Lapin ELY-keskus

Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotukset vuosille 2022–2027 kuultavana (Lappi)

Jaa

Lapin ELY-keskus on valmistellut Lapin alueen tulvaryhmien kanssa ehdotukset Kemijoen, Tornionjoen- Muonionjoen, Ivalojoen vesistöalueiden ja Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmista vuosille 2022–2027. Samassa aikataulussa Lapin ELY-keskus on valmistellut vesienhoidon yhteistyötahojen kanssa vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat vuosille 2022–2027. Palautetta sekä vesienhoidon että tulvariskien hallinnan suunnitelmaehdotuksista voi antaa 14.5.2021 asti.

Kuva: Lapin ELY-keskus. Kuva on vapaasti käytettävissä.
Kuva: Lapin ELY-keskus. Kuva on vapaasti käytettävissä.

Tulvariskien hallintasuunnitelmilla pyritään parantamaan tulviin varautumista sekä vähentämään vesistö- ja merivesitulvista aiheutuvia tulvariskejä. Tornionjoen-Muonionjoen, Kemijoen ja Ivalojoen vesistöalueille laadittiin ensimmäiset tulvariskien hallintasuunnitelmat vuonna 2015. Niissä esitetyistä rakenteellisista tulvasuojelutoimenpiteistä ovat edistyneet Ivalon keskustan tulvapenkereiden korottaminen ja Kittilän tulvapenkereiden vaihe 1. Torniossa Suensaaren penkereen korottaminen suomalais-ruotsalaisena yhteishankkeena on luvitusvaiheessa. Lisäksi Lapin pelastuslaitos on hankkinut tilapäisiä tulvasuojelumateriaaleja, joita voidaan hyödyntää tulevina vuosina Lapin tulvariskialueilla.

Maa- ja metsätalousministeriö nimesi Kemin uudeksi merkittäväksi tulvariskikohteeksi 22.12.2018. Tämän vuoksi Kemiin laadittiin ensimmäistä kertaa tulvariskien hallintasuunnitelman meritulvariskeihin varautumiseksi. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään varautumaan kerran 250 vuodessa toistuvaan merivesitulvaan (korkeus N2000+2,71 m), jonka korkeus on 38 cm korkeampi kuin vuoden 1982 Mauri-myrskyssä. Keskeisimmät suunnitelmassa esitetyt rakenteelliset toimenpiteet ovat tulvapenkereet ja Nauskaojan tilapäinen sulkeminen tulvatilanteessa.

Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti varautumaan kerran 100 vuodessa toistuvaan (1/100a) tulvatilanteeseen. Toissijaiseksi pidemmän aikavälin tavoitetasoksi asetettiin 1/250a tulva. Maa- ja metsätalousministeriö palautti vuonna 2019 aiemman Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi. Ministeriön päätöksen mukaisesti suunnitelmassa vuosille 2022–2027 ei esitetä uutta säännöstelyallasta tulvariskien hallinnan toimenpiteenä. Rovaniemellä ja Kittilässä toimenpiteeksi esitetään mm. tulvasuojausten rakentamista sekä asuinrakennusten että yhdyskuntatekniikan kohteiden suojaamiseksi. Kemijärvellä patoturvallisuuden lähtökohdista toteutettava Pöyliöjärven patojen korottaminen parantaa Kemijärven keskustan suojausvarmuutta poikkeuksellisessa tulvatilanteessa. Lisäksi kehittämällä Kemijoen vesistön tulvanaikaista säännöstelyä voidaan parantaa Rovaniemen ja Kemijärven tulvariskien hallintaa.

Ivalojoen ja Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueilla hallintasuunnitelmissa esitettävät toimenpiteet ovat pääosin samat kuin aiemmissa suunnitelmissa. Tavoitteena on suojata asuinrakennukset ja jätevesihuollon kohteet 1/100a tulvalta ja muut riskikohteet 1/250a tulvalta. Rakenteellisina tulvasuojelutoimenpiteinä esitetään olemassa olevien tulvapenkereiden korottamista ja kohdekohtaisten tulvasuojausten rakentamista. Tornionjoen-Muonionjoen suunnitelmaa on yhteensovitettu Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa.

Tulvariskien hallintasuunnitelmissa on aiemmin mainittujen toimenpiteiden lisäksi esitetty useita muita tulvariskien hallintaa edistäviä toimenpiteitä. Erittäin tärkeiksi toimenpiteiksi on luokiteltu mm. tulvien huomioiminen rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa, asukkaiden ja toiminnanharjoittajien omatoiminen varautuminen tulviin, tulvaviestintä sekä tilapäisten tulvasuojeluvälineiden hankinta, testaus ja käyttö. Tulvariskien hallinnan parantamiseksi on tärkeää, että tulva-alueelle sijoittuvien asuinrakennusten ja tulvariskikohteiden omistajat olisivat tietoisia omaisuuteensa kohdistuvasta tulvariskistä ja keinoista omaisuutensa suojaamiseksi. Uusien kohteiden rakentamista tulva-alueille tulee välttää.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat:

Tulvaryhmät: www.ymparisto.fi/tulvaryhmat

Lausunnot ja mielipiteet tulvariskien hallinnan suunnitelmaehdotuksista voi antaa:

  • www.lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelussa (järjestelmä edellyttää kirjautumista)
  • Sähköpostilla Lapin ELY-keskuksen kirjaamoon (kirjaamo.lappi(at)ely-keskus.fi).
  • Kirjallisesti Lapin ELY-keskuksen kirjaamoon (PL 8060, 96101 Rovaniemi).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen, puh. 0295 037 354, niina.karjalainen(at)ely-keskus.fi

Kuvat

Kuva: Lapin ELY-keskus. Kuva on vapaasti käytettävissä.
Kuva: Lapin ELY-keskus. Kuva on vapaasti käytettävissä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Lapin ELY-keskus
Lapin ELY-keskus
Rovaniemi: Hallituskatu 3 B (valtion virastotalo)
Kemi: Valtakatu 28

0295 037 000http://www.ely-keskus.fi/lappi

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus

Lapin suhdannekatsaus vuoteen 2020 paljastaa: Lapin suhdannekehitys notkahti koko maata voimakkaammin koronapandemian iskiessä17.6.2021 09:49:00 EEST | Tiedote

Lapin suhdannekehitys notkahti koko maata voimakkaammin koronapandemian rajoitustoimien iskiessä keväällä 2020. Toimialoista vain kaivostoiminnan kehitystrendi jatkoi kasvuaan. Myös rakentamisen ja kaupan liikevaihdon vuosikehitys oli positiivinen. Eniten liikevaihto romahti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä matkailupalveluissa. Lapin suhdannekatsaus kokoaa vuosittain tiedot liikevaihdon, teollisuuden viennin ja henkilöstömäärän suhdannekehityksestä määriteltyjen toimialojen, matkailukeskusten yritysryhmien sekä Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukuntien osalta. Suhdannekatsaus on toteutettu Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen, Lapin Kauppakamarin, Lapin Yrittäjien, Finnveran, Rovaniemen kaupungin sekä Meri-Lapin kehittämiskeskuksen yhteistyönä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme