Tuore tutkimus herättää huolen suomalaisten digiturvaosaamisen tasosta – “Nyt tarvitaan koulutusta”
Maanantaina 10.10.2022 julkaistu Digiturvabarometri kysyi suomalaisten kokemuksia digitaalisen turvallisuuden tilasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Kyselyyn vastasi 1 500 suomalaista, iältään 18–79 vuotta. Vastaukset osoittavat, että digitaalisten palveluiden käyttö lisääntyy kaikissa ikäryhmissä, ja digipalvelut ovat tärkeä osa 78 prosentin arkea. Palveluiden tärkeimmiksi hyödyiksi nimetään asioinnin helppous ja nopeus.
Luottamus digitaalisiin palveluihin on Suomessa korkea. Lähes kaikki vastaajat (90 %) luottavat siihen, että työnantaja käsittelee heidän henkilötietojaan ja muita tietojaan turvallisesti. Valtaosa luottaa myös viranomaispalveluiden (84 %) sekä pankki-, maksu- ja vakuutusalan palveluiden (82 %) turvallisuuteen.
– Suomalaiset ovat digipositiivista kansaa! Meillä on käyttäjien vakaa tuki, ja tarjotut ratkaisut koetaan arjen kannalta hyödylliseksi. Yhteiskunnan digitalisaation kannalta on hieno uutinen, että julkisiin digipalveluihin luotetaan, iloitsee Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku.
Digiturvakoulutuksiin osallistutaan liian harvoin tai ei lainkaan
Turvallisuuden kannalta merkittävä tulos on se, että digiturvakoulutuksiin osallistutaan vastausten perusteella harvoin tai ei lainkaan. Vastaajista 75 prosenttia kertoo, ettei ole osallistunut digiturvakoulutukseen ainakaan vuoteen tai kenties koskaan. Kolmasosa (30 %) vastaajista kokee lisäksi, ettei kouluttautuminen digiturva-asioissa oikeastaan koske heitä.
– Todennäköisyys onnistuneille hyökkäyksille ja loukkauksille kasvaa, kun palveluita käytetään paljon ja luottavaisesti, mutta digiturva-asioihin ei kouluttauduta riittävästi. Onneksi koulutukseen suhtaudutaan silti positiivisesti kaikissa ikäryhmissä nuorista ikääntyneisiin. Tarvitsemme kuitenkin enemmän eri kohderyhmille suunniteltua, ajantasaista koulutusta. Meidän asiantuntijoiden vastuulla on tarjota tätä, mutta käyttäjien tulisi myös itse tunnistaa vastuullinen roolinsa ja hakeutua digiturvakoulutuksen piiriin, sanoo Rousku.
Tarvetta osaamiselle selvästi on, sillä suurin osa tutkimukseen osallistuneista kertoo saaneensa henkilökohtaisesti huijaus- tai kalastelusähköpostin (83 %) tai -puhelun (64 %), ja lisäksi ilmiö on kohdattu pikaviestisovelluksissa (46 %). Vastaajia huolettaa mahdollisuus joutua identiteettivarkauden uhriksi (57 %) tai sellaisen hyökkäyksen tai huijauksen kohteeksi, jossa he menettävät rahaa tai tärkeitä tietoja (57 %). Noin 40 prosenttia vastaajista kuitenkin sanoo, että digiturva ei huoleta tai ei osaa nimetä huolenaiheita.
– Ajantasainen osaaminen on paras tapa suojautua uhilta. Ei riitä, että organisaatiot ylläpitävät ja kehittävät järjestelmiensä teknisiä suojauksia, vaan meidän jokaisen on huolehdittava henkilökohtaisesti siitä, että osaamme toimia sujuvasti ja turvallisesti verkossa. Palvelut ja rikollisuus kehittyvät teknisesti niin nopeasti, että osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Esimerkiksi kolmen vuoden takaiset ohjeistukset ovat jo auttamatta vanhentuneet, Rousku täsmentää.
Lisätiedot
Digiturvabarometrin tulokset esitellään Digiturvaviikon aloituspäivänä maanantaina 10.10.2022 klo 9 alkaen. Tuloksista keskustelevat Kimmo Rouskun johdolla Christina Forsgård, Marianne Heikkilä, Harto Pönkä, Marko Leponen ja Erja Kinnunen. Verkkotilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Suomen kyberturvallisuuden tilasta keskustellaan Digiturvaviikolla maanantaina 10.10.2022 klo 15 alkaen. Asiasta keskustelevat Kimmo Rouskun johdolla Jarna Hartikainen, Mikko Hyppönen ja Rauli Paananen. Verkkotilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Digi- ja väestötietovirasto ottaa Digiturvabarometrin havainnot huomioon vastuullaan olevan Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja sen työryhmien toiminnassa sekä digiturvan kehittämishankkeen (JUDO) eri projekteissa.
Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta Vastakaiku Oy. Tiedot kerättiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 6.9.–12.9.2022. Kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat suomalaiset. Tutkimukseen vastasi 1 500 vastaajaa, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Medialle
Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan Digiturvaviikon suoria lähetyksiä. Tarjoamme medialle myös mahdollisuuden striimata verkkolähetyksiä tai osia niistä suorana omissa verkkokanavissanne. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Digi- ja väestötietoviraston viestintään: dvv.viestinta@dvv.fi tai p. 0295 535 060.
Pyydämme huomioimaan embargon: Tiedote on julkaisuvapaa maanantaina 10.10.2022
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo RouskuJohtava erityisasiantuntijaDigitalisaatio ja digitaalinen turvallisuus
Puh:0295 535 120Puh:050 566 2986kimmo.rousku@dvv.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Suomi.fi-mobilappen förnyas 22.4.2024 – Se hur ändringen påverkar dig!17.4.2024 15:05:00 EEST | Tiedote
De nya Android- och iOS-versionerna av Suomi.fi-mobilappen publiceras 22.4.2024. I och med förnyelsen förändras appens utseende och funktioner. I den nya Suomi.fi-mobilappen har bland annat appens användbarhet, tillgänglighet och navigationsstruktur förbättrats. När den nya appen har publicerats är det inte längre möjligt att använda gamla versioner av appen.
Suomi.fi-mobiilisovellus uudistuu 22.4.2024 – Katso miten muutos vaikuttaa sinuun!17.4.2024 15:05:00 EEST | Tiedote
Suomi.fi-mobiilisovelluksen uudet Android- ja iOS-versiot julkaistaan 22.4.2024. Uudistuksen myötä sovelluksen ulkonäkö ja toiminnallisuudet uudistuvat. Uudessa Suomi.fi-mobiilisovelluksessa on parannettu muun muassa sovelluksen käytettävyyttä, saavutettavuutta ja navigaatiorakennetta. Kun uusi sovellus on julkaistu, vanhojen sovellusversioiden käyttäminen ei ole enää mahdollista.
The new versions of Suomi.fi mobile application will be launched 22.4.2024: See how the change affects you!17.4.2024 15:05:00 EEST | Press release
The new Android and iOS versions of the Suomi.fi mobile application will be launched 22.4.2024. As a result of the update, the appearance and functionalities of the application will change. The new application has improved usability, accessibility and navigation structure. Once the new application is published, it will no longer be possible to use older versions of the application.
Aino ja Eino uudet lasten suosikkinimet16.4.2024 09:29:34 EEST | Tiedote
Vuonna 2023 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat suomenkielisillä lapsilla Aino ja Eino. Kaksi vuotta putkeen suosituimman lasten nimen titteliä hallinneet Olivia ja Leo joutuivat viime vuonna väistymään kärkipaikalta. Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitävät Ellen ja Liam ja muunkielisillä lapsilla Sofia ja Adam.
Digihumaus-rapporten 2024: Åldrande och mångfald driver på förvaltningen, men man måste satsa mer på digital infrastruktur än i nuläget11.4.2024 12:15:00 EEST | Tiedote
Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata har idag publicerat en ny Digihumaus-rapport. I rapporten analyseras förändringar i Finlands befolkning och deras betydelse för den offentliga förvaltningen. Rapporten är en fortsättning på Digihumaus-rapporterna som publicerats under de fyra senaste åren. I rapporten har temat delats in i fyra undertrender: åldrande, invandring, differentiering av områden och mångfald.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme