Tuoreita näkökulmia 1920-luvun Helsinkiin

Klo 13.00 FT Oona Ilmolahden aiheena on Työväestön ja kansakoulunopettajien välinen jännite. 1920-luvun Helsinki oli myös vaietun surun kaupunki, ja hiljattain käydyn väkivaltaisen sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen jättämiä jälkiä kantoi jokainen kaupunkilainen. Eräs arkinen kohtaamispaikka, jossa tämän tunnemuiston synnyttämät jännitteet aika ajoin näkyivät, oli kaupungin kansakoululaitos. Eheytymisen ihanteen tiellä oli monia ennakkoluuloja.

Klo 13.30 emeritusprofessori Heikki Paunonen kertoo Slangista 1920-luvun Helsingin yhteiskunnan ja kulttuurin kuvastajana. Helsinki jakaantui 1920-luvulla edelleen keskiluokkaiseen virkamieskaupunkiin ja työläiskaupunkiin. Niissä suhtauduttiin slangiin eri tavoin. Virkamieskaupungissa ei slanginkäyttöä yleisesti hyväksytty, kun taas työläiskaupungissa se eli ja kukoisti poikaporukoissa ja nuorten miesten ja naisten keskuudessa. 1920-luvun slangi kertoo aikansa ilmiöistä: jatsipiikeistä ja jorokundeista, plääköjen jynssäreistä ja sähkäreiden ja sanomalehtien dilkkaajista. Kieltolakikin elää siinä vahvasti.

Klo 14.00 FT Silja Laine pohtii otsikolla Pilvenpiirtäjähaaveita 1920-luvun Helsingissä, minkälainen kaupunkikuva ja arkkitehtuuri sopivat parhaiten uudelle itsenäiselle valtiolle. Helsinkiä suunniteltiin ja rakennettiin innolla 1920-luvulla. Pilvenpiirtäjähaaveet sytyttivät intohimoisia keskusteluja rakennuskorkeudesta, Helsingin identiteetistä ja valtasuhteista.

Klo 14.30 FT Tiina Männistö-Funk kertoo, miten Gramofoni valloittaa Helsingin Säveltulva vyöryi Helsinkiin, kun gramofonit nousivat ennennäkemättömään suosioon 1929. Levymyynnissä saavutettiin ennätys, joka säilyi rikkomattomana lähes puoli vuosisataa. Kannettavat gramofonit soivat sekä sisällä että ulkona, ja vuokra-asunnoissa niiden ääni kantautui läpi seinien. Gramofonimusiikista tuli radion, kovaäänisten, äänielokuvien ja erilaisten koneäänien ohella osa teknistyvää äänimaisemaa ja modernina sykkivää urbaania elämää. Niillä kuunneltu musiikki oli kuitenkin enimmäkseen kotimaista tanssimusiikkia tai humoristisia kappaleita, mikä herätti keskustelua hyvästä ja huonosta mausta.

Klo 15.10 MuT Jaso Sasaki johdattaa syvemmälle aiheeseen Gramofoni suomalaiskodeissa 1920-luvulla. Tallennetun musiikin saralla tapahtui 1920-luvulla suuria mullistuksia. Sähköiset äänitteet tulivat markkinoille, suomalaisten artistien levyjä alkoi ilmestyä pitkän tauon jälkeen, ja tuontitullit puolittuivat vuosikymmenen lopulla. Yleisö voi tutustua tuon ajan Suomessa tyypillisiin gramofonimalleihin torvigramofonista pieniin kameragramofoneihin asti. Samalla on harvinainen tilaisuus kuulla alkuperäisiä 1920-luvun gramofonilevyjä soitettuna sen ajan äänentoistolaitteilla. 

Klo 16.00 Veikko Hakkarainen yhtyeineen esittää Hotelli Kämpin musiikkia 1920-luvulta. Salonkiorkesteri Valentinon ohjelma alkaa Kieltolakimarssilla ja päättyy Sibeliuksen Finlandiaan. Mukana on muun muassa 1920-luvun suosikkivalssi Asfalttikukka, Tosellin Serenata, tango Mustasukkaisuutta ja katkelma ensimmäisestä suomenkielisestä oopperasta, Oskar Merikannon Pohjan neidistä.