Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Turun yliopisto sai laatuleiman - laatujärjestelmän toimivuus parantunut selvästi

Jaa

Turun yliopisto sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) uusinta-auditoinnissa laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 16.6.2017 alkaen. Laatuleima osoittaa, että Turun yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia.

Turun yliopiston laatujärjestelmä auditoitiin edellisen kerran vuosina 2014-2015. Sillä kertaa Turun yliopisto ei täyttänyt kansallisia auditointikriteereitä, ja yliopistolta edellytettiin uusinta-auditointia. Nyt toteutetussa uusinnassa arvioitiin Turun yliopiston laatujärjestelmän kokonaisuus, laatujärjestelmän kehittäminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta.

Auditointiryhmän mukaan Turun yliopisto on kehittänyt laatujärjestelmäänsä systemaattisesti aiemman auditoinnin palautteen pohjalta.

- Turun yliopisto on toteuttanut useita toimenpiteitä, joiden tuloksena sen laatujärjestelmän toimivuus, kattavuus ja läpinäkyvyys ovat selvästi parantuneet, sanoo auditointiryhmän puheenjohtajana toiminut professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta.

Yliopisto on kehittänyt laatujärjestelmäänsä ja uudistanut strategiansa rinnakkain. Tämän tuloksena uusi strategia ja laatujärjestelmä ovat nyt tiiviisti kytkeytyneet toisiinsa. Samalla yliopisto on selkiyttänyt toiminnan suunnittelu- ja raportointijärjestelmää, mikä on lisännyt laadunhallinnan yhtenäisyyttä yli tiedekuntien ja yksiköiden. Laatukäsikirjan ja intranetin uudistaminen ovat osaltaan parantaneet laatujärjestelmän läpinäkyvyyttä yliopistoyhteisössä.

Koulutuksen laadunhallinnassa keskeisiä menettelyitä ovat säännöllinen opetussuunnitelmien uudistaminen ja opiskelijapalautteen hyödyntäminen. Tutkimuksen laadunhallinnassa yliopisto toteuttaa määrävälein ulkoisia kansainvälisiä arviointeja, mitä auditointiryhmä piti hyvänä käytänteenä. Lisäksi Turun yliopiston tutkijakoulun laadunhallintaa on viime vuosina kehitetty voimakkaasti.

Mentorointiohjelma tukee opiskelijoiden työelämään sijoittumista

Vuonna 2015 toteutetussa auditoinnissa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunhallinta todettiin yhdeksi kehittämiskohteeksi. Nyt tehty uusinta-auditointi osoitti, että Turun yliopisto on merkittävästi parantanut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunhallintaa ja liittänyt sen olennaiseksi osaksi laatujärjestelmää. Ulkoiset sidosryhmät on otettu mukaan aiempaa tiiviimmin kehittämistyöhön. Sidosryhmien palautteella on ollut myönteistä vaikutusta muun muassa yliopiston strategiaan ja opetussuunnitelmien kehittämiseen. Auditointiryhmän mukaan neuvottelukuntien käyttöön otto kaikissa tiedekunnissa on tärkeä aloite vuorovaikutuksen edelleen lisäämiseksi ulkoisten sidosryhmien kanssa.

- Yliopistolla on toimiva mentorointiohjelma, jolla tuetaan opiskelijoiden työelämään sijoittumista. Muutoinkin tutkintojen tuottamiin työelämävalmiuksiin kiinnitetään lisääntyvästi huomiota. Opiskelijoiden mukaan heillä on hyvät mahdollisuudet osallistua koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijat kokevat, että heidän palautteellaan on merkitystä toiminnan kehittämiseen, sanoo professori Niemelä.

Yliopiston laatukulttuuri on avointa ja vuorovaikutteista

Auditointiryhmän mukaan avoin ja vuorovaikutteinen laatukulttuuri on yksi Turun yliopiston vahvuuksista. Yliopiston sisäistä vuoropuhelua ovat tukeneet rehtoraatin yksikkövierailut ja rehtorin säännölliset tapaamiset ylioppilaskunnan edustajien kanssa. Lisäksi osallistavan strategian laadintaprosessin ansiosta henkilöstö on hyvin tietoinen yhteisistä strategista tavoitteista ja sitoutunut niihin vahvasti.

Yliopistolla on selkeät suunnitelmat laatujärjestelmänsä jatkokehittämiseksi. Auditointiryhmä kannustaa Turun yliopistoa jatkamaan laadunhallinnan kehittämistä omien tavoitteidensa ja tarpeidensa pohjalta.

Kaikkien korkeakoulujen laatujärjestelmät on auditoitu

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit käynnistettiin Suomessa vuonna 2005, ja auditointeihin ovat osallistuneet kaikki suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Toinen auditointikierros on päättymässä ja kolmas alkamassa.

Turun yliopiston auditointiraportti on luettavissa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen verkkosivuilla www.karvi.fi.

Lisätietoja

Jari Niemelä, auditointiryhmän puheenjohtaja, 029 415 7849, jari.niemela(at)helsinki.fi

Sirpa Moitus, auditoinnin projektipäällikkö, 029 533 5518, sirpa.moitus(at)karvi.fi

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin - muutokset pieniä, mutta kehityssuunta osin huolestuttava22.11.2017 08:00Tiedote

JULKAISUVAPAA - Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjät ovat kohdistaneet säästöjä henkilöstökuluihin. Osa koulutuksen järjestäjistä on vähentänyt opetuksen tarjontaa, ja erot opetusmäärissä ovat kasvaneet. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, mihin vaikuttaa osittain se, että kunnat ja muut järjestäjät ovat lisänneet omaa rahoitusosuuttaan.

Oppiminen edellyttää monipuolista arviointia20.11.2017 08:00Blogi

Perusopetuksen päättöarviointi on jälleen noussut keskusteluun. Suomi tunnetaan kehittävän eikä kontrolloivan arvioinnin maana, jossa koulukokeille ja otosperustaisille päättöarvioinneille on osoitettu oma rajallinen paikkansa. Erityisen tärkeänä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014 on nähty opintojen aikainen arviointi. Sen mukaan oppilaille tulee antaa monipuolisin tavoin palautetta oppimisesta, sillä erilaiset arviointimenetelmät mahdollistavat eri tavoin osaamisen esille tulon. Samat menetelmät eivät sovi kaikkiin oppiaineisiin ja kaiken ikäisille koululaisille. Kynä–paperi-kokeilla voidaan tunnistaa eri asioita kuin esimerkiksi portfolioilla, suullisilla esityksillä tai oppilasryhmien osaamista kartoittavilla toiminnallisilla tehtävillä. Kansalliset kokeet, joissa koko ikäluokka testataan perusopetuksen yhdeksännellä luokalla muutamissa oppiaineissa, olisivat  harppaus keinovalikoiman typistymisen suuntaan. Ne ovat myös huomattavan kalliita ja työläitä järjes

Lapplands Yrkeshögskola har beviljats en kvalitetsstämpel22.8.2017 14:22Tiedote

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en auditering av Lapplands Yrkeshögskola och beviljat yrkeshögskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 22 augusti 2017. Högskolans kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterier för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna för och rekommendationerna om högskolornas kvalitetshantering.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme