Luonnonvarakeskus

Tuore selvitys: Kierrätyslannoitteilla ravinteiden kierrätys vauhtiin

Jaa

Luonnonvara- ja ympäristötutkijoiden selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän. Seurauksena on vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista. Erityisesti tuotantoeläinten lannan käsittelyä kierrätyslannoitteiksi tulisi lisätä. Asiantuntijoiden toimenpide-ehdotukset on koottu päättäjille suunnattuun politiikkasuositukseen.

Kotieläinten lannassa on niin paljon fosforia, että tehokkaasti hyödyntämällä se riittäisi tällä hetkellä turvaamaan viljelykasvien fosforin tarpeen koko maassa. Lannan ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä pystyttäisiin näin korvaamaan kaikki tällä hetkellä maanviljelyssä käytettävä väkilannoitefosfori. Lannasta ja muista sivuvirroista voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita erilaisten käsittelyjen avulla.

Kotieläintilojen keskittymisen myötä lantaa muodostuu monilla alueilla yli alueen oman ravinteiden tarpeen. Prosessoinnin avulla lantaa voidaan kuljettaa kustannustehokkaasti yli maakuntarajojen sinne, missä ravinteille on tarvetta. Suurin tarve lannan käsittelylle ja poiskuljetukselle on selvityksen mukaan Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Lannan lisäksi tulisi parantaa yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä. Myös ylijäämänurmien, biojätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen ravinnepotentiaali tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.

Nykytahdilla kierrätystavoitetta ei saavuteta

Suomi on sitoutunut pyrkimään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Nykyisen hallitusohjelman mukaan tavoitteena on  lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla niin, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

Nyt julkaistussa selvityksessä kuvataan fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanne ja esitetään toimenpide-ehdotuksia hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Selvityksen mukaan esimerkiksi lannasta prosessoidaan tällä hetkellä vain viisi prosenttia, kun todellinen tarve olisi vähintään 20 prosenttia.

– Fosforin ja typen tehokas kierrätys on tärkeää vesiensuojelun, ruokaturvan ja kiertotalouden edistämisen kannalta. Tavoitteisiin nähden ravinteet eivät tällä hetkellä kierrä tarpeeksi tehokkaasti, toteaa selvityksen kokoamisesta vastannut Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin pääsihteeri Sanna Marttinen.

Ohjausta ja tietopohjaa kehitettävä

Kierrätyksen vauhdittamiseksi selvityksessä ehdotetaan ravinteiden käytön ohjauskeinojen kokonaisuudistusta, jossa luotaisiin yksi kaikkea viljelyä ja lannoittamista koskeva säädös esimerkiksi nitraattiasetusta kehittämällä. Samalla ehdotetaan luopumista nykyisenkaltaisesta ympäristökorvausjärjestelmästä ja eläinsuojan ympäristöluvan kautta tapahtuvasta ravinteiden käytön ohjauksesta.

Lisäksi asiantuntijat ehdottavat, että ohjauksen tueksi rakennetaan peltolohkokohtainen ravinnetietokanta. Myös biomassoja koskevan tiedon saatavuutta tulisi parantaa ja lannoille asettaa alueelliset prosessointitavoitteet.

– Normiohjauksen tavoitteeksi tulisi ottaa kasvien tarpeen mukainen ravinteiden käyttö, ja sääntelyn tulisi tukea perinteisten väkilannoitteiden korvaamista kierrätysravinteilla. Tämän lisäksi kierrätyslannoitemarkkinoiden synnylle tulisi tarjota asianmukaiset edellytykset. Jos ravinteiden kierrätyksessä aiotaan edistyä, tulee myös tietojärjestelmiä kehittää edelleen, Marttinen summaa tutkijoiden ehdotuksia.

LYNET on luonnonvara- ja ympäristöalan yhteistyöverkosto, joka kokoaa tutkijat yhteen tuottamaan tietoa ja ratkaisuja alan ongelmiin. Verkostoon kuuluu seitsemän julkista tutkimuslaitosta, joissa työskentelee yhteensä yli 5000 henkilöä. 1.1.2018 alkaen LYNET on osa tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetiä.

Lisätietoja

Sanna Marttinen, pääsihteeri, Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET, puh. 0295 326 356, etunimi.sukunimi@luke.fi

Luke Policy Brief: Ravinteiden kierrätys visioista käytäntöön 

Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa. Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa -raportti. Raportin koosti joukko Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Teknologian tutkimuskeskus VTTn ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran  asiantuntijoita. Raportti on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön LYNETiltä tilaama taustaselvitys.

Havainnollista infografiikkaa

Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon 
Kierrätysravinteilla voidaan korvata perinteisiä lannoitteita 
Prosessointi helpottaa ravinteiden hyödyntämistä 
Ohjauskeinoja tarvitaan ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi 

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Metsät ovat ympäristökonfliktien kestoaihe – tuulivoima noussut viime aikoina23.11.2017 09:23Tiedote

Tuulivoima, pedot ja kaivokset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet ympäristöön liittyvien kiistojen aiheeksi. Metsien käytön kiistat ovat puolestaan olleet yleisiä 1960-luvulta tähän päivään. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin eri viranomaisten, luonnon käyttäjien ja luontoharrastajien näkemyksiä ympäristökonflikteista.

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme