Varsinais-Suomen ELY-keskus

Turun Piispankadulla sijaitsevasta arkkipiispantalon kokonaisuudesta tehty uusi rakennussuojelupäätös

Jaa

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt 5.12.2022 päätöksen arkkipiispanta-lon rakennussuojeluasiassa, joka otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta rakennusperinnön suojelusta annetun lain (rakennusperintölaki, 498/2010) mukaisena asiana 17.12.2014. Arkkipiispantalon tontti rakennuksineen on suojeltu jo vuonna 1994 valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) nojalla. Suojeluasia on laajennettu 27.10.2022 koskemaan osittain myös Aurajoen itärannan yleistä aluetta arkkipiispantalon tonttia kiertävän valurauta-aidan ulottuessa kyseiselle alueelle. Uuden suojelupäätöksen myötä on ollut tarkoitus määrittää kohteelle suojelumääräykset.

Arkkipiispantalo, Turku. ©Kirsti Virkki
Arkkipiispantalo, Turku. ©Kirsti Virkki

Prosessin aikana on kuultu Museovirastoa, Turun kaupunkia, kiinteistön ja rakennusten omistajaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja haltijana olevaa Kirkkohallitusta sekä naapureita.

Kohteelle suojelumääräyksiä rakennusten ulkoasun, rakennusrungon ja kiinteän sisustuksen sekä pihan ja aidan säilyttämisestä

Suojelu tarkentuu uuden päätöksen myötä, sillä vanhassa asetussuojelupäätöksessä ei ole ollut varsinaisia suojelumääräyksiä. Arkkipiispantalo on suojeltu myös vuoden 1967 asemakaavalla, mutta kaavasuojelu ei ole koskenut ulkorakennusta, pihaa eikä sisätiloja. Uusi suojelupäätös koskee arkkipiispantaloa ja ulkorakennusta sekä arkkipiispantalon tontin pihaa valurauta-aitoineen. Suojelu ulottuu myös jokirannan yleiselle alueelle siltä osin kuin valurauta-aita ulottuu kyseiselle alueelle. Suojelu kohdentuu em. rakennusten ulkoasuun ja rakennusrunkoon. Arkkipiispantalon osalta suojelu kohdentuu myös osittain sisätilojen kiinteään sisustukseen.

Arkkipiispantalon tontilla on keskeinen merkitys luterilaisen kirkon korkeimman viranhaltijan edustus- ja asuinpaikkana. Tontilla sijainneita rakennuksia on käytetty piispojen asuntoina 1700-luvulta lähtien, jo ennen vuonna 1764 myönnettyä virallista arkkipiispan virka-asuntostatusta. Vuonna 1887 valmistunut arkkitehtien Ahrenbergin, Gripenbergin ja Lindqvistin signeeraamiin suunnitelmiin perustuva uusrenessanssityylinen arkkipiispantalo on toiminut valmistumisestaan lähtien alkuperäisessä tarkoituksessaan ja jo ennen siirtymistä valtiolta kirkon omistukseen vuonna 1997.

Arkkipiispantalossa on useiden muutosten ja korjausten myötä näkyvissä rakentamisen, hoidon ja käytön historia ja jatkuvuus. Muutosten ja korjausten suunnittelu on uskottu aikansa arvostetuille arkkitehdeille. Tontin pohjoissivustalle valmistui samaan aikaan arkkipiispantalon kanssa ulkorakennus, joka on kunnostettu arkkipiispan kanslian toimisto- ja kokoustiloiksi. Tontin kadunpuoleisia reunustoja kiertää musta valurauta-aita, jossa toistuu koristekuviona piispansauvan koukkua muistuttava kaari, jonka keskellä on tyylitelty lilja. Arkkipiispojen jatkuvana perinteenä pihalle istuttamat nimikkopuut kasvavat edelleen hyväkuntoisina.

Arkkipiispantalon tontti sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Turun Piispankatu, ja sen on todettu inventoinneissa olevan valtakunnallisesti merkittävä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

ylitarkastaja Reetta Katila, p. 0295 022 820, reetta.katila@ely-keskus.fi

Kuvat

Arkkipiispantalo, Turku. ©Kirsti Virkki
Arkkipiispantalo, Turku. ©Kirsti Virkki
Lataa
Arkkipiispantalon ulkorakennus on myös suojeltu. ©Kirsti Virkki
Arkkipiispantalon ulkorakennus on myös suojeltu. ©Kirsti Virkki
Lataa
Arkkipiispantalo Piispankadun puolelta. ©Kirsti Virkki
Arkkipiispantalo Piispankadun puolelta. ©Kirsti Virkki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku

0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

I december ökade antalet arbetslösa med 1 900 i Egentliga Finland - långtidsarbetslösheten fortsatte ändå att minska27.1.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Vid Egentliga Finlands arbets- och näringsbyrå fanns i slutet av december 21 500 arbetslösa arbetssökande. I december brukar antalet arbetslösa vanligen öka klart jämfört med november och så gick det även denna gång. Antalet arbetslösa ökade med 1900 personer jämfört med föregående månad. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa med 900 personer (4 %), dvs. långsammare än i hela landet generellt (5%). I Egentliga Finland minskade antalet permitterade med färre än 100 (2 %) personer jämfört med året innan. I slutet av december var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 9,4 %, vilket är 0,4 procentenheter mindre än året innan. Därmed var andelen arbetslösa av arbetskraften mindre än i hela landet (9,9%). I december var antalet arbetslösa mindre än året innan i alla andra ekonomiska regioner i Egentliga Finland förutom Nystadsregionen. Jämfört med året innan fanns den största skillnaden i Åbo ekonomiska region (-5 %). I Nystadsregionen ökade arbets

Varsinais-Suomen työttömien määrä nousi 1900 hengellä joulukuussa - pitkäaikaistyöttömyys silti laskussa27.1.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa 21 500 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvaa normaalisti selvästi marraskuuhun verrattuna, kuten tälläkin kertaa. Työttömien määrä nousi 1 900 hengellä edelliseen kuukauteen verrattuna. Vuotta aiemmasta on työttömien määrä vähentynyt 900 henkilöllä (4 %) eli hitaammin kuin koko maassa yleisesti (5%). Varsinais-Suomessa lomautettujen määrä laski alle 100 henkilöllä (2%) verrattuna vuodentakaiseen. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa Varsinais-Suomessa 9,4% eli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näin työttömien osuus työvoimasta oli pienempi kuin koko maassa (9,9 %). Joulukuussa työttömiä oli Vakka-Suomea lukuun ottamatta vähemmän kaikissa neljässä Varsinais-Suomen seutukunnassa kuin vuotta aiemmin. Suurin ero vuotta aiempaan oli Turun seutukunnassa (-5%). Vakka-Suomessa määrä oli selkeästi koholla (+13%). Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnas

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme