SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Tuore artikkelikokoelma luotaa Euroopan unionin tulevaisuutta eurovaalien edellä

Jaa
Inhimillisempi Eurooppa – Puheenvuoroja Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi -julkaisu herättelee keskustelua sosiaalisesta Euroopasta ja hyvinvointitaloudesta.

Murroksessa olevalla Euroopan unionilla on edessään muutosten vuosi: Euroopan parlamentin vaalit ovat toukokuussa ja niiden jälkeen aloittaa uusi komissio. Suomi on tärkeänä vuonna tärkeässä asemassa – se on EU:n puheenjohtajamaa kesäkuusta vuoden loppuun. Uusi julkaisu valottaa EU:n tulevaisuutta muutosten kynnyksellä, etenkin sen sosiaalista ulottuvuutta. 

Hallitustenvälisen yhteistyön merkitys on EU:ssa korostunut eurokriisin jälkeen, yliopistotutkija Timo Miettinen kirjoittaa artikkelissaan Mihin suuntaan EU menee eurovaalien jälkeen? Tämän takia EU:ssa tehtävät päätökset ovat entistä enemmän riippuvaisia yksittäisten maiden sisäpolitiikasta eivätkä kaikki uudistukset enää nojaa yksinomaan unionin virallisiin rakenteisiin. Miettisestä Suomen tavoitteena tulisi pitkällä aikavälillä olla kansallisen ja EU-tason valtasuhteiden selkeyttäminen ja EU:n demokraattisen legitimiteetin vahvistaminen. 

Sosiaali- ja terveysasioissa ristiriitaista kehitystä 

”Sosiaali- ja terveysasioissa nykyisen Junckerin komission toiminta on ollut ristiriitaista”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo.  

”EU:lla on Eurooppa 2020 -strategia, jolla on muun muassa pyritty vähentämään köyhyyttä, mutta tavoitetta ei olla saavuttamassa. EU:n kansanterveysohjelmaa ei myöskään aiota jatkaa nykymuodossaan. Toisaalta on tehty uusi tärkeä avaus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari” 

Inhimillisempi Eurooppa – Puheenvuoroja Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi -julkaisun ovat tuottaneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin. Sen useassa artikkelissa käsitellään sosiaalista Eurooppaa, etenkin sosiaalisten oikeuksien pilaria. Kirjoittajilla on erilaisia painotuksia, mutta yleinen näkemys on, että sosiaalisen Euroopan rakentamiseksi on tähän mennessä tuotettu enemmän sanoja kuin tekoja. 

Komissio seuraa jäsenmaiden talous- ja muuta kehitystä vuotuisella ohjausjaksolla.  

”Havainnot ja kriteerit sosiaalisesta kehityksestä eivät kuitenkaan saa samanlaista vipuvoimaa kuin talouden kysymykset, koska jäsenmailta ei edellytetä niiden seuraamista. Talous ja hyvinvointi olisi saatettava keskenään tasapainoon”, sanoo EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen. 

Kansalaisjärjestöt laajemmin mukaan 

Kiukas ja Sironen korostavat, että kansalaisyhteiskunnan on syytä osallistua entistä enemmän keskusteluun unionin toiminnasta. Kansalaisjärjestöt tuovat muun muassa ohjausjaksovuorovaikutuksessa esiin myös haavoittuvimpien ihmisryhmien näkökulmia. 

”Ohjausjakso on keskeinen väline edistää kansalaisten sosiaalisten oikeuksien toimeenpanoa. Siitä käydään kuitenkin valitettavan vähän julkista keskustelua”, Sironen sanoo. ”Niin eduskunnan kuin koko kansalaisyhteiskunnan osallisuudelle tulisi luoda uusia väyliä. Myös median toivoisi raportoivan ohjausjaksosta monipuolisemmin. Nyt uutisoidaan lähinnä talouskasvuennusteita.” 

_______________________________________________


Artikkelikokoelman 
kirjoittajat ja artikkelien tiivistelmät 

TIMO MIETTINEN, yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskus 

Mihin suuntaan EU menee eurovaalien jälkeen? 

Epäluottamus unionia kohtaan, talouspolitiikan uudistustarpeet ja hallitustenvälisen yhteistyön merkityksen kasvaminen luonnehtivat murrosvaihetta elävää EU:ta. Jälkimmäinen ei välttämättä ole toivottava kehitys Suomen kaltaisten pienten maiden kannalta, ja siksi EU-tason valtasuhteiden selkiyttäminen olisi tärkeää. Tulossa olevilla eurovaaleilla voi olla ratkaiseva merkitys sen suhteen, vahvistuuko EU-oikeuden ulkopuolella tapahtuva hallitustenvälinen yhteistyö. 

 

ANTTI RONKAINEN, väitoskirjatutkija, Helsingin yliopisto 

Euron finanssipoliittista liikkumavaraa kasvatettava 

Euron toimiminen edellyttää EU-maiden nykyistä suurempaa taloudellista yhtenäistymistä. Eurokriisi nosti esiin epäyhtenäisyyden vaikutuksia: se toi näkyviin Euroopan sisäisen epäsolidaarisuuden, joka on muun muassa johtanut radikaalin populismin leviämiseen ympäri Eurooppaa ja luonut pohjaa muukalaisvihamielisyydelle. Jos euroaluetta ei korjata, sen systeemiset heikkoudet säilyvät. Euroalue vaatii finanssipoliittista vahvistamista, jotta se olisi toimintakykyinen seuraavan kriisin iskiessä. 

 

JIRI SIRONEN, puheenjohtaja, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin 

Eurooppalainen ohjausjakso ja sosiaalinen Eurooppa 

EU on viimeisen kymmenen vuoden aikana ryhtynyt ohjaamaan jäsenmaidensa taloutta yhä voimakkaammin. Keskeisenä välineenä on eurooppalaisen ohjausjakson nimellä kulkeva vuotuinen prosessi. Se syntyi yhtenä vastauksena talous- ja eurokriisiin, ja sen ydintavoitteena on talousongelmien ehkäiseminen. Ohjausjaksolla seurataan myös Eurooppa 2020 -strategian toteutumista, ja se on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanon keskeinen väline. Ohjausjakson sosiaalista puolta 

vahvistamalla myös talouspolitiikkaa olisi mahdollista suunnata entistä enemmän hyvinvoinnin tukemiseen. 

 

JUSSI AHOKAS, pääekonomisti, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry 

PÄIVI ROUVINEN-WILENIUS, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry 

Hyvinvointitalouden visio Euroopan tulevaisuuden kulmakivenä 

Euroopan tulevaisuuden valintoihin kohdistuu kovempia ulkoisia paineita kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi ilmastonmuutos, erot jäsenmaiden talouskasvussa ja kansalaisyhteiskunnan liikehdintä haastavat pohtimaan uudenlaista strategiaa EU-maille. Hyvinvointitalous tulisi ottaa tulevaisuusstrategian lähtökohdaksi – painottaa nykyistä enemmän inhimillisten voimavarojen lisäämistä ja ihmisten osallisuutta, hyvinvoinnin ja hyvän elämän perustekijöiden vahvistamista. Kansalaisyhteiskunta on merkittävä toimija hyvinvointitaloudessa. Sen vahvistamisen tulee olla strategiassa keskeistä. 

KARI VÄLIMÄKI, toimitusjohtaja, Merimieseläkekassa 

Euroopan unionin sosiaalipoliittiset haasteet 

EU:n sosiaalipoliittisen ulottuvuuden vahvistaminen on haasteellista. Hyvinvointivaltiomallit ovat kansallisia, ja meiltä puuttuvat vahva eurooppalainen tahto ja identiteetti, jotka olisivat edellytyksiä EU:n sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiselle. EU-integraatio on toteutunut lähes yksinomaan markkinaehtoisesti. Kehitys jatkuu, jos unionitason päätöksenteko edelleen vahvistuu talouspoliittisissa kysymyksissä ja sosiaalipolitiikassa korostetaan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti vain läheisyysperiaatetta. 

 

MARIA VAALAVUO, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari nostaa esiin unionin sosiaalisen ulottuvuuden 

Sosiaalisten oikeuksien pilari näyttää tavoitteeltaan varsin konkreettiselta. Se käsittelee kansalaisille läheisiä ja ymmärrettäviä asioita, kuten koulutusta ja lastenhoitoa. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten sen sisältämät oikeudet kääntyvät käytännöiksi EU-maissa. Joka tapauksessa pilarin symbolinen merkitys on tärkeä, sillä jäsenmaat ovat poliittisesti sitoutuneet sen tavoitteisiin. 

 

MERI KOIVUSALO, kansainvälisen terveyspolitiikan professori, Tampereen yliopisto 

Terveys ja terveyspolitiikka Euroopan unionissa 

EU:n kansanterveysohjelmalla on edistetty jäsenmaiden ja komission sekä kansanterveyteen keskittyvien kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Nyt ohjelmaa uudistetaan. Rahoituksen jaossa unionin tason ohjausvallan voi odottaa kasvavan ja jäsenmaiden merkityksen pienenevän. Tämä asettaa uusia haasteita niin kansallisen kuin EU-tason terveyspolitiikalle. Lisäksi terveysasioiden pohdintaa on laajennettu entistä voimakkaammin myös maataloudesta, tutkimuksesta, teollisuudesta ja ympäristöpolitiikasta vastaaviin EU:n elimiin. 

 

HANNA HEINONEN, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto, hallituksen puheenjohtaja Eurochild 

TUOMAS KURTTILA, lapsiasiavaltuutettu, hallituksen jasen, Euroopan lapsiasiavaltuutetut ENOC 

Investoidaan lapsiin 

EU ei ole onnistunut edistämään riittävästi lasten oikeuksien toteutumista maanosassamme. Unionin on siksi tartuttava pikaisesti toimeen, jotta huono-osaisuuden kierre saataisiin katkaistua, sillä asialla on laajat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Keinoja ovat lapsiperheiden tulotason ylläpitäminen ja varhaiskasvatuksen laadun ja saatavuuden takaaminen kaikille lapsille. Lapsivaikutusten arviointi ei ole riittävää kansallisella eikä unionin tasolla. 

 

RIITTA SÄRKELÄ pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto 

Ihmisten Eurooppa ja järjestöjen asema tulevaisuudessa? 

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on Suomessa suuri merkitys sosiaalipalvelujen kehittäjinä ja tuottajina. Kuntien ja järjestöjen suhteet pohjautuivat 1990-luvulla molemminpuolisen hyödyn ajatukselle, mutta 2000-luvulla suhde muuttui ostopalvelusuhteeksi. Järjestöjä alettiin rinnastaa yrityksiin. Muutos kytkeytyi palvelumarkkinoiden rakentamiseen. Sen saivat aikaan muihin kuin järjestöihin liittyvät kansalliset valinnat. Euroopan unionin sääntely on sittemmin vahvistanut kehitystä. Markkinoiden ensisijaisuus on vahvistunut suhteessa julkisiin palveluihin. Ala on siirtymässä voimakkaasti suurten, kansainvälisten palveluntuottajien hallintaan. Kehitys on vastakkainen sote-uudistuksen tavoitteeksi asetettuun monituottajamalliin verrattuna: pyrkimyksenä oli säilyttää eri tuottajien, myös järjestöjen ja pienten yrittäjien, asema alalla. 

 

HENRI VOGT, kansainvälisen politiikan professori, Turun yliopisto 

Euroopan unioni: pienten askelten politiikasta kansalaisuuden vahvistamiseen 

Euroopan sisällä muuttava joutuu usein huomaamaan, kuinka suuresti maanosamme sosiaalijärjestelmät eroavat toisistaan ja millaisia käytännön hankaluuksia asiasta aiheutuu yksittäisille EU-kansalaisille. Euroopassa ei kuitenkaan kannata tavoitella liian nopeaa erojen vähentämistä – se vaarantaisi EU:ssa saavutettua vakautta. Sen sijaan on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eurooppalaista 

kansalaisuutta voitaisiin vahvistaa niin, että edes pienten muutosten politiikka mahdollistuisi. Tämä on kuitenkin haasteellista kriisien, kriisipuheen ja kaikkialle tunkeutuvan individualismin aikakaudella. 

 

Lisäksi artikkelikokoelma sisältää kolmen Euroopan tason sosiaali- ja terveysalan verkoston puheenvuorot Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. 

Yhteyshenkilöt

Jiri Sironen, puheenjohtaja EAPN-Fin
040 450 9077, jiri.sironen@ehyt.fi 

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

EAPN-FIN - Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto on avoin verkosto köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote

SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye