Tupakoinnilla, ylipainolla ja synnytystavalla on vaikutusta naisten virtsaamisvaivoihin

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että virtsan ponnistus- ja pakkokarkailu ovat naisille eniten haittaa aiheuttavat virtsaamisoireet. Suomalaisnaisista 12 prosenttia raportoi merkittävää haittaa virtsan ponnistuskarkailusta ja kahdeksan prosenttia pakkokarkailusta.

Väitöstutkimuksessaan LL Riikka Tähtinen selvitti tupakoinnin, lihavuuden, ja synnytystavan vaikutusta naisten virtsaamisvaivoihin, erityisesti virtsan ponnistus- ja pakkokarkailuun.

Tutkimuksensa kahdessa ensimmäisessä osiossa Tähtinen selvitti tupakoinnin ja lihavuuden yhteyttä virtsan varastoitumisoireisiin hyödyntäen väestöpohjaista FINNOS-tutkimusaineistoa. Satunnaisotannalla väestörekisteristä valituista 3 000 aikuisikäisestä naisesta 2002 (67 %) vastasi kirjekyselyyn.

Tulosten perusteella virtsan ponnistus- tai pakkokarkailu ei ollut yleisempää tupakoivilla kuin tupakoimattomillakaan. Tupakoivilla esiintyi kuitenkin kolme kertaa enemmän tihentynyttä virtsaamistarvetta ja lähes kolme kertaa enemmän virtsaamispakkoa kuin tupakoimattomilla – myös tupakoinnin määrällä oli merkitystä; yli puoli askia päivässä polttavilla oireet olivat yleisempiä kuin vähemmän polttavilla.

Naisilla, joilla painoindeksi oli 30 tai enemmän, ponnistuskarkailu, yövirtsaaminen ja pakkokarkailu olivat kahdesta kolmeen kertaa yleisempiä kuin normaalipainoisilla. Tihentynyt virtsaamistarve tai virtsaamispakko eivät olleet yhteydessä lihavuuteen.

Väitöskirjan kolmannessa osatyössä Tähtinen selvitti laajan systemaattisen katsauksen avulla synnytystavan pitkäaikaisvaikutuksia virtsan ponnistus- ja pakkokarkailuun. Kaikkiaan 15 tutkimusta ja yli 45 000 naista sisältävän meta-analyysin mukaan alatiesynnytys lähes kaksinkertaistaa ponnistusvirtsankarkailun riskin keisarileikkaukseen verrattuna. Ponnistuskarkailua esiintyy keisarileikkauksella synnyttäneistä noin 8 prosentilla ja alateitse synnyttäneistä noin 16 prosentilla – yhden hankalan ponnistuskarkailun välttämiseksi pitäisi siis tehdä toistakymmentä keisarileikkausta. Riski on suurempi nuorilla naisilla ja pienenee ajan kuluessa synnytyksestä.

Kahdeksan tutkimusta ja lähes 50 000 naista sisältäneen meta-analyysin mukaan myös pakkovirtsankarkailun riski lisääntyy jonkin verran alatiesynnytyksen jälkeen keisarileikkaukseen verrattuna, mutta absoluuttinen riski lisääntyy vain 3 prosenttia.

Viimeisessä osatyössä Tähtinen selvitti eri alatiesynnytysten pitkäaikaisvaikutuksia virtsan ponnistus- ja pakkokarkailuun. Aineistona käytettiin norjalaista väestöpohjaista kohorttitutkimusta (HUNT-tutkimus), jonka tiedot yhdistettiin Norjan syntymärekisteriin; lopullisessa aineistossa oli yhteensä 13 694 naista.

Monimuuttuja-analyysi osoitti, että alle 50-vuotiailla naisilla pihtisynnytys lisää ponnistuskarkailun riskiä verrattuna normaaliin alatiesynnytykseen (absoluuttinen riskin lisäys 5 %), mutta imukuppisynnytyksen ja spontaanin alatiesynnytyksen välillä eroa ei ole. Pihtisynnytys lisää ponnistuskarkailun riskiä myös verrattuna imukuppisynnytykseen. Yli 50-vuotiailla naisilla eroa eri alatiesynnytysten välillä ei enää ollut todettavissa.

LL Riikka Tähtinen väittelee 5.12.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Impact of Women’s Smoking, Obesity and Mode of Delivery on Urinary Incontinence". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann sali, Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2, Helsinki. Vastaväittäjänä on Professor Ian Milsom, Göteborgin yliopiston Sahlgrenska Akatemia, ja kustoksena on professori Ossi Rahkonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/261360

Väittelijän yhteystiedot:

rm.tahtinen@gmail.com

***************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043