Aalto-yliopisto

Tuore kysely: kolme neljästä pientaloasukkaasta maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä kodista

Jaa

Yli puolet asukkaista tekisi kodin hiilijalanjäljestä pakollisen tiedon.

Townhouse on yksi vaihtoehto pientaloasumiseen kaupungissa. Kuva: Eija Hasu
Townhouse on yksi vaihtoehto pientaloasumiseen kaupungissa. Kuva: Eija Hasu

Peräti 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmis maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista. Yli puolet toivoo, että pientalojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijalanjäljelle asetettaisiin raja-arvot. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston ja ympäristöministeriön teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin pientaloasujien ympäristöasenteita.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista voisi maksaa 10 prosenttia tavanomaista enemmän selvästi ympäristöystävällisemmästä kodista, ja joka kymmenes olisi valmis maksamaan 20 prosenttia enemmän. Valtaosa vastanneista piti kodin ympäristöystävällisyyttä ja käytettävyyttä tärkeämpänä kuin edullista hintaa. Vastaajat kaipasivat puolueetonta, helposti ymmärrettävää tietoa erityisesti kodin koko elinkaaresta, materiaalien alkuperästä, kierrätettävyydestä ja mahdollisista haittavaikutuksista.

Sen sijaan asuinväljyyden pienentäminen ja asuinalueiden tiivistäminen eivät ole vastaajista toivottavia keinoja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista asuu kaupungissa.

Hiilijalanjäljen pienentäminen ei välttämättä edes nosta pientalon rakennuskustannuksia, osoitti Aalto-ylipiston tuore selvitys, jossa vertailtiin Tuusulan asuntomessuilla julkaistujen rakennusten hiilijalanjälkilaskelmia ja kustannustietoja. Vertailun perusteella vähähiilisimmät omakotitalot olivat keskimäärin hieman edullisempia (3 107 €/m2) kuin eniten päästöjä aiheuttaneet (3 404 €/m2).

Eroja talotoimittajien ja kodinostajien näkemysten välillä

Kyselyyn vastanneiden asukkaiden mukaan suurin vastuu ympäristöystävällisen asumisen kehittämisestä on teollisuudella, tuotteiden valmistajilla ja palvelujen tarjoajilla sekä poliitikoilla, lainsäätäjillä ja virkamiehillä.

Kyselyssä mukana olleiden talotehtaiden edustajien mukaan hinta, tottumukset ja tavat ovat kuitenkin esteenä ympäristöystävällisille valinnoille. Talotehtaiden edustajista hiilijalanjäljen ilmoitusvelvollisuutta tai raja-arvoa kannatti vain kolmannes vastanneista, ja yli puolet vastusti ilmoitusvelvollisuutta tai päästörajoja. Vastanneiden talotehtaiden edustajien mukaan tietoa ympäristöasioista on helposti saatavilla, eikä kattavia ympäristötietoja tällä hetkellä tarvita.

Koronakriisi on vaikuttanut yleisiin ympäristöasenteisiin

Kyselyssä selvitettiin myös koronapandemian vaikutuksia asumisen tilajärjestelyihin, asuinpaikkaan tai tontin valintaan. Suomalaiset pientalot ovat vastanneet asumistarpeisiin hyvin koronakriisin ensimmäisen vaiheen aikana. 90 prosenttia vastanneista asukkaista koki, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta asumiseen.

Yleisiin ympäristöasenteisiin korona on sen sijaan vaikuttanut. 18 prosenttia kaikista vastaajista piti ympäristöasioita tärkeämpinä kuin ennen pandemiaa. Naisvastaajista osuus oli 23 prosenttia ja yli 70-vuotiaista 24 prosenttia.

Luonnonläheisyys, rauhallisuus ja turvallisuus korostuvat asuinpaikan tai tontin valinnassa. Vastaajat pitivät palveluiden läheisyyttä tärkeänä. Toisaalta moni ihannoi asuinympäristön väljyyttä sekä taajaman ulkopuolella asumista, mikä on ristiriidassa palvelutoiveiden kanssa.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos ja ympäristöministeriö toteuttivat kyselyn pientaloasumisen ympäristöasenteista toukokuussa 2020. Kyselyyn osallistui yli 1 700 Suomen Omakotiliiton jäsentä sekä 17 Pientaloteollisuus ry:n jäsenyritystä.

Kysely on osa Euroopan aluekehittämisrahaston rahoittamaa hanketta "Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin", jota koordinoi Lapinjärven kunta. Hankkeessa kehitetään toimintamallia resurssiviisaaseen rakentamiseen ja asumiseen Lapinjärven tulevalle Husulanmäen asuinalueelle. Mallissa huomioidaan muun muassa resurssien järkevä käyttö, ympäristö ja ihmisten hyvinvointi sekä uudet tuote- ja palveluratkaisut.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matti Kuittinen, professori, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
puh. 050 594 7990
matti.kuittinen@aalto.fi

Pekka Heikkinen, professori, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
puh. 050 377 3786
pekka.heikkinen@aalto.fi

Kuvat

Townhouse on yksi vaihtoehto pientaloasumiseen kaupungissa. Kuva: Eija Hasu
Townhouse on yksi vaihtoehto pientaloasumiseen kaupungissa. Kuva: Eija Hasu
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme