Turkki: Näytösoikeudenkäynti Amnesty johtoporrasta vastaan alkaa
Kymmenen ihmisoikeuspuolustajaa, Amnestyn Turkin osaston toiminnanjohtaja İdil Eser mukaan lukien, pidätettiin kesken työpäivän 5. heinäkuuta 2017. Amnestyn Turkin osaston puheenjohtaja Taner Kılıç pidätettiin kuukautta aiemmin.
Syytettyjä uhkaa jopa 15 vuoden vankeustuomio. Kaikkia 11 syytettyä kuullaan tänään 25. lokakuuta rikostuomioistuimessa Istanbulissa. Lisäksi Taner Kılıçiä kuullaan erikseen rikostuomioistuimessa Izmirissä 26. lokakuuta. Amnestyn asiantuntijat seuraavat oikeudenkäyntejä paikan päällä.
Amnestyn mukaan ihmisoikeuspuolustajien pidätykset ovat osa toimia, joilla Turkin hallitus pyrkii vaientamaan vallanpitäjiä arvostelevat tahot.
”On päivänselvää, että syytteiden taustalla on Turkin hallituksen pyrkimys vaientaa kaikki valtaa kritisoivat äänet”, sanoo Frank Johansson, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja.
”Oikeusjuttuja ihmisoikeuspuolustajia vastaan on kehitelty yli kolmen kuukauden ajan. Tuomioistuimella ei pitäisi kestää puolta tuntia pitempään näiden täysin absurdien ja perättömien syytteiden tyrmäämiseen.”
Amnestyn analyysi osoittaa, että ihmisoikeuspuolustajia vastaan esitetyt syytteet ovat perättömiä.
Syytteissä on eriskummallisia väitteitä, joiden mukaan ihmisoikeuspuolustajat olisivat tehneet rauhanomaista ihmisoikeustyötään terroristiärjestöjen puolesta. Syytteiden mukaan esimerkiksi vetoaminen kyynelkaasun myynnin lopettamiseksi, rahoitushakemuksen laatiminen ja nälkälakossa olevien opettajien vapautumisen puolesta kampanjointi kuuluvat näihin toimiin.
Syytekirjelmän mukaan idil Eserillä on yhteyksiä kolmeen toisiinsa liittymättömään terroristijärjestöön. Lisäksi Eseriä vastaan esitetyissä syytteissä viitataan kahteen Amnestyn dokumenttiin, jotka julkaistiin ennen kuin Eser alkoi työskennellä järjestössä.
Syytteeseenpanossa väitetään, että työpajassa, jonka aikana kymmenen ihmisoikeuspuolustajaa pidätettiin, valmisteltiin Gezi-puiston mielenosoitusten kaltaista kansannousua. Syytteeseenpano ei sisällä todistusaineistoa, jolla näitä väitteitä voitaisi todentaa.
Taner Kılıçiä syytetään "Fethullah Gülen -terroristijärjestön jäsenyydestä". Tämä syyte perustuu väittämään, jonka mukaan Kılıç käytti ByLock-sovellusta, jota myös gülenistisen liikkeen sanotaan käyttävän viestinnässään. Amnesty on tilannut kaksi riippumatonta oikeusopillista analyysiä Kılıçin puhelimesta. Niissä todetaan, ettei puhelimesta löydy jälkiä Bylock-sovelluksesta.
Kansainvälinen paine ihmisoikeuspuolustajien vapauttamisen puolesta on vahvistunut oikeudenkäyntien alla. Vapauttamista ovat vaatineet muun muassa Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland, Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani ja Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtaja Pier Antonio Panzeri.
Myös lukuisat hallitukset, instituutiot ja poliittiset johtajat ovat peräänkuuluttaneet ihmisoikeuspuolustajien vapauttamista. Näiden joukossa ovat muun muassa Euroopan komissio, Yhdysvaltain ulkoministeriö, Angela Merkel sekä Saksan, Itävallan, Irlannin ja Belgian hallitukset.
”Näissä oikeudenkäynneissä selviää, onko ihmisoikeuksien puolustamisesta tehty rikollista toimintaa Turkissa”, Frank Johansson sanoo.
”Jos ihmisoikeuspuolustajia vastaan esitetyt perättömät syytteet menevät läpi oikeuden edessä, on se hälyttävä merkki oikeusjärjestelmän ja ihmisoikeuksien heikosta tilasta Turkissa. Turkin on vapautettava kollegamme välittömästi ja ehdoitta.”
Amnestyn Suomen osaston aktivistit vaativat ihmisoikeuspuolustajien vapautumista 25. lokakuuta klo 8 - 8.30 mielenosoituksessa Turkin lähetystön edessä Helsingissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
+358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.