Tunne renkaasi ja olosuhteet - Turvasuositus sadekelillä on vähintään neljä milliä

Kampanjapäällikkö Hannu Lintala Autonrengasliitosta huomauttaa, että renkaan kosketuspinta tiehen voi kadota sadekelillä lähes olemattomaksi. ”Kämmenen kokoisten tassujen sijaan pito on kuvaannollisesti pikkurillien varassa jo tavallisilla matkanopeuksilla. Vesimäärän, ajonopeuden ja renkaan urasyvyyden lisäksi renkaan pintakuviolla ja profiililla on vaikutusta vesiliirtoon.”

Tekniikan Maailma testasi vuonna 2016 renkaan vesiliirtoherkkyyttä kiihdytyskokeella kuuden millin vesimäärällä. Uusi kesärengas ehkäisi vesiliirtoa noin 80 km/h nopeuteen asti. Puoliksi kuluneilla, nelimillisillä renkailla vesiliirtonopeus oli 75 km/h. Huonokuntoisilla, pariin milliin kuluneilla renkailla vesiliirtoon jouduttiin jo 70 kilometrin tuntivauhdissa. (Liite 1)

Lisäksi tehtiin jarrutuskokeita märällä asfaltilla 80 km/h ajonopeudesta. Uusilla kesärenkailla jarrutusmatka oli noin 25 metriä. Puoliksi kuluneilla renkailla se venähti parilla metrillä, mutta huonokuntoisilla renkailla peräti 12 metriä pidemmäksi. Vauhtia oli vielä 45 km/h kohdassa, jossa auto pysähtyi uusilla renkailla. (Liite 2)

Rengasriskit korostuvat vaativissa kelioloissa

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat riskitekijänä joka seitsemännessä (14 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa. Rengasonnettomuudet ovat viime vuosina vähentyneet sekä määrällisesti että suhteellisesti. Vuonna 2015 tapahtui 21 renkaisiin liittyvää kuolonkolaria, kun niitä on ollut 2000-luvulla keskimäärin 29 tapausta vuosittain.

Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Kaksi kolmasosaa renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista on tapahtunut lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä, vaikka useimmiten tieliikenneonnettomuudet sattuvat kuivalla kesä- tai talvikelillä. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 33 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen. (Liite 3)

Henkilö- ja pakettiautot ovat aiheuttaneet 2000-luvulla yhteensä 3 325 kuolonkolaria, joista 466 tapausta liittyy renkaisiin. Rengasonnettomuuksissa kuoli 552 henkilöä ja vammautui vakavasti 171 henkilöä. Tiedot ilmenevät Onnettomuustietoinstituutin ylläpitämästä onnettomuustietorekisteristä vuosilta 2000-2015.

Rengasratsia järjestetään tiedotuspainotteisesti

Autoilijat ajavat renkaansa useimmiten huomaamattaan kehnoon kuntoon. Viime syksyn rengasratsioissa vain joka neljäs (27 %) huonoilla renkailla ajavista tiedosti renkaidensa kunnon. Lintalaon aiheesta huolissaan: ”Vain autonsa ja renkaansa tunteva kuljettaja pystyy säätämään tilannenopeuden ja turvavälin vallitsevan kelin mukaiseksi.”

Tämän syksyn Rengasratsia-kampanja järjestetään ensi viikolla tiedotuspainotteisesti. Autoilijan oma vastuu renkaiden kuntoseurannassa korostuu, sillä tällä kertaa rengasratsioita järjestetään vain muutamalla paikkakunnalla. Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat kampanjoineet rengasturvallisuuden puolesta jo syksystä 1997 lähtien.

Ohessa kutsu Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanjan infotilaisuuteen ja avausratsiaan ma 11.9. klo 10 Helsingissä.