ja naiset ja miehet pärjäsivät näytöissä yhtä hyvin. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä tutkinto korvautuu ensi vuonna kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnolla.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon oppimistuloksia. Arvioinnissa seurattiin syksyllä 2013 opinnot ammatillisena perustutkintona aloittaneita opiskelijoita kevääseen 2016 asti. Arviointiaineisto koottiin ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta täydentävästä aineistosta. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 16 koulutuksen järjestäjää ja lähes 400 opiskelijaa. Arvioinnin tulokset julkaistaan 11.12.2017.

Työmenetelmät hyvin hallussa, teoreettisesta osaamisesta hieman heikompia arvosanoja

Noin kaksi kolmasosaa (65 %) opiskelijoista sai ammattiosaamisen näytön arvosanaksi kiitettävän, 31 % hyvän ja 4 % tyydyttävän. Yleisin arvosana kaikilla muilla osaamisalueilla paitsi työn perustana olevan tiedon hallinnassa oli kiitettävä.

Opiskelijat hallitsivat lähes yhtä hyvin työprosessin, työmenetelmät, -välineet ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Sen sijaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta saatiin muita osaamisalueita heikompia arvosanoja.Joka kolmannessa näytössä kaikkien osaamisalueiden arvosanat olivat kiitettäviä.

Sukupuolten välillä ei ollut eroja arvosanoissa. Toisin kuin monissa muissa ammatillisten perustutkintojen arvioinneissa, näyttöjen arvosanat eivät vaihdelleet merkittävästi näyttöpaikan mukaan.

Lähes kaikki näytöt työelämässä jo ennen reformia

Ensi vuoden alusta voimaan astuu ammatillisen koulutuksen reformi, joka lisää työpaikoilla oppimista. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutuksen suurimpana vahvuutena on työelämälähtöisyys ja se, että jo ennen reformin voimaantuloa suurin osa näytöistä, 90 %, tehdään työelämässä.

- Työpaikkanäytöistä valtaosa oli julkisella sektorilla, muun muassa nuorisotaloilla ja kouluissa. Sisällöt riippuvat näytettävästä tutkinnon osasta, mutta yleistäen ne liittyvät erilaisten kerhojen ja aktiviteettien suunnitteluun ja ohjaukseen eri kohderyhmille, arviointisuunnittelija Jukka Jalolahti sanoo.

Tutkinnon tavoitteiden mukaisia työssäoppimis- ja näyttöpaikkoja on saatavilla hyvin, ja suurin osa opiskelijoiden tekemistä näytöistä vastasi tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Myös erityisopiskelijoiden osalta näytöt olivat lähes poikkeuksetta työpaikalla. 

- Aineiston perusteella erityisopiskelijat tekivät pitkälti samoja tehtäviä kuin muutkin opiskelijat. Aineistossa ei käytännössä ollut lainkaan mukautettuja näyttöjä, Jalolahti kertoo.

Näyttöjen järjestämiseen ja laatuun liittyvät prosessit olivat keskimäärin kehittyvällä, paikoin jopa edistyneellä tasolla. Lähes kaikki ammattiopettajat olivat pedagogisesti päteviä. Työelämäjaksoille osallistumisessa havaittiin järjestäjien välillä vaihtelua. Järjestäjistä 33 % ilmoitti, ettei yksikään nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon päätoimisista ammattiopettajista ollut osallistunut työelämäjaksolle viimeisen viiden vuoden aikana. Viidesosalla järjestäjistä taas kaikki päätoimiset ammattiopettajat olivat osallistuneet työelämäjaksoille kyseisenä ajankohtana.

Lisäksi koulutuksen järjestäjien kokoaman näyttöihin liittyvän seuranta- ja palautetiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä havaittiin kehittämistarpeita. Kehitettävää ilmeni varsinkin palautteen keräämisen ja käsittelyn muuttamisessa satunnaisesta systemaattiseksi.

Koulutuksesta valmistutaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Opiskelijoista noin 65 % on naisia. Ala on melko pieni, sillä uusia opiskelijoita aloittaa vuosittain noin 400. Ensisijaisista hakijoista useimmat saavat opiskelupaikan. Ammatillisen koulutuksen uudessa tutkintorakenteessa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon korvaa kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto 1.8.2018 lähtien. Nykyisestä tutkinnosta tulee silloin osa laajempaa kokonaisuutta. 

Raportti: Jalolahti, J., Stylman, V., Räkköläinen, M. & Kilpeläinen, P. Ammatillinen osaaminen nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa. Julkaisut 25:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi

Yhteyshenkilöt

- arviointisuunnittelija Jukka Jalolahti, puh. 029 533 5516 (tavoitettavissa 27.–29.12.)
- arviointineuvos Mari Räkköläinen, puh. 029 533 5527
- arviointisuunnittelija Veera Stylman, puh. 029 533 5555 etunimi.sukunimi@karvi.fi

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin - muutokset pieniä, mutta kehityssuunta osin huolestuttava22.11.2017 08:00Tiedote

JULKAISUVAPAA - Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjät ovat kohdistaneet säästöjä henkilöstökuluihin. Osa koulutuksen järjestäjistä on vähentänyt opetuksen tarjontaa, ja erot opetusmäärissä ovat kasvaneet. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, mihin vaikuttaa osittain se, että kunnat ja muut järjestäjät ovat lisänneet omaa rahoitusosuuttaan.

Oppiminen edellyttää monipuolista arviointia20.11.2017 08:00Blogi

Perusopetuksen päättöarviointi on jälleen noussut keskusteluun. Suomi tunnetaan kehittävän eikä kontrolloivan arvioinnin maana, jossa koulukokeille ja otosperustaisille päättöarvioinneille on osoitettu oma rajallinen paikkansa. Erityisen tärkeänä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014 on nähty opintojen aikainen arviointi. Sen mukaan oppilaille tulee antaa monipuolisin tavoin palautetta oppimisesta, sillä erilaiset arviointimenetelmät mahdollistavat eri tavoin osaamisen esille tulon. Samat menetelmät eivät sovi kaikkiin oppiaineisiin ja kaiken ikäisille koululaisille. Kynä–paperi-kokeilla voidaan tunnistaa eri asioita kuin esimerkiksi portfolioilla, suullisilla esityksillä tai oppilasryhmien osaamista kartoittavilla toiminnallisilla tehtävillä. Kansalliset kokeet, joissa koko ikäluokka testataan perusopetuksen yhdeksännellä luokalla muutamissa oppiaineissa, olisivat harppaus keinovalikoiman typistymisen suuntaan. Ne ovat myös huomattavan kalliita ja työläitä järjest

Lapplands Yrkeshögskola har beviljats en kvalitetsstämpel22.8.2017 14:22Tiedote

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en auditering av Lapplands Yrkeshögskola och beviljat yrkeshögskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 22 augusti 2017. Högskolans kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterier för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna för och rekommendationerna om högskolornas kvalitetshantering.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme