Sinebrychoffin Taidemuseo

Tunteet estradilla – 13.9.2018-3.3.2019 Sinebrychoffin taidemuseo

Jaa

Näyttämölle astuessaan näyttelijä katoaa esittämänsä roolihahmon taakse. Katsoja ihailee illuusiota ja ylistää näyttelijän herkkyyttä ja kykyä saada yleisö eläytymään hänen tunteisiinsa.

Albert Edelfelt: Ida Aalberg, 1902. Suomen Kansallisteatteri. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen.
Albert Edelfelt: Ida Aalberg, 1902. Suomen Kansallisteatteri. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen.

Teatteriseurueiden ensimmäiset tähdet syntyivät 1800-luvulla. Näyttelijöiden, tanssijoiden ja oopperalaulajien menestyksekäs ura perustui ihailijoiden suosioon. Aikansa idolit valokuvattiin tai maalattiin menestysrooleissa. Tilausmuotokuvat pönkittivät heidän menestystään. Innokas teatterinharrastaja Albert Edelfelt pääsi suomalaisten tähtien suosioon. Oli muodikasta tilata häneltä muotokuva. Järjestely hyödytti molempia osapuoli, sillä se toi mainetta yhtä lailla mallille kuin taiteilijallekin. Näyttelyssä on esillä Albert Edelfeltin maalaamat muotokuvat aikansa tunnetummista suomalaista tähtinäyttelijöistä Ida Aalbergista ja Aino Acktésta.

Tunteet nousivat kiinnostuksen kohteeksi 1600-luvulla. Valistusfilosofi René Descartes (1596–1650) eritteli tunnetiloja tieteellisesti, esimerkiksi ihmetystä, rakkautta, vihaa, halua, iloa ja surua. 1600-luvun kuluessa tunteiden kuvaaminen sai vakiintuneita muotoja. Taiteilija Charles Le Brun (1619–1690) laati säännöt tunteiden kuvaamiseen maalaustaiteessa. Mielenliikkeitäkuvaavia ilmeitä ja eleitä oli helppo tunnistaa sekä maalauksissa että näyttämöllä.

Rakkaudellisen ja hiukan mystisenkin huuman kuvaus juontaa juurensa aivan näyttämötaiteen alkuaikoihin. Hurmio esitettiin pyörtymiskohtauksina, autuaana ilona tai muodonmuutoksena, ja se ylevöitti sielun ja antoi katsojille esimakua paratiisista. Kun yleisö eläytyi näyttämöllä esitettävään kohtaukseen, tunteet vapautuivat kahleistaan ja katsojat löysivät ilmaisun omillekin tuntemuksilleen.

Kyyneliä pidettiin 1600-luvulla vilpittömyyden ilmaisuna. Myöhemmin tunteiden julkista ilmaisemista pidettiin sopimattomana. Tunteenpurkauksista puhuttiin pilkalliseen sävyyn ja itsehillintää arvostettiin.

Näyttelyssä esillä olevan Claes Corneliszoon Moeyartin maalauksen innoittajana on toiminut Gerbrand Adriaenszoon Brederon (1585–1618) burleskinäytelmä Mooy-Aal en haaraanbidders (Mooy-Aal ja hänen kosijansa). Moeyart oli taiteilija ja Amsterdamin Van Campen -teatterin hallinnollinen johtaja. Teatteri oli mukana alankomaalaisten kirjallisuusseurojen toiminnassa. Seurat toivat yhteen runoilijoita, kirjailijoita ja taiteilijoita tarjoten heille tilaisuuden tavata toisiaan hauskanpidon merkeissä. Näytelmien juonet perustuivat usein valinnan vaikeuteen, jonka tässä näytelmässä saa kokea kaunis Mooy-Aal. Hänellä on kaksi kosijaa: rikas, vanha mies ja komea, mutta huikentelevainen nuorukainen. Neito kääntyy kolmannen miehen puoleen, joka kyynisesti ehdottaa, että hän voi ottaa molemmat rakastajikseen ja nauttia nuoruudesta ja rikkaudesta samanaikaisesti. Maalauksen sommittelu tuo mieleen kuvaelmaperinteen, jossa näyttelijöiden toiminta on pysäytetty ”eläväksi tauluksi” (tableau vivant). Siinä kulissit, rekvisiitta ja henkilöiden eleet ja ilmeet viittaavat näytelmän aiheeseen.

Maalaustaide ja teatteri ovat innoittaneet toisiaan kautta vuosisatojen. 1800-luvulla oopperoiden ja tragedioiden suosio kasvoi merkittävästi. Historiallisten näytelmien ja oopperaesitysten menestys innoitti lavastajat käyttämään runsaasti rekvisiittaa ja tehosteita. Romanttinen maisemamaalaus heijastui myös kulissien suunnitteluun ja esimerkiksi kaasuvalaistus korosti lavastuksen dramaattisuutta. Kuvataiteessa historiamaalaus sen sijaan tiivisti kokonaisen kertomuksen yhteen teokseen. Taiteilijat erottivat tapahtumat toisistaan tyhjällä tilalla, ja se viittasi henkilöiden siirtymiseen paikasta toiseen. Väkivaltaisten tekojen kuvaamisen sijaan taiteilijat ilmaisivat jo tapahtunutta tai kohta odotettavissa olevaa tapahtumaa. Teatterin lavalla tapahtuvat juonenkäänteet herättivät katsojissa tunteita ja inspiroivat myös taiteilijoita kuvaamaan dramaattisia kohtauksia.

Albert Edelfeltin Poltettu kylä -maalauksessa (1879) kuvattu episodi on mielikuvituksen tuotetta. Avuttomien ihmisten katseiden kautta Edelfelt teki historiasta teatteria omalla tavallaan. Tehokeinona on toiminnan puuttuminen: nuori nainen, vanha mies ja lapsi ovat kiven takana Klaus Flemingin taustalla näkyvää sotajoukkoa piilossa. Kylä on poltettu, ja kuvassa näkyy vain ahdistunutta odotusta. Tapahtuneen ja nykyhetken välinen kuilu tiivistää jännitteet. Katsoja seisoo nuoren naisen takana ja miettii yhdessä tämän kanssa, mitä seuraavaksi tapahtuu – ikään kuin näyttämöllä tapahtuvaa melodraamaa katsellen.

Helsingin ensimmäinen teatterirakennus valmistui vuonna 1827 Esplanadin puistoon. Arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli pienen puurakenteisen rakennuksen nykyisen Mikonkadun tienoille. Teatterissa ei tuolloin ollut vakituista teatteriseuruetta, vaan kiertävät ulkomaiset teatteriseurueet esiintyivät siellä. Teatterista tuli suosittua viihdettä ja teatteritalo kävi ahtaaksi. Marraskuussa 1860 vihittiin käyttöön arkkitehti G. T. Chiewitzin piirtämä teatteritalo Nya Teatern Esplanadille. Tämän teatterin tarina jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi, sillä toukokuussa vuonna 1863 rakennus tuhoutui tulipalossa. Uuden teatteritalon suunnittelijaksi palkattiin arkkitehti Nikolaj Benois. Jälleenrakentaminen käynnistyi nopeasti ja jo lokakuussa 1866 vihittiin käyttöön uusi teatterirakennus Svenska Teatern. Keväällä 1867 vakinainen ruotsinkielinen teatteri aloitti toimintansa ja on siitä lähtien toiminut keskeytyksettä.

Ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri Suomalainen Teatteri perustettiin vuonna 1872. Se toteutti kansansivistyksellistä linjaa ja keskittyi esittämään uraauurtavia suomenkielisiä näytelmiä, joita kirjoittivat Aleksis Kivi ja Minna Canth. Oman talon Suomalainen teatteri sai vasta vuonna 1902.

Teatterilla oli tärkeä rooli Fanny Sinebrychoffin (o.s. Grahn, 1862–1921) elämässä. Hän teki oppilassopimuksen Svenska Teatternin kanssa vain 13-vuotiaana vuonna 1875. Hänestä tuli ensimmäisiä suomalaisia juhlittuja näyttelijättäriä ja suorastaan palvottu hahmo. Neiti Grahnista julkaistiin Suomen vanhin ihailijavalokuva 1880. Kuvassa hän on tunnetuimmassa roolihahmossaan Kuningas XI:nä Fredrik Paciuksen oopperassa Kaarle-kuninkaan metsästys. Menestys Helsingissä toi myös työtarjouksia Tukholmaan, mutta Fanny pysyi kotimaassa. Fanny ehti näytellä uransa aikana peräti 85 eri roolissa. Fanny Grahnin teatteriura päättyi kihlaukseen ja avioliittoon Paul Sinebrychoffin kanssa 1883. Hänen viimeiseksi roolikseen jäi Perditan rooli Shakespearen näytelmässä En Vintersaga. Taiteilja Gunnar Berndtssonin (1854–1895) maalaama muotokuva Fannysta on esillä näyttelyssä. Omistamme tämän näyttelyn Fannylle.

Näyttelyn on kuratoinut ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman.

Tunteet estradilla -näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 13.9.2018-3.3.2019.

Luentoja ja tapahtumia:

Ke 19.9.2018 klo 18 Laura Gutman: Moved to Tears – curatorial talk

Su 7.10.2018 klo 15 Taidetta ja musiikkia: Viulukonsertti Katariina Záborszky
Ke 10.10.2018 klo 17.30 Kulttuuritreffit: Tunne-matching museossa
Su 14.10.2018 klo 15 Ääniaallot-konsertti, Sibelius-Akatemia
Ke 17.10.2018 klo 18 Luento: Minna Nyberg, musiikkinäytteet Mikko Ikäheimo (luuttu): Eleet puhuvat barokissa
Ke 24.10.2018 klo 18 Mykkäelokuvanäytös: Sylvi (1913)
Ke 31.10.2018 klo 18 Luento: FT Mirva Saukkola: Eleganssin edelläkävijät, muodin kuningattaret: Tyyli-ikonit taiteessa

Ke 14.11.2018 klo 18 Luento: museonjohtaja Marina Catani: “Med liv och själ”. Edelfeltin suhteet teatteri- ja musiikkimaailmaan Euroopassa (luento on suomeksi)
Su 18.11.2018 klo 15 Latinalais-amerikkalaisia säveliä kitaralla, Patrik Venan oppilaat esiintyvät
Ke 21.11.2018 klo 18 Luento: erikoistutkija Antti Alanen, KAVI: Rakkauden tiloja: teatteri elokuvadraaman innoittajana

La 1.12.2018 klo 11 Jouluisia lauluja, B#Cantamore-lauluyhtye
Su 9.12.2018 klo 15 Ääniaallot-konsertti, Sibelius-Akatemia
La 15.12.2018 klo 13 Jouluisia lauluja, B#Cantamore-lauluyhtye

Ke 16.1.2019 klo 18 Luento: Dosentti, FT Pentti Paavolainen: Tilanne, tunne ja ele. Näyttämöaiheisen taiteen tarkastelua
Ke 30.1.2019 klo 18 Luento: FT Ira Westergård: Ihmeiden äärellä

Ke 13.2.2019 klo 18 Luento: Näyttelijä Alina Tomnikov: Kun itken, ajattelen jäätelöä − Näyttelijän paljastuksia

Tapahtumat ja luennot museon pääsymaksulla tai museokortilla.

Lisätietoja luennoista ja tapahtumista 

Lehdistökuvat 

Yleisöopastukset: Tunteet estradilla -näyttelyyn: suomeksi lauantaisin klo 14 ja ruotsiksi kuukauden ensimmäinen lauantai klo 13

Opastukset tilauksesta varaukset@kansallisgalleria.fi tai 0294 500 500 ma-pe 9–15

Pääsymaksu: 12|10 € (2.1.2019 alkaen pääsymaksu 15 /13 €) tai museokortti, alle 18-v. ilmaiseksi. Kotimuseoon on aina vapaa pääsy!

Museo on avoinna: ti, to, pe 11−18, ke 11−20, la, su 10−17, ma suljettu

Facebook Siffmuseo |Instagram #Sinebrychoffartmuseum |Twitter @Sinebrychoffart

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja näyttelystä:
Museonjohtaja Kirsi Eskelinen,
p. 0294 500 490, Kirsi.Eskelinen@siff.fi

Amanuenssi Claudia de Brün,
p. 0294 500 468, Claudia.deBrun@siff.fi

Haastattelut ja kuvausluvat:
Markkinointisuunnittelija Eija Pekkanen,
p. 0294 500 462, Eija.Pekkanen@siff.fi

Kuvat

Albert Edelfelt: Ida Aalberg, 1902. Suomen Kansallisteatteri. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen.
Albert Edelfelt: Ida Aalberg, 1902. Suomen Kansallisteatteri. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sinebrychoffin Taidemuseo
Sinebrychoffin Taidemuseo
Bulevardi 40
00120 Helsinki

0294 500 460http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

AUKIOLOAJAT: www.siff.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sinebrychoffin Taidemuseo

Rembrandtin Lukeva munkki mukaan kansainväliseen tutkimustietokantaan3.9.2018 08:00Tiedote

Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin kuuluva Lukeva munkki on ainoa hollantilaisen mestarin Rembrandt Harmensz. van Rijnin (1606–1669) Suomessa oleva maalaus. Teos on liitetty Hollannissa ylläpidettävään tutkimustietokantaan. The Rembrandt Database kokoaa yhteen tiedot Rembrandtin laajasta tuotannosta. Sinebrychoffin taidemuseon teos saa uudenlaista kansainvälistä näkyvyyttä, sillä nyt Rembrandtin tutkijat ja kaikki kiinnostuneet pääsevät vapaasti tutustumaan teosta koskevaan digitaaliseen aineistoon.

Andrea Vaccaron teos Sinebrychoffin taidemuseoon5.6.2018 08:00Tiedote

Sinebrychoffin taidemuseo on hankkinut kokoelmiinsa napolilaisen taidemaalarin Andrea Vaccaron teoksen Kristus ja avionrikkoja, joka on ajoitettu noin vuoteen 1630. Andrea Vaccaro on Napolin kultakauden ajan mestari, jonka tuotanto on viime aikoina herättänyt erityistä kiinnostusta tutkijoiden parissa. Hänen varhaistuotantonsa, johon myös Sinebrychoffin taidemuseon hankkima teos lukeutuu, on edelleen vähemmän tunnettua.

Piranesi - Rauniot puhuvat 16.2.-27.5.2018 Sinebrychoffin taidemuseo16.2.2018 08:00Tiedote

Tiedote 16.2.2018. Piranesi - Rauniot puhuvat esittelee italialaisen Giovanni Battista Piranesin (1720-1778) grafiikkaa. Piranesi uudisti tapaa kuvata Rooman kaupunkikuvaa ja maisemaa. Hänen tunnetuimmat grafiikansarjansa ovat Vedute di Roma ja Carceri d’Invenzione. Molemmat sarjat ovat edustettuina näyttelyssä. ”Yleisöllä on nyt harvinainen tilaisuus tutustua grafiikan suuren mestarin teoksiin, jotka vain harvoin voivat olla esillä valonherkkyytensä vuoksi”, sanoo museonjohtaja Kirsi Eskelinen. Esillä on yhteensä 16 grafiikanlehteä Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmasta.

Italian ja Orientin lumo Ippolito Caffi - Sinebrychoffin taidemuseo 1.2.–27.5.201831.1.2018 12:42Tiedote

Italialainen Ippolito Caffi (Belluno 1809–1866 Lissa) oli kaupunkinäkymiin ja maisemiin erikoistunut taiteilija, seikkailija ja isänmaanystävä. Näyttely vie matkalle Venetsiaan, Roomaan, Napoliin, Ateenaan, Konstantinopoliin ja muihin Orientin kaupunkeihin, joiden näkymiä Caffi ikuisti maalauksiinsa, piirustuksiinsa ja vesiväritöihinsä. Näyttelyssä on esillä 73 maalausta ja yhteensä 15 piirustusta ja vesivärityötä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme