Tuore tutkimus: Matala syntyvyys hidastaa pysyvästi talouskasvua

Paluu suuriin lapsilukuihin ei todennäköistä

Lasten lukumäärän väheneminen on pitkään jatkunut globaali ilmiö. Syntyvyyden ennustaminen on silti osoittautunut vaikeaksi. Suomen väestölle tehdyt ennusteet ennakoivat käännettä lasten lukumäärässä, mutta myös syntyvien ikäluokkien jäämistä pysyvästi aiempaa pienemmiksi. Ikäihmisten lukumäärän ennustaminen on helpompaa, koska tällä vuosisadalla 80 vuotta täyttävät ikäluokat ovat jo syntyneet.

Etlan valtioneuvostolle tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua 2040-luvulta alkaen pysyvästi, jos syntyvyys ei kasva merkittävästi, maahanmuutto ei lisäänny eikä maahanmuuttajien työllisyys kohene.

Talouskasvun hidastuminen vähentää verotuloja ja heikentää hyvinvointivaltion rahoitusta samaan aikaan, kun moninkertaistuva vanhusväestö lisää palvelujen tarvetta. Sukupolvien välinen tulonjako muuttuu nykyisten nuorten ja tulevien sukupolvien asemaa heikentävään suuntaan. Väestön ikääntymisen syveneminen ja siitä seuraava talouskasvun hidastuminen ja julkisen talouden ongelmat ovat hyvin todennäköisiä, vaikka otettaisiin huomioon väestöennusteisiin liittyvä epävarmuus.

Politiikkatoimien lykkääminen kasvattaa julkisen talouden sopeutumistarvetta

Politiikanteon näkökulmasta tilanne, jossa parhaillaan kumuloituvat ongelmat näkyvät vasta parin vuosikymmenen päästä, on haasteellinen.

Matalan syntyvyyden vuoksi on menetetty yli yhden 60 000 hengen ikäluokan verran työvoimaa viiden viime vuoden aikana, mikä on jo nostanut merkittävästi julkisen talouden tasapainottavaa työllisyysastetta. Politiikkatoimien lykkääminen siihen asti, kun pienet ikäluokat tulevat työelämään, heikentää tulevien sukupolvien elintasoa ja lisää kireästä verotuksesta johtuvia kannusteongelmia.

Tarvittava julkisen talouden tulojen ja menojen sopeuttaminen on sitä suurempi, mitä myöhäisemmäksi se jätetään.

Etlan raportti arvioi keinoja työurien pidentämiseksi ja muiksi toimiksi, joiden tavoitteena on verotuksen pitkän aikavälin mittavan nousun tasaaminen. Ylipitkien opiskeluaikojen lyhentäminen kasvattaisi opiskelijoiden elinkaarituloja ja parantaisi julkista taloutta suurempien verotulojen ja pienempien menojen kautta. Eläkeiän alarajan nosto 66 ikävuoteen ennen sen kiinnittämistä elinajan odotteeseen suurentaisi eläkkeitä, edistäisi työllisyysasteen nousua ja lisäisi työvoiman tarjontaa.

Työeläkejärjestelmän keskittäminen yhden laitoksen hoidettavaksi ja rohkeampi sijoituspolitiikka saattaisivat vähentää eläkemaksujen nousupaineita ja kohentaa julkista taloutta merkittävästi myös palkkasumman ja kulutuksen kasvun kautta. Sääntöperusteinen eläkkeiden lisärahastointi matalan syntyvyyden vuosina parantaisi nykyisten nuorten ja tulevien sukupolvien asemaa keventämällä maksujen nousupainetta silloin kuin se olisi suurimmillaan ja tasaisi kulutusta yli ajan.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa.

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.