Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Tulevien nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien oppimistulokset arvioitiin ensimmäistä kertaa - osaaminen erittäin hyvää

Jaa

Eri osaamisalueet hallittiin erittäin hyvin arvosanojen perusteella nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattiosaamisen näytöissä. Lähes kaikki näytöt tehtiin työelämässä, ja naiset ja miehet pärjäsivät näytöissä yhtä hyvin. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä tutkinto korvautuu ensi vuonna kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnolla.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon oppimistuloksia. Arvioinnissa seurattiin syksyllä 2013 opinnot ammatillisena perustutkintona aloittaneita opiskelijoita kevääseen 2016 asti. Arviointiaineisto koottiin ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta täydentävästä aineistosta. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 16 koulutuksen järjestäjää ja lähes 400 opiskelijaa. Arvioinnin tulokset julkaistaan 11.12.2017.

Työmenetelmät hyvin hallussa, teoreettisesta osaamisesta hieman heikompia arvosanoja

Noin kaksi kolmasosaa (65 %) opiskelijoista sai ammattiosaamisen näytön arvosanaksi kiitettävän, 31 % hyvän ja 4 % tyydyttävän. Yleisin arvosana kaikilla muilla osaamisalueilla paitsi työn perustana olevan tiedon hallinnassa oli kiitettävä.

Opiskelijat hallitsivat lähes yhtä hyvin työprosessin, työmenetelmät, -välineet ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Sen sijaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta saatiin muita osaamisalueita heikompia arvosanoja.Joka kolmannessa näytössä kaikkien osaamisalueiden arvosanat olivat kiitettäviä.

Sukupuolten välillä ei ollut eroja arvosanoissa. Toisin kuin monissa muissa ammatillisten perustutkintojen arvioinneissa, näyttöjen arvosanat eivät vaihdelleet merkittävästi näyttöpaikan mukaan.

Lähes kaikki näytöt työelämässä jo ennen reformia

Ensi vuoden alusta voimaan astuu ammatillisen koulutuksen reformi, joka lisää työpaikoilla oppimista. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutuksen suurimpana vahvuutena on työelämälähtöisyys ja se, että jo ennen reformin voimaantuloa suurin osa näytöistä, 90 %, tehdään työelämässä.

- Työpaikkanäytöistä valtaosa oli julkisella sektorilla, muun muassa nuorisotaloilla ja kouluissa. Sisällöt riippuvat näytettävästä tutkinnon osasta, mutta yleistäen ne liittyvät erilaisten kerhojen ja aktiviteettien suunnitteluun ja ohjaukseen eri kohderyhmille, arviointisuunnittelija Jukka Jalolahti sanoo.

Tutkinnon tavoitteiden mukaisia työssäoppimis- ja näyttöpaikkoja on saatavilla hyvin, ja suurin osa opiskelijoiden tekemistä näytöistä vastasi tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Myös erityisopiskelijoiden osalta näytöt olivat lähes poikkeuksetta työpaikalla. 

- Aineiston perusteella erityisopiskelijat tekivät pitkälti samoja tehtäviä kuin muutkin opiskelijat. Aineistossa ei käytännössä ollut lainkaan mukautettuja näyttöjä, Jalolahti kertoo.

Näyttöjen järjestämiseen ja laatuun liittyvät prosessit olivat keskimäärin kehittyvällä, paikoin jopa edistyneellä tasolla. Lähes kaikki ammattiopettajat olivat pedagogisesti päteviä. Työelämäjaksoille osallistumisessa havaittiin järjestäjien välillä vaihtelua. Järjestäjistä 33 % ilmoitti, ettei yksikään nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon päätoimisista ammattiopettajista ollut osallistunut työelämäjaksolle viimeisen viiden vuoden aikana. Viidesosalla järjestäjistä taas kaikki päätoimiset ammattiopettajat olivat osallistuneet työelämäjaksoille kyseisenä ajankohtana.

Lisäksi koulutuksen järjestäjien kokoaman näyttöihin liittyvän seuranta- ja palautetiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä havaittiin kehittämistarpeita. Kehitettävää ilmeni varsinkin palautteen keräämisen ja käsittelyn muuttamisessa satunnaisesta systemaattiseksi.

Koulutuksesta valmistutaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Opiskelijoista noin 65 % on naisia. Ala on melko pieni, sillä uusia opiskelijoita aloittaa vuosittain noin 400. Ensisijaisista hakijoista useimmat saavat opiskelupaikan. Ammatillisen koulutuksen uudessa tutkintorakenteessa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon korvaa kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto 1.8.2018 lähtien. Nykyisestä tutkinnosta tulee silloin osa laajempaa kokonaisuutta. 

Raportti: Jalolahti, J., Stylman, V., Räkköläinen, M. & Kilpeläinen, P. Ammatillinen osaaminen nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa. Julkaisut 25:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi

Yhteyshenkilöt

- arviointisuunnittelija Jukka Jalolahti, puh. 029 533 5516 (tavoitettavissa 27.–29.12.)
- arviointineuvos Mari Räkköläinen, puh. 029 533 5527
- arviointisuunnittelija Veera Stylman, puh. 029 533 5555 etunimi.sukunimi@karvi.fi

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Kutsu tulosten julkistamistilaisuuteen: Millainen on suomalainen lääkäri? – Lääketieteen peruskoulutus arvioitu ensimmäistä kertaa5.6.2018 12:38Kutsu

Aika: perjantai 15.6. mediatilaisuus klo 9.00-10.00, julkistamistilaisuus 10.00–13.00 Paikka: Suomen Kansallismuseo, Mannerheimintie 34 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut lääketieteen peruskoulutuksen ensimmäisen kansallisen arvioinnin. Arviointi toteutettiin vuosina 2016–2018. Julkistamistilaisuudessa esitellään arvioinnin tuloksia ja suosituksia, jotka heijastavat lääkäreiden työn muuttuvia osaamisvaatimuksia ja tulevaisuuden toimintaympäristöä. Arvioinnissa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on lääketieteellisen koulutuksen nykytila? Mitkä ovat sen vahvuudet ja haasteet? Miten lääkärikoulutus vastaa sote-uudistuksen tuomiin osaamistarpeisiin? Julkistamistilaisuudessa kuullaan edustajia kaikista viidestä Suomen yliopistosta, joissa lääketiedettä opetetaan. Tuloksia kommentoi muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Tutustu seminaarin ohjelmaan. Seminaarin kielenä on englanti. Tilaisuutta voi seurata myös verkosta tämän

Maailman paras amis?18.5.2018 08:45Blogi

Suomalainen ammatillinen koulutus on huippuluokkaa, mutta huippuosaajien lisäksi tutkintotodistuksen saa moni opiskelija, joka saavuttaa vain tutkinnon minimivaatimukset. Osaamisten vaatimustasosta on pidettävä huolta, sillä vaatimalla liian vähän ja joustamalla vaatimustasosta muun muassa nuorten syrjäytymisriski lisääntyy. Koulutuksen työelämärelevanssi ja opiskelijalähtöisyys sekä rakentavan keskustelukulttuurin luominen eri toimijatahojen välille ovat ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtia.

KUTSU: Millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa? – Arviointifoorumi 25.5.17.5.2018 08:00Kutsu

Aika: perjantai 25.5. klo 9.00–16.00 Paikka: Musiikkitalon Black Box -sali, Helsinki Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjestää toukokuussa ensimmäistä kertaa Arviointifoorumin, jossa tarkastellaan laaja-alaisesti koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta arviointitiedon pohjalta eri koulutusasteilla: varhaiskasvatuksessa – esi- ja perusopetuksessa – lukiokoulutuksessa – ammatillisessa koulutuksessa – korkeakoulutuksessa – vapaassa sivistystyössä. Puheenvuoroissa, työpajoissa ja keskusteluissa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa? Toteutuuko koulutuksellinen tasa-arvo ja osallisuus? Mitä tapahtuu oppijan polun nivelvaiheissa? Vastaako osaaminen työelämän vaatimuksia? Millainen on koulujen digitalisaation tila? Päivän muita teemoja ovat muun muassa luottamus suomalaisen koulutus- ja arviointijärjestelmän perustana, maahanmuuttajien koulutus sekä ruotsinkielinen koulutus. Tutustu Arviointifoorumin ohjelmaan. T

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä hyvät yrittäjyysvalmiudet ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopetuksessa3.5.2018 08:00Tiedote

Korkeakouluissa on menossa selkeä yrittäjyysbuumi: yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoi pitävänsä yrittäjyyttä kiinnostavana uravaihtoehtona. Samanlaista buumia ei voida opiskelijakyselyn perusteella sanoa näkyvän ammatillisessa koulutuksessa. Yritysten ja yrittäjyyden vahvistaminen on yksi Sipilän hallituksen tavoitteista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme