Tunteiden säätely voi muovata turvallisuuden kokemustamme
Tavoillamme säädellä tunteita saattaa olla merkitystä siinä, miten turvalliseksi olomme koemme, ilmenee Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten jokapäiväisten turvallisuuden ja turvattomuuden kokemusten sekä tunteiden säätelyn välisiä ajallisia yhteyksiä.

Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan ajassa etenevää prosessia, jossa ihminen pyrkii tavoitteellisesti vaikuttamaan tunteisiinsa erilaisten säätelykeinojen avulla. Yksilö voi esimerkiksi muuttaa ajatteluaan aluksi pelottavalta tuntuvasta tilanteesta korostamaan tilanteen vähemmän uhkaavia puolia vähentääkseen kielteisen tunnekokemuksensa voimakkuutta ja kestoa.
Tutkimuksen lähestymistapa perustuu viimeaikaisiin kiintymyssuhdeteoreettisiin malleihin, joiden mukaan turvallisuuden ylläpitäminen sekä turvattomuuden kanssa selviytyminen ovat tunteiden säätelyn ydintavoitteita. Kiintymyssuhdeteoria on alun perin John Bowlbyn ja Mary Ainsworthin kehittämä viitekehys, joka pyrkii ymmärtämään ihmisten turvallisuuden kokemuksen kehitystä läheisissä vuorovaikutussuhteissa sekä psykologista ja sosiaalista merkitystä läpi elämänkaaren.
Tutkimuksen ensimmäisen kirjoittajan, psykologian väitöskirjatutkija Jaakko Tammilehdon mukaan tutkimustulokset korostavat turvallisuuden ja turvattomuuden kokemusten aika- ja tilannesidonnaista luonnetta.
— Tyypillisesti tutkimus on pyrkinyt ymmärtämään turvallisuuden kokemuksen ja tunteiden säätelyn yhteyksiä tutkimalla yksilöiden välisiä eroja kiintymystyyleissä, joilla tarkoitetaan suhteellisen pysyviä käsityksiä toisten luotettavuudesta ja saatavilla olosta sekä omasta arvokkuudesta ja kyvykkyydestä.
— Kuitenkin jokainen meistä kokee sekä turvallisuuden että turvattomuuden hetkiä elämässään. Tutkimuksemme mukaan sillä, miten säätelemme tunteitamme, saattaa olla merkitystä turvallisuuden ja turvattomuuden kokemustemme vaihtelulle päivittäisessä arjessa.
Tammilehdon mukaan tutkimustulokset tarjoavat alustavia vihjeitä tunteiden säätelykeinojen toiminnallisesta roolista turvallisuustavoitteiden palvelijana. Erityisesti tutkimuksessa korostui ruminaatio, jolla tarkoitetaan ajattelun toistuvaa kohdentamista ja kaventamista kielteisiin asioihin ja tilanteisiin.
— Tuloksemme viittaavat siihen, että arkielämän turvattomuuden kokemukset saattavat altistaa ihmisiä ruminointiin, mikä voi heijastaa heidän pyrkimyksiään etsiä ratkaisuja turvallisuuden kokemuksen puuttumiseen.
Tutkimus on osa psykologian tohtori Jallu Lindblomin johtamaa Päivittäiset tunteet -tutkimusprojektia ja Eino Jutikkalan rahaston, Suomen Kulttuurirahaston sekä Suomen Akatemian rahoittama. Tutkimus on julkaistu kaikille avoimena Cognition and Emotion -lehdessä. Tutkimusryhmä jatkaa tutkimusta teeman parissa. Hiljattain esirekisteröidyssä tutkimuksessa tullaan selvittämään kiintymystyylien ja päivittäisen tunteiden dynamiikan välisiä yhteyksiä.
Jaakko Tammilehto, Guy Bosmans, Peter Kuppens, Marjo Flykt, Kirsi Peltonen, Kathryn A. Kerns, Jallu Lindblom: Dynamics of attachment and emotion regulation in daily life: uni- and bidirectional associations. Cognition and Emotion
https://doi.org/10.1080/02699931.2022.2081534
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, psykologi Jaakko Tammilehto,
jaakko.tammilehto@tuni.fi
Tampereen yliopisto
https://twitter.com/JaakkoTammileh1
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Älykkäät pehmorobotit tarttuvat esineisiin paineilman avulla4.7.2022 10:36:48 EEST | Tiedote
Uusilla paineilmalla toimivilla antureilla pehmorobotit pystyvät aistimaan ilman ainuttakaan sähköistä komponenttia. Antureilla varustetut poimimisrobotit havaitsevat kohteensa muodon ja pystyvät tarttumaan poimittavaan kappaleeseen automaattisesti. Tulevaisuudessa tällaisia robotteja voidaan käyttää elektroniikalle haastavissa olosuhteissa, esimerkiksi voimakkaassa säteilyssä tai magneettikentässä.
Uusi 3D-tulostin mahdollistaa keraamisten tuotteiden suunnittelun joustavasti halutuilla ominaisuuksilla1.7.2022 10:30:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto ottaa käyttöön uuden keraamien 3D-tulostusteknologian. Tampereelle juuri saapunut laite perustuu tulostukseen sideaineen suihkutus -menetelmällä. Se mahdollistaa suunnittelun ja valmistuksen keraamirakenteiden toiminnallisuuden mukaan. Laitteen käyttöönotossa huomioidaan teollisuuden tarpeet yhteisissä työpajoissa.
Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote
Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.
Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote
YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.
Ennakkokutsu medialle: Verotutkimuksen huippuyksikön avajaistilaisuus 1.9.202221.6.2022 09:39:25 EEST | Kutsu
Verotus vaikuttaa meidän kaikkien elämään, vaikkemme sitä aina huomaa. Verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta eläkkeisiin. Verotuksella voidaan myös pyrkiä ratkomaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten eriarvoisuuden kasvua sekä ympäristö- ja terveysongelmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme