Finanssiala ry

Tunnistusvälineet kuntoon – vuodenvaihteen jälkeen pienikin verkko-ostos saattaa vaatia pankkitunnuksia

Jaa

Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) korttimaksamisen tunnistautumisen siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Vahvan tunnistautumisen tarkoituksena on parantaa maksupalveluiden turvallisuutta ja siten kuluttajansuojaa.

Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL on jo ottanut vahvan tunnistautumisen käyttöönsä mobiilisovelluksessaan. Viime hetken kertalipun ostaminen saattaa siis jo nyt vaatia vahvan tunnistautumisen. Sama käytäntö tulee pakolliseksi kaikkiin verkko- ja mobiilimaksuihin tammikuun alusta.

”Kannattaa varautua tunnistautumaan pankkitunnuksillaan myös pienissä verkko-ostoissa. Jos on ottanut käyttöön älypuhelimeen ladattavan pankin tunnistautumissovelluksen, tunnukset kulkevatkin mukana siinä kuin puhelinkin”, painottaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.

Vahvaa tunnistautumista ei vaadita jokaisella ostokerralla. Käytäntö muistuttaa lähimaksamista, jossa tunnusluku täytyy toisinaan näppäillä, vaikka pääsääntö onkin, että sitä ei tarvita. Vahvalla tunnistautumisella varmistetaan, että niin palveluntarjoajat kuin pankitkin noudattavat tiukkoja turvatoimia ja tietoturvakäytäntöjä.

Tunnistautumisvälineellä tarkoitetaan tunnistautumissovelluksella varustetun älypuhelimen lisäksi esimerkiksi joidenkin pankkien myöntämiä tunnistautumislaitteita. Paperiset tunnuslukulistat eivät PSD2-sääntelyn myötä enää yksinään riitä vahvaksi tunnistautumisvälineeksi, koska ne ovat liian helposti kopioitavissa. Niiden rinnalle onkin tuotu muita turvallisuustekijöitä.

Käytännöt vaihtelevat jonkin verran, joten epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä omaan pankkiinsa.

Kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön, ei käytettävyys välttämättä alkuvaiheessa ole parasta mahdollista: sovellukset saattavat takkuilla ja maksutapahtumat vaatia uusintayrityksen. Sekä pankit että verkkokauppiaat toivovat asiakkailta kärsivällisyyttä.

”Maksajat ovat sekä pankin että kaupan asiakkaita, ja molempien intresseissä luonnollisesti on, että asiakkaat pystyvät käyttämään palveluita sujuvasti”, Kaarlela summaa.

Lue lisää: Miten toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) vaikuttaa verkko-ostoksiin ja korttimaksamiseen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Vahvistetaanko pankkiunionia vai etsitäänkö maksumiehiä koronakriisille?18.1.2021 07:00:00 EETTiedote

Piru on, missäpä muuallakaan, kuin yksityiskohdissa. Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomi ja Suomen pankkisektori sitoutunut. Koko euroalueen yhteiset pelisäännöt ja riskien yhdenmukainen tunnistaminen ovat sinänsä kannatettavia asioita, samoin yhteinen pankkivalvonta ja pankkikriisien ratkaisumekanismi. Nämä ohjaavat pankin mahdollisesta kaatumisesta aiheutuvat tappiot niille, jotka ovat pankkiin sijoittaneet. Pankkiunionirakennelman viimeinen palanen, EU:n yhteinen talletussuoja, voisi kuitenkin tuoda eurooppalaisten pienten ja keskisuurien pankkien ongelmat yhteisesti pankkiunionimaiden pankkien ja viime kädessä koko euroalueen veronmaksajien ratkaistaviksi.

Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa12.1.2021 12:59:24 EETTiedote

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Silmät suojaan – ilotulitekauppaa rajoittava kansalaisaloite on hukkunut hallinnon rattaisiin30.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Kansalaisaloite kuluttajille myytävien ilotulitteiden rajoittamiseksi meni eduskuntaan jo yli vuosi sitten, mutta siitä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. On ymmärrettävää, että esimerkiksi koronaan liittyvät asiat ovat kiilanneet käsittelyjonossa, mutta aloitteesta olisi syytä saada aikaan sääntelyehdotuksia. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat viisi sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa ja sytyttivät yli sata tulipaloa.

Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä säilyy vilkkaana – yritysten luototuksessa hiljaisempaa15.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on loppuvuoden 2020 aikana vilkastunut selvästi. Koronapandemian vaikutus näyttää jääneen vain tilapäiseksi pudotukseksi. Myös pankinjohtajien odotukset kotitalouksien lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat hyvät. Sen sijaan yritysten luotonkysyntä on edelleen heikkoa. Loppuvuoden aikana luottoja on myönnetty selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Barometrikysely IV/2020 tehtiin pankinjohtajille marras-joulukuun vaihteessa.

Vetoomus hallitukselle: Suomen on painettava jarrua pankkien yhteisvastuun ja sääntelyn lisäämisessä9.12.2020 10:55:36 EETTiedote

Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä. Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla 30.11. laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme