Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Tuoreita näkökulmia 1920-luvun Helsinkiin

Jaa

Shimmy ja slangi, punikit ja pilvenpiirtäjät kuuluvat aiheiden kirjoon, kun tutkijoiden tietoiskut ja musiikkiesitykset johdattavat syvemmälle 1920-luvun Helsinkiin Suruton kaupunki -näyttelyn tiedepäivänä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, lauantaina 2.2.2019 klo 13–16.30. Tapahtumaan pääsee museon pääsymaksulla 12/10 e. Museokortilla ja alle 18-vuotiaille on vapaa pääsy.

Helsingissä haaveiltiin pilvenpiirtäjistä jo 1920-luvulla. Vain yksi toteutui, vuonna 1931 avattu Hotelli Torni. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Helsingissä haaveiltiin pilvenpiirtäjistä jo 1920-luvulla. Vain yksi toteutui, vuonna 1931 avattu Hotelli Torni. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Klo 13.00 FT Oona Ilmolahden aiheena on Työväestön ja kansakoulunopettajien välinen jännite. 1920-luvun Helsinki oli myös vaietun surun kaupunki, ja hiljattain käydyn väkivaltaisen sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen jättämiä jälkiä kantoi jokainen kaupunkilainen. Eräs arkinen kohtaamispaikka, jossa tämän tunnemuiston synnyttämät jännitteet aika ajoin näkyivät, oli kaupungin kansakoululaitos. Eheytymisen ihanteen tiellä oli monia ennakkoluuloja.

Klo 13.30 emeritusprofessori Heikki Paunonen kertoo Slangista 1920-luvun Helsingin yhteiskunnan ja kulttuurin kuvastajana. Helsinki jakaantui 1920-luvulla edelleen keskiluokkaiseen virkamieskaupunkiin ja työläiskaupunkiin. Niissä suhtauduttiin slangiin eri tavoin. Virkamieskaupungissa ei slanginkäyttöä yleisesti hyväksytty, kun taas työläiskaupungissa se eli ja kukoisti poikaporukoissa ja nuorten miesten ja naisten keskuudessa. 1920-luvun slangi kertoo aikansa ilmiöistä: jatsipiikeistä ja jorokundeista, plääköjen jynssäreistä ja sähkäreiden ja sanomalehtien dilkkaajista. Kieltolakikin elää siinä vahvasti.

Klo 14.00 FT Silja Laine pohtii otsikolla Pilvenpiirtäjähaaveita 1920-luvun Helsingissä, minkälainen kaupunkikuva ja arkkitehtuuri sopivat parhaiten uudelle itsenäiselle valtiolle. Helsinkiä suunniteltiin ja rakennettiin innolla 1920-luvulla. Pilvenpiirtäjähaaveet sytyttivät intohimoisia keskusteluja rakennuskorkeudesta, Helsingin identiteetistä ja valtasuhteista.

Klo 14.30 FT Tiina Männistö-Funk kertoo, miten Gramofoni valloittaa Helsingin Säveltulva vyöryi Helsinkiin, kun gramofonit nousivat ennennäkemättömään suosioon 1929. Levymyynnissä saavutettiin ennätys, joka säilyi rikkomattomana lähes puoli vuosisataa. Kannettavat gramofonit soivat sekä sisällä että ulkona, ja vuokra-asunnoissa niiden ääni kantautui läpi seinien. Gramofonimusiikista tuli radion, kovaäänisten, äänielokuvien ja erilaisten koneäänien ohella osa teknistyvää äänimaisemaa ja modernina sykkivää urbaania elämää. Niillä kuunneltu musiikki oli kuitenkin enimmäkseen kotimaista tanssimusiikkia tai humoristisia kappaleita, mikä herätti keskustelua hyvästä ja huonosta mausta.

Klo 15.10 MuT Jaso Sasaki johdattaa syvemmälle aiheeseen Gramofoni suomalaiskodeissa 1920-luvulla. Tallennetun musiikin saralla tapahtui 1920-luvulla suuria mullistuksia. Sähköiset äänitteet tulivat markkinoille, suomalaisten artistien levyjä alkoi ilmestyä pitkän tauon jälkeen, ja tuontitullit puolittuivat vuosikymmenen lopulla. Yleisö voi tutustua tuon ajan Suomessa tyypillisiin gramofonimalleihin torvigramofonista pieniin kameragramofoneihin asti. Samalla on harvinainen tilaisuus kuulla alkuperäisiä 1920-luvun gramofonilevyjä soitettuna sen ajan äänentoistolaitteilla. 

Klo 16.00 Veikko Hakkarainen yhtyeineen esittää Hotelli Kämpin musiikkia 1920-luvulta. Salonkiorkesteri Valentinon ohjelma alkaa Kieltolakimarssilla ja päättyy Sibeliuksen Finlandiaan. Mukana on muun muassa 1920-luvun suosikkivalssi Asfalttikukka, Tosellin Serenata, tango Mustasukkaisuutta ja katkelma ensimmäisestä suomenkielisestä oopperasta, Oskar Merikannon Pohjan neidistä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkija-tuottaja Jere Jäppinen puh. 050 325 5440 tai jere.jappinen@hel.fi

Kuvat

Helsingissä haaveiltiin pilvenpiirtäjistä jo 1920-luvulla. Vain yksi toteutui, vuonna 1931 avattu Hotelli Torni. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Helsingissä haaveiltiin pilvenpiirtäjistä jo 1920-luvulla. Vain yksi toteutui, vuonna 1931 avattu Hotelli Torni. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Lataa
Sisällissodan jännitteet tuntuivat vuosia muun muassa kansakoulussa, jossa punaisten lapset joutuivat joskus opettajien kaunojen uhreiksi. Kuvassa ollaan Vallilan kansakoulussa vuonna 1921. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Sisällissodan jännitteet tuntuivat vuosia muun muassa kansakoulussa, jossa punaisten lapset joutuivat joskus opettajien kaunojen uhreiksi. Kuvassa ollaan Vallilan kansakoulussa vuonna 1921. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Lataa
Suomessakin koettiin 1920-luvun lopulla gramofonikuume. Vuonna 1928 uusia matkagramofoneja esiteltiin Fazerin näyteikkunassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Olof Sundström
Suomessakin koettiin 1920-luvun lopulla gramofonikuume. Vuonna 1928 uusia matkagramofoneja esiteltiin Fazerin näyteikkunassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Olof Sundström
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/
Hakasalmen huvila – museo jo vuodesta 1911

Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon ja Musiikkitalon välissä lähellä Töölönlahtea. Elegantissa rakennuksessa voi tavoittaa muiston empireajan huvila-arkkitehtuurista. Huvilan tunnetuin asukas oli Aurora Karamzin (1808–1902). Nykyisin Hakasalmen huvila on osa Helsingin kaupunginmuseota ja siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Satakielikuukausi hyllar språklig mångfald18.2.2019 11:47:53Tiedote

Flerspråkighetsmånaden Satakielikuukausi hyllar modersmålet, flerspråkighet och språklig mångfald. Festivalen, som i år firas för femte gången, inleds på den Internationella modersmålsdagen 21.2 och avslutas på Världspoesidagen och Internationella dagen mot rasism, och den breder ut sig till kulturcentrum, bibliotek, skolor och hem. Flerspråkighetsmånaden utmanar alla att reflektera över modersmålets och språkens betydelse genom konsten, möten och gemensamt görande. Festivalen firas även på andra håll i Norden under namnet Multilingual Month.

Satakielikuukausi juhlii kielellistä moninaisuutta18.2.2019 11:44:22Tiedote

Äidinkieltä, monikielisyyttä ja kielellistä moninaisuutta juhlistavaa Satakielikuukautta vietetään tänä vuonna viidettä kertaa. Kulttuurikeskuksiin, kirjastoihin, kouluihin ja koteihin levittäytyvä verkostofestivaali alkaa kansainvälisenä äidinkielen päivänä 21.2.2019 ja päättyy maailman runouden päivän ja maailman rasisminvastaisen päivän tapahtumiin 21.3.2019. Satakielikuukausi haastaa tarkastelemaan äidinkielen ja kielten merkitystä taiteen, kohtaamisten ja yhdessä tekemisen kautta. Festivaalia on vuodesta 2017 alkaen vietetty myös muissa Pohjoismaissa nimellä Multilingual Month.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme