Turun ja Tampereen kauppakamarit: Kasvukolmion välisiä kriittisiä liikenneyhteyksiä ei saa vaarantaa

– Turku–Toijala-radan jättäminen pois runkoverkkoesityksestä ihmetyttää kauppakamarien jäseniä – erityisesti vientiteollisuutta, jonka toiminnalle hyvä ratayhteys on elintärkeä, toteaa toimitusjohtaja Kaisa Leiwo Turun kauppakamarista.

– Runkoverkon ulkopuolella oleminen uhkaa Turku–Toijala-radan tasoa ja rataa kuljetuksissaan käyttävien yritysten liiketoimintaa, kertoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

Kauppakamarien jäsenyritykset ovat lähestyneet liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä asiassa.

Turku–Toijala-rata on esimerkiksi Yara Suomen tehtaiden raaka-ainehuollon ja lannoiteliiketoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeä. Yaran Uudenkaupungin tehtaalta kulkee Toijalan kautta lastia noin 800 000 tonnia vuodessa, ja määrä on tehtaiden laajentumishankkeiden myötä kasvussa. 

Myös osa Nesteen raaka-ainekuljetuksista Venäjältä Naantaliin kulkee Turku–Toijala-rataa pitkin, ja vastaavasti puolivalmisteet kulkevat samaa raidetta pitkin Porvooseen.

Meyerin Turun telakan kaikki junarahti kulkee Turku–Toijala-radan kautta. Esimerkiksi laivan rungon teräslevyistä suurin osa saapuu telakalle tuota rataa pitkin.

Rata on käytännössä ainoa rautatieyhteys Lounais-Suomen raskaalle teollisuudelle rantaradan ollessa varattuna matkustajaliikenteelle. Rata on myös tärkeä yhteys sisämaasta satamiin.

Yara Suomen, Neste Oyj:n ja Meyer Turun yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 10 miljardia euroa, ja ne työllistävät suoraan noin 13 000 työntekijää ja lisäksi merkittävän määrän alihankintaketjujen kautta.

Runkoverkkoasetuksella on tarkoitus säätää valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Asetuksen tavoitteena on varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso.