Tuoreet tutkimustulokset kertovat, mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta

Tutkimuksilla saadaan lisää tietoa työuran aikaisesta oppimisesta

Suomessa koulutus kasautuu korkeasti koulutetuille aikuisille, ja matalammin koulutetut henkilöt osallistuvat koulutukseen puolestaan muita vähemmän. Työuran aikaiseen jatkuvaan oppimiseen osallistuvat muita vähemmän muun muassa pelkän perusasteen varassa olevat henkilöt sekä henkilöt, joilla on heikot perustaidot. Myös työssä oppimisen mahdollisuudet näyttävät aiempien tutkimusten perusteella olevan työntekijätasolla heikommat kuin toimihenkilötasolla.

Koulutukseen osallistumattomuuden syyt ovat aiempien tutkimusten mukaan moninaisia. Tuoreen kyselyn tulokset vahvistavat aiempaa tutkimusta ja tuovat uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää muun muassa koulutuspalveluiden suunnittelemisessa ja työuran aikaisten oppimismahdollisuuksien edistämisessä.

Tuoreilla tutkimuksilla on haettu aiempia tutkimuksia syventävää ja rikastavaa tietoa siitä, miten ihmiset itse kokevat koulutukseen osallistumisen ja työuran aikaisen oppimisen, sekä siitä, millaiset tekijät ovat yhteydessä mahdollisuuksiin ja halukkuuteen osallistua koulutukseen. Koska valtaosa työuran aikaisesta oppimisesta tapahtuu työssä työtä tekemällä, kyselyssä kysyttiin myös työssä oppimisen toteutumisesta.

Opetusministeri Li Andersson kommentoi tuoreiden tutkimusten tuloksia: “Jatkuvaan oppimiseen on aivan välttämätöntä investoida. Siksi on tärkeää jatkaa työtä ja selvittää, millä toimilla tutkimusten esiin nostamiin ongelmiin pystytään vastaamaan. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen auttaa meitä päättäjiä tekemään perusteltuja päätöksiä sekä rakenteellisia muutoksia, joilla voimme parantaa jatkuvan oppimisen tasa-arvoa. Koulutus ja jatkuva oppiminen kuuluvat kaikille.”

Kyselyssä jatkuva oppiminen koetaan tärkeäksi, mutta uuden oppimisen mahdollisuuksissa on parannettavaa

Kyselytutkimuksessa nousi esiin muun muassa seuraavia tuloksia:

Yli 80 prosenttia suomalaisista pitää uuden oppimista tärkeänä ja nauttii siitä. Valtaosa työikäisistä luottaa kykyynsä oppia uutta ja on iloisia ja ylpeitä omasta osaamisestaan. Kokonaiskuva suomalaisten työuran aikaisesta oppimisesta onkin tutkimuksen mukaan varsin myönteinen.

Kaikista vastaajista lähes 60 prosenttia on tyytyväisiä tämänhetkisiin koulutusmahdollisuuksiinsa. Tyytyväisimpiä ovat opiskelijat, johtavassa asemassa olevat henkilöt, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät ja korkeasti koulutetut henkilöt. Tyytymättömimpiä ovat perusasteen varassa olevat sekä eläkkeellä olevat henkilöt.

Kouluttautuminen koetaan varsin hyödylliseksi: Yli 60 prosenttia vastaajista esimerkiksi kokee, että on pystynyt käyttämään kursseilla ja koulutuksissa saamansa osaamista työssä. Lähes 60 prosenttia kokee, että koulutuksiin osallistuminen on lisännyt tyytyväisyyttä elämään. Kyselyn mukaan pelkän perusasteen varassa olevat henkilöt kokevat koulutuksen hyödyt vähäisimmäksi ja toisaalta kokevat muita koulutusryhmiä useammin, ettei itselle sopivia koulutuksia ja kursseja ole ollut saatavilla. Aiemmista tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että kaikista eniten koulutuksesta hyötyisivät taloudellisesti ja työllisyyden näkökulmasta nimenomaan henkilöt, jotka ovat pelkän perusasteen varassa eli ovat suorittaneet ainoastaan peruskoulun, kansakoulun tai keskikoulun.

Jopa 44 prosenttia vastaajista kertoo, että olisi halunnut kouluttautua pidemmälle. Lisäkouluttautumisen esteitä ovat olleet muun muassa se, että opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen on koettu vaikeaksi. Tämä näkyy etenkin naisten vastauksissa. Myös ajan ja rahan puute nousevat keskeisiksi kouluttautumisen esteiksi. Jopa yli 30 prosenttia myös kokee, ettei itselle sopivia koulutuksia ja kursseja ole ollut saatavilla.

75 prosenttia työssä olevista kokee, että oma osaaminen on riittävää nykyiseen työhön nähden. Samalla puolet vastaajista uskoo, että oma työ muuttuu lähivuosina niin, että muuttuva työ vaatii uutta osaamista. Lähes 70 prosenttia vastaajista myös luottaa siihen, että pystyy kehittämään osaamistaan siten, että pärjää työelämässä myös tulevaisuudessa.

Koetuilla oppimisvaikeuksilla on tutkimuksen mukaan yhteys moniin asioihin. Vastaajista 11 prosentilla oli todettu oppimisvaikeus, kuten lukivaikeus, kirjoitusvaikeus, hahmottamisen vaikeus, matematiikan vaikeus tai jokin muu oppimista hankaloittava asia. Lisäksi 11 prosenttia vastaajista kokee, että heillä on jokin oppimisvaikeuden kaltainen oppimisen este, vaikka todettua oppimisvaikeutta ei olisikaan. Tällöin tutkimuksessa puhutaan koetusta oppimisvaikeudesta.

Koetut oppimisvaikeudet ovat tutkimustulosten mukaan yhteydessä muun muassa siihen, kuinka omaan osaamiseen ja oppimiseen suhtaudutaan. Koettu oppimisvaikeus näkyy myös työelämässä: oma osaaminen koetaan muita harvemmin riittäväksi nykyiseen työhön nähden, ja työssä koetaan opittavan muita harvemmin uusia asioita. Tulosten mukaan oppimisvaikeuksia kokeva henkilö myös luottaa muita heikommin siihen, että hän pystyisi kehittämään osaamistaan niin, että pärjäisi työelämässä myös tulevaisuudessa.

Noin puolet vastaajista kertoo olevansa tyytyväisiä uraansa ja kokee uransa innostavana. Tyytyväisimpiä uraansa ovat 60–69-vuotiaat, korkeammassa työmarkkina-asemassa olevat sekä yrittäjät. Tyytymättömimpiä uraansa sen sijaan ovat vastaushetkellä työttömänä olleet, matalasti koulutetut sekä he, joilla on joko todettu tai koettu oppimisvaikeus.

Tutkimusten tulokset julkistettiin tiistaina 10.1.2023 palvelukeskuksen järjestämässä verkkotilaisuudessa, jossa tuloksia kommentoivat opetusministeri Li Andersson, tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (ETLA), rehtori Tuula Kortelainen (Hyria), tutkijatohtori Soila Lemmetty (Itä-Suomen yliopisto) ja kokemusasiantuntija Saana Alanko (Erilaisten oppijoiden liitto).

Tilaisuuden tallenne julkaistaan tekstitettynä kahden viikon kuluessa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen YouTube-kanavalla.

Perustietoja tutkimuksista:

• Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat 20–69-vuotiaat suomalaiset.
• Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä marraskuussa 2022.
• Kyselyyn vastasi 2010 ihmistä.
• Tiedonkeruu sisälsi kaikki koulutustasot, mutta matalammin koulutettujen osuutta nostettiin erillistarkastelujen luotettavuuden vuoksi.
• Kyselytutkimusta tukemaan tehtiin myös haastattelututkimus, jossa haastateltiin 10 ihmistä heidän kokemuksistaan jatkuvasta oppimisesta. Kuudella vastaajista oli toisen asteen tutkinto ja neljällä vastaajista oli perusasteen koulutus.
  
  

Lisätietoja

• Jotpan artikkeli 10.1.2023: Mitä työikäiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta ja mitä väliä sillä on?
• Haastattelututkimuksen raportti: Mitä työikäiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta?(pdf)
• Kyselytutkimuksen raportti: Mitä työikäiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta? (pdf)
• Lisätiedot: projektipäällikkö Milma Arola (milma.arola@jotpa.fi, +358 295 331 344)