Helsingin yliopisto

Tupakointi ja korkea verenpaine moninkertaistavat naisten riskin sairastua aivoverenvuotoon

Jaa

Tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät erityisesti naisten riskiä sairastua vaaralliseen lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon, osoittaa laaja suomalaistutkimus. Tutkimus osoitti myös, että tiettyjen riskitekijöiden yhdistelmä lisää vuotoalttiutta poikkeuksellisen paljon, ja että nämä riskitekijät ovat suureksi osaksi samoja kuin muissakin sydän- ja verisuonitaudeissa. Tutkimuksen tulokset voivat olla hyödyksi aivovaltimon aneurysmia koskevissa hoitopäätöksissä.

Verisuonipullistuma keskimmäisen aivovaltimon haarautumiskohdassa (kuva: Miikka Korja)
Verisuonipullistuma keskimmäisen aivovaltimon haarautumiskohdassa (kuva: Miikka Korja)

Lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) aiheuttaa aivovaltimon pullistuman, aneurysman, puhkeaminen. Aivovaltimon aneurysmia on arviolta noin 50 000 - 100 000 suomalaisella, mutta valtaosa niistä ei koskaan puhkea eikä aiheuta oireita. Jos pullistuma havaitaan ennen sen puhkeamista, se voidaan useimmiten hoitaa. Toistaiseksi ei kuitenkaan pystytä erottamaan repeämisvaarassa olevia aneurysmia niistä, jotka voisi turvallisesti jättää hoitamatta.

Helsingin yliopiston, yliopistollisen sairaalan ja THL:n tutkijoiden tekemä laaja väestöpohjainen tutkimus osoitti, että lukinkalvonalaisen verenvuodon esiintyminen vaihtelee poikkeuksellisen paljon –  kahdeksasta 171:een 100 000 henkilövuotta kohti – sen mukaan, millainen riskitekijöiden ’taakka’ henkilöllä on. Erityisen korkea vuotoriski oli tupakoivilla naisilla, joilla oli korkea verenpaine: heillä riski sairastua SA-vuotoon on 20 kertaa suurempi kuin tupakoimattomilla miehillä, joiden verenpaine on matala.

 Näin suuri riskitekijöistä riippuva vaihtelu minkä tahansa sydän- ja verisuonitaudin esiintymisessä on poikkeuksellista, ja sillä voi olla huomattava merkitys hoidon kannalta, sanoo neurokirurgi, dosentti Miikka Korja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

– Jos tupakoimattomalta mieheltä, jonka verenpaine on matala, diagnosoidaan vuotamaton aneurysma, sitä ei kenties ole aina tarpeen lähteä hoitamaan. Jos taas vuotamaton aneurysma diagnosoidaan tupakoivalta naiselta, jolla on kohonnut verenpaine, saattaa sen hoito useimmiten olla aiheellinen, Korja sanoo. 
 
Suomalaistutkimuksessa – joka on laajin tähän mennessä tehty SAV:n riskitekijöitä kartoittava tutkimus – tunnistettiin myös kolme uutta SAV:n riskitekijää: aiempi sydäninfarkti, äidillä esiintynyt aivoverenkierron häiriö sekä korkeat kolesterolitasot miehillä.
– Toisin kuin aiemmin on uskottu, näyttää siltä, että SAV:n riskitekijät ovat suureksi osaksi samoja kuin muillakin sydän- ja verisuonitaudeilla, Korja toteaa.


Suomessa tehdään uraauurtavaa tutkimusta

– Olemme aikaisemmin osoittaneet, että elämäntavoista johtuvat riskitekijät vaikuttavat huomattavasti SAV:sta selvinneiden elinajanodotteeseen, ja tämä tutkimus osoittaa, että samat riskitekijät vaikuttavat erittäin voimakkaasti myös itse vuodon saamiseen. Näyttää selvältä, että erityisesti tupakoinnista luopuminen ja kohonneen verenpaineen asianmukainen hoitaminen ovat tärkeimpiä tekijöitä sekä SAV:n ehkäisyssä että sairastumisesta toipuneiden elinajan pidentämisessä, sanoo akatemiaprofessori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta viitaten tutkimusryhmän toiseen, aikaisemmin tänä vuonna ilmestyneeseen tutkimukseen (Korja et al., Neurology, 2013).

Sama tutkimusryhmä on aikaisemmin julkaissut myös tähän asti suurimman SAV:n periytyvyyttä koskevan kaksostutkimuksen; tutkimus osoitti, että perinnöllisyyden osuus SA-vuotoon sairastumisessa on hyvin pieni (Korja et al. Stroke, 2010). Lisäksi tutkimusryhmä on osoittanut, että tyypin 1 diabetesta sairastavilla esiintyy muuhun väestöön verrattuna epätavallisen paljon muusta kuin aneurysman repeämisestä johtuvia SA-vuotoja.  (Korja et al., Diabetes Care, 2013).

– Pohjoismaiden terveydenhuoltojärjestelmän ja lääkäreiden yhteisten tutkimusintressien takia täällä on ollut mahdollista tehdä laadukkaita, luotettaviin aineistoihin perustuvia, SAV:n epidemiologiaa koskevia tutkimuksia. Toivomme, että tuloksistamme on käytännön hyötyä sekä lääkäreille että potilaille eivätkä ne jää vain kahvipöytäkeskustelujen aiheiksi yliopistojen kampuksilla, sanoo Korja.

Tutkimus julkaistaan PLoS ONE -tiedelehdessä 9.9.2013  klo 24.00 Suomen aikaa http://dx.plos.org/10.1371/journal.pone.0073760

Lisätietoja:

Dosentti Miikka Korja, Helsingin yliopisto ja HYKS
Cerebrovascular fellow, Visiting Associate, Australian School of Advanced Medicine, Macquarie University, Sydney

Puh.  +61 2 9812 3898
E-mail: miikka.korja@hus.fi


********************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
050 406 2043

Avainsanat

Kuvat

Verisuonipullistuma keskimmäisen aivovaltimon haarautumiskohdassa (kuva: Miikka Korja)
Verisuonipullistuma keskimmäisen aivovaltimon haarautumiskohdassa (kuva: Miikka Korja)
Lataa
Dosentti Miikka Korja työskentelee tällä hetkellä vierailevana neurokirurgina ja tutkijana Australiassa Macquarie-yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa. (kuva: D. Bervini)
Dosentti Miikka Korja työskentelee tällä hetkellä vierailevana neurokirurgina ja tutkijana Australiassa Macquarie-yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa. (kuva: D. Bervini)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme