Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tuore Etla-tutkimus sen vahvistaa: Suomen uusin menestystarina on ollut palveluvienti

Jaa

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Suomen palveluviennin kasvuvauhti on näin ollen ollut sama tai jopa nopeampi kuin Ruotsissa ja Saksassa. Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun. Vaikka julkisella viennin edistämisellä ja rahoituksella on todettu olevan positiivinen vaikutus vientiin, ei yhteyttä Business Finlandin vaikuttavuudesta yritysten palveluvientiin löydetty. Tätä selittää osin palveluviennin tutkimukseen liittyvä epävarmuus.

Etlan tutkija Mika Pajarinen, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimusharjoittelija Maria Wang ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan tutkija Mika Pajarinen, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimusharjoittelija Maria Wang ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Palveluvienti on kasvanut voimakkaasti monessa maassa 2010-luvulla. Suomen bkt:sta palveluviennin osuus on jo 11,5 prosenttia, Ruotsissa vastaava osuus on 13,8, Saksassa 8,7 ja Tanskassa 22 prosenttia.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön, tutkimusjohtaja Tero Kuusen, tutkija Mika Pajarisen ja tutkimusharjoittelija Maria Wangin tuoreessa raportissa Palveluvienti ja sen julkinen tukeminen (ETLA Raportti 100) tarkasteltiin palveluviennin kehitystä EU:hun ja Business Finlandin roolia sen edistämisessä yritystasolla vuosina 2010‒2017. Ajanjakson aikana Suomen palveluviennin merkittävin kohdealue oli juuri EU.

- Ennen koronakriisiä palvelualat muodostivat jo kaksi kolmasosaa EU-alueen kokonaistuotannosta. Tämä selittyy osin digitalisaation myötä muuttuneella palvelujen luonteella, mutta myös sillä, että raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Osin tuo raja on jo kadonnut kokonaan. Nyt toki koronakriisi iskee lujasti myös palveluvientiin, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Digitalisaatio on Kuusen mukaan mahdollistanut palveluiden tuottamisen eri paikassa kuin missä se kulutetaan. Näin paikasta riippuvaisia palveluja voidaan viedä konseptimuodossa maasta toiseen. Esimerkiksi kahvilatoiminta edellyttää läsnäoloa, mutta siihen liittyvää konseptia – kuten Starbucks-kahviloita ja niiden brändiarvoa ‒ voidaan viedä maasta toiseen.

Vielä vuonna 2010 teollisuuden ja palvelualojen EU-alueelle suuntautunut vienti oli arvomääräisesti yhtä suurta, mutta vuonna 2012 teollisuuden palveluvienti kääntyi laskuun, kun taas palvelualojen palveluvienti lähti voimakkaaseen kasvuun. Palveluvientiä harjoittavia yrityksiä on Suomessa määrällisesti eniten tukkukaupassa (14,4%), ohjelmistoalalla (10,4%) sekä pääkonttoritoiminnoissa (8,5%).

Epävarmuustekijät jarruttavat julkisen innovaatiorahoituksen ja palveluviennin yhteyden tutkimista

Vaikka palveluvienti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, liittyy palveluviennin tutkimukseen paljon epävarmuutta, korostaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

- Palveluvienti on usein aineetonta ja muodoltaan moninaisempaa. Tämän vuoksi kaikkia palveluiden vientivirtoja on edelleen vaikea mitata yhtä tarkasti kuin tavaravientiä. Myös palveluviennin vaikutuskanavat talouteen ovat monimutkaisia, Ali-Yrkkö huomauttaa.

Suomessa innovaatiorahoitusta tarjoavan Business Finlandin rooli on merkittävämpi palveluvientiä harjoittavassa teollisuudessa kuin palveluvientiä harjoittavalla palvelualalla. Palveluviennin arvolla mitattuna Business Finlandin rooli on kuitenkin pienentynyt molemmilla sektoreilla vuosina 2010-2017. Business Finlandin toiminnalla ei nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittu olevan tilastollisesti merkittävää vaikutusta palveluvientiin. Tutkijat korostavat kuitenkin, että tältä osin tuloksiin sisältyy paljon epävarmuutta. Vienninedistämistoimilla on todettu olevan positiivinen vaikutus viennin kasvuun ja ne tulisikin sitoa tiukemmin osaksi innovaatiotoimintaa, tutkimuksessa todetaan.

Nyt julkaistu tutkimus on Palvelualojen työnantajien Paltan ja Business Finlandin rahoittama.

 

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero – Pajarinen, Mika – Wang, Maria: Palveluvienti ja sen julkinen tukeminen (ETLA Raportti 100)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkija Mika Pajarinen, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimusharjoittelija Maria Wang ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan tutkija Mika Pajarinen, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimusharjoittelija Maria Wang ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Lataa
Palveluviennin reaalikasvu, indeksi (2010=100)
Palveluviennin reaalikasvu, indeksi (2010=100)
Lataa
Palveluviennin osuus koko viennistä, %.
Palveluviennin osuus koko viennistä, %.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Digitaalitalous kasvaa nyt verkkokaupan myötä Suomessakin ja haastaa verojärjestelmän1.12.2020 10:00:00 EETTiedote

Digitaalitalouden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa eli 11 prosenttia bkt:stä. Kuluvan vuoden koronakriisi on nostanut talouden digitaalisuuden astetta aiempaa nopeammin ja kehitys näkyy erityisesti verkkokaupan kasvuna. Kysymyksiä herättää yhä digitalouden vaikutus verotuottoihin.

Etla tutki: vienninedistämispalvelujen käyttö kasvatti kansainvälisille markkinoille pyrkineiden pk-yritysten liikevaihtoa26.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan julkisia vienninedistämispalveluita käyttäneiden yritysten liikevaihto on kasvanut muita kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä enemmän. Jos yritys sai samaan aikaan sekä t&k-tukia että vienninedistämispalveluita, lisäsi se yrityksen todennäköisyyttä nousta eniten liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten joukkoon. Suomalaisten pk-yritysten suurimmiksi kansainvälisen kasvun esteiksi osoittautuivat puutteellinen osaaminen sekä paikallisten markkinoiden tuntemuksen puute. Tänään julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin Business Finlandin vienninedistämispalveluiden käytön vaikutuksia pk-yritysten kasvuun viime vuosina.

Etla: Suomi selvinnyt koronakriisin talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin, Kiinan-vienti paikkaa elintarviketeollisuudessa Venäjän aukkoa24.11.2020 08:15:00 EETTiedote

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisin aiheuttamista talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin vaurioin. Koko teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta, kun muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin liki 10 prosenttia. Eniten Suomessakin on kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala, jonka arvonlisäys on putoamassa peräti kolmanneksen viime vuodesta. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan Kiina on kirinyt elintarviketeollisuudessa Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, mikä paikkaa osin Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa vientituloissa.

Tuore tutkimus: Yrityskohtainen sopiminen ja hajautunut neuvottelujärjestelmä johtavat korkeampiin palkankorotuksiin11.11.2020 08:00:00 EETTiedote

Etlan tänään julkistaman muistion mukaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja yrityskohtaiset erät ovat johtaneet suurempiin palkankorotuksiin kuin puhtaasti keskitetty sopiminen. Muistio perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan tuoreeseen tutkimukseen. Tutkimustulosten mukaan palkankorotukset ovat olleet Suomessa suurempia silloin, kun sopimuksessa on ollut mukana yrityskohtainen erä. Hajautuminen on siis nostanut ansioita, mutta vaikutus palkkahajontaan jää epäselväksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme