Jyväskylän yliopisto

Tuore tutkimus: suomalaiset huippu-urheiluseurat tyytymättömiä Suomen rahapelijärjestelmään

Jaa

Suurin osa suomalaisista huippu-urheiluseuroista ei saa suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista ja seurojen vastikkeellinen yhteistyö Veikkauksen kanssa on pääosin vähäistä. Lähes puolet seuroista ei myöskään tiedä, millä perustein veikkausvoittovaroja jaetaan. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimukseen vastanneet seurat uskovat, että toimilupaperusteiseen rahapelijärjestelmään siirtyminen lisäisi Suomessa huippu-urheilun saamaa tukea.

Monet suomalaiset pääsarjaseurat suhtautuivat kriittisesti Suomen nykyiseen rahapelijärjestelmään seurojen oman toiminnan näkökulmasta. Voimakkainta kritiikki oli jääkiekon Liigaseuroissa. Kuva: Jussi Eskola.
Monet suomalaiset pääsarjaseurat suhtautuivat kriittisesti Suomen nykyiseen rahapelijärjestelmään seurojen oman toiminnan näkökulmasta. Voimakkainta kritiikki oli jääkiekon Liigaseuroissa. Kuva: Jussi Eskola.

Urheilu on yksi veikkausvoittovarojen edunsaajista ja lisäksi huippu-urheiluseurat solmivat vastikkeellisia yhteistyösopimuksia Veikkauksen kanssa. Huippu-urheiluseurat poikkeavat muista veikkausvoittovarojen edunsaajista siten, että niiden ottelut tarjoavat Veikkaukselle pelikohteita, joiden avulla yhtiö tekee liikevoittoa. 

Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijät selvittivät yliopistotutkija Antti Laineen johdolla suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemyksiä Suomen rahapelijärjestelmästä. Kyselytutkimus kohdistettiin kaikille niille suomalaisille pääsarjatason palloilujoukkueille, joiden ottelut olivat aineiston keruuajankohtana säännöllisesti Veikkauksen Pitkävedon pelikohteina.

Joukkueet huonosti perillä veikkausvoittovarojen jakoperusteista

Lähes puolet joukkueista (46 %) ei tiennyt, millä perustein urheilulle osoitettavat tuet veikkausvoittovaroista jaetaan. Yli puolet (53 %) piti tukia tärkeinä lajiliitolle ja sarjaorganisaatiolle, mutta ainoastaan runsas neljännes (27 %) omalle joukkueelle.

Rahallinen tuki veikkausvoittovaroista ja vastikkeellinen yhteistyö Veikkauksen kanssa vähäistä ja aiheuttaa tyytymättömyyttä

Joukkueista 78 prosenttia vastasi, etteivät he saa suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista. Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä sponsorointi- tai verkkokumppanuusrahaa ilmoitti saavansa 65 prosenttia joukkueista. Yhteistyöstä saadut rahalliset korvaukset olivat keskimäärin varsin pieniä, noin puolella korvausta saaneista (48 %) alle 2 000 euroa kaudessa. Kaikki yli 20 000 euroa korvausta saaneet olivat miesten jääkiekko- ja jalkapallojoukkueita. Korvausta saaneista yli puolet (54 %) ilmoitti olevansa tilanteeseen tyytymättömiä, noin neljännes (24 %) suhtautui asiaan neutraalisti ja noin viidennes (21 %) oli tilanteeseen tyytyväisiä. Laineen mukaan tulokset osoittavat, että seurojen asema nykyjärjestelmässä on varsin heikko. 

- Esimerkiksi veikkausvoittovaroista jaettavat avustukset ovat välttämättömiä lajiliittojen toiminnalle, mutta seuroille suoraa rahallista tukea ei juuri riitä, Laine sanoo. 

Joukkueet toiveikkaita, että rahapelimarkkinoiden avaaminen lisäisi huippu-urheilun saamaa tukea

Vaihtoehtoiset tavat järjestää rahapelejä rajattiin tutkimuksessa toimilupajärjestelmään, koska EU-lainsäädännön ja useiden muiden EU-maiden rahapelijärjestelmiinsä tekemien muutosten myötä sitä voidaan tällä hetkellä pitää lakisääteisen yksinoikeusjärjestelmän realistisimpana vaihtoehtona. Yksinoikeusjärjestelmän myötä Veikkauksella on yksinoikeus markkinoida vedonlyöntipelejä Suomessa, minkä vuoksi esimerkiksi urheiluseurat eivät voi mainostaa kansainvälisiä vedonlyöntiyhtiöitä.

Nykyisen suomalaisen rahapelijärjestelmän arvioi parhaaksi oman toiminnan kannalta noin neljännes (24 %). Toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymistä piti kannattavana noin puolet (49 %). Tutkimukseen vastaajat olivat varsin toiveikkaita siitä, että toimilupaperusteiseen rahapelijärjestelmään siirtyminen lisäisi Suomessa huippu-urheilun saamaa tukea. Myös Laine pitää tätä varsin todennäköisenä, mutta muistuttaa mahdollisesta seurauksesta. 

- Huippu-urheilulle suuntautuvien sponsoritulojen määrä luultavimmin kasvaisi, mutta eurot oletettavasti keskittyisivät entistä harvalukuisemmalle joukolle, tutkija uskoo. 

Aineisto kerättiin vuonna 2016 eli ennen vuonna 2019 Veikkauksen ympärillä tapahtunutta kuohuntaa. Tämä on Laineen mukaan syytä huomioida tuloksia tulkittaessa.

- Mikäli aineisto olisi kerätty loppuvuodesta 2019 joukkueiden suhtautuminen Suomen nykyistä rahapelijärjestelmää kohtaan olisi luultavimmin ollut vielä paljon kriittisempää, Laine toteaa. 

Tutkimuskohteina olivat 1) joukkueiden tietoisuus rahapelitoiminnan tuottojen jakoperusteista ja näkemykset Veikkauksen toiminnan vaikutuksista, 2) joukkueiden veikkausvoittovaroista ja Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä saama taloudellinen tuki/korvaus ja tyytyväisyys tukeen/korvaukseen sekä 3) joukkueiden näkemykset Suomen nykyisestä rahapelijärjestelmästä ja toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymisestä. Aineiston rajallisuuden ja tutkitun ilmiön luonteen takia kattavaa aineistoa pidettiin tärkeänä. Kyselyyn vastasi 120/123 joukkuetta (98 %).

Alkuperäinen artikkeli: 

Laine, Antti, Venäläinen, Olli & Matilainen, Pertti. 2019. Suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä. Liikunta & Tiede 56 (6), 96–104. Artikkeli on vapaasti ladattavissa Liikunta & Tiede -lehden sivuilta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistotutkija, Antti Laine (LitT) 040 805 39 58, antti.laine@jyu.fi

Kuvat

Monet suomalaiset pääsarjaseurat suhtautuivat kriittisesti Suomen nykyiseen rahapelijärjestelmään seurojen oman toiminnan näkökulmasta. Voimakkainta kritiikki oli jääkiekon Liigaseuroissa. Kuva: Jussi Eskola.
Monet suomalaiset pääsarjaseurat suhtautuivat kriittisesti Suomen nykyiseen rahapelijärjestelmään seurojen oman toiminnan näkökulmasta. Voimakkainta kritiikki oli jääkiekon Liigaseuroissa. Kuva: Jussi Eskola.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarja osaksi yliopiston opetusohjelmaa. Kutsu medialle: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus 29.1.2020 klo 14.00–16.0023.1.2020 12:00:26 EETTiedote

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä opintoihin ammatillisia valmiuksia väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta liittää Tuffi Films -tuotantoyhtiön toteuttaman Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan osaksi opetusta. Sen tuotannossa mukana ollut näyttelijä Krista Kosonen osallistuu Ruusupuiston tilaisuuteen. Lyhytelokuvasarja käsittelee monipuolisesti sukupuolistunutta vallankäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme