Turvallistamisen teorian avulla voidaan tutkia turvallisuusuhkia sodista ilmastonmuutokseen
Ole Wæver on tunnettu kielen ja turvallisuuden suhdetta käsittelevästä tutkimuksestaan ja turvallistamisen teoriastaan. Keväällä 2022 hän työskentelee Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa Jane ja Aatos Erkko-vierailijaprofessorina.
Wæver innostui tutkimaan turvallisuusuhkia kylmän sodan viimeisinä vuosina, jolloin itäblokin mailla oli laaja käsitys turvallisuudesta.
– He halusivat turvallisuuden nimissä hallita yhteiskuntaa kulttuurillisesta, poliittisesta ja taloudellisesta toiminnasta lähtien, Wæver sanoo. – Samanaikaisesti, mutta hyvin erilaisista syistä, ympäristö- ja rauhantutkijat kannattivat 'laajempaa turvallisuuskäsitettä' uusien uhkien varalta miettimättä, olivatko uhkat turvallisuusuhkia.
Nämä huomiot johtivat turvallistamisen teorian syntyyn. Teoria selittää, mitä tapahtuu, kun jostain muuten normaalista yhteiskunnallisesta kysymyksestä tehdään turvallisuuskysymys.
– Turvallisuudesta puhuttaessa yhteiskunnat määrittelevät jotkin asiat eksistentiaalisiksi uhkiksi, jotka on ratkaistava keinolla millä hyvänsä, Wæver kertoo.
– Meillä ei kuitenkaan ole turvallisuusmittaria, jolla voisimme mitata uhkien kokoa. Sen sijaan turvallisuuskysymykset rakennetaan kielen avulla, jotta uhkien ratkaisuun on perusteltua käyttää äärimmäisiä keinoja.
Nuoren väitöskirjatutkijan järjetön idea
Suositun ja vaikutusvaltaisen teorian keksiminen on usein sattumaa. Wæver ajattelee olevansa onnekas; nuorena väitöskirjatutkijana hänet palkattiin tutkimusprojektiin, jossa hän sai lukea vapaasti ja kehittää uusia ideoita ilmeisten vastausten antamisen sijaan.
Tästä huolimatta hänen ”järjettömät ideansa” eivät saaneet positiivista vastaanottoa. Esiteltyään turvallistamisen teoriansa väitöskirjaseminaarissa vuonna 1989 kaikki läsnä olevat professorit antoivat täystyrmäyksen: ”ideastasi ei ole mihinkään”.
Vuosia turvallistamisen teoria oli vain tuntematon työpaperi, josta tuli tunnettu vasta, kun Wæveriä pyydettiin kirjoittamaan amerikkalaiseen turvallisuutta käsittelevään teokseen. Kirjan toimittajat pyysivät tutkijoita esittämään villeimpiä ideoitaan turvallisuudesta.
Tämän lisäksi syyskuu 2001 terrori-iskut nostivat maailmanlaajuista kiinnostusta entisestään, varsinkin nuorten tutkijoiden keskuudessa: terrorismin vastainen sota lävisti yhteiskunnat, rajoitti kansalaisvapauksia ja oikeutti laaja-alaisempaa valvontaa.
Pandemian ja ilmastonmuutoksen turvallisuus
Covid-19-pandemia on Wæverille erinomainen esimerkki turvallistamisesta. Se toi esiin turvallistamisen kehityskulun näyttäessään, miten äärimmäiseksi määritelty tapahtuma vaati äärimmäisiä keinoja, jotka ovat ylhäältä määrättyjä, autoritaarisia, pakotettuja ja mahdollisesti epädemokraattisia.
Vaikka turvallistaminen näyttää tarkoittavan sitä, että saamme asiat tehtyä, teoria nostaa esiin turvallistamisen pimeämmän puolen.
– Teoria esittää, että sektorit pitäisi kohdata niiden omilla ehdoilla. Ympäristöasiat ympäristöasioina, uskonto uskontona ja niin edelleen, Wæver tiivistää työnsä ja teoriansa alkuperäisen tarkoituksen.
EU-keskeinen ja Venäjä-keskeinen turvallisuuskokokonaisuus ja sota Ukrainassa
Euroopassa on kylmän sodan jälkeen ollut kaksi tärkeää ryhmittymää, EU-keskeinen ja Venäjä-keskeinen. Integroitumisen sijaan ne ovat etääntyneet toisistaan.
– On ollut aina selvää, että Ukraina on näiden ryhmittymien riskialttein maa, joka olisi vaatinut enemmän hienovaraisuutta, Wæver sanoo. – Jos alueellinen kartta olisi otettu vakavasti, sota olisi mahdollisesti voitu välttää. Tämä ei kuitenkaan Tämä ei kuitenkaan vähennä Venäjän johdon vastuuta aloittamassaan aggressiivisessa hyökkäyssodassa.
Wæver sanoo aina ihailleensa suomalaisen ulkopolitiikan diplomaattisuutta ja luovuutta.
– Jos Suomi liittyy NATOon, voimme menettää osan Suomen tarjoamasta joustavuudesta ja luovuudesta.
Tästä huolimatta Wæver sanoo ymmärtävänsä oikein hyvin, miksi suomalaiset haluavat liittyä NATOon, ja luottaa Suomen tuovan erityisen Venäjä-kokemuksensa ja asiantuntijuutensa NATOon.
Ole Wæver pitää luennon ”Ilmastonmuutos turvallisuuskysymyksenä” 12.5.2022 klo 17:00 (Metsatalo, Luentosali 1)
Ole Wæver on kansainvälisten suhteiden professori Kööpenhaminan yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja CAST-tutkimuskeskuksen (Centre for Advanced Security Theory) ja CRIC-tutkimuskeskuksen (Centre for Resolution of International Conflicts) perustaja. Hän on keksinyt käsitteen "securitization" ja ollut mukana kehittämässä niin sanottua Kööpenhaminan turvallisuustutkimuksen koulukuntaa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Kaisa Kaakinen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopiston tutkijakollegium,
kaisa.kaakinen@helsinki.fi, +358 2 941 22493
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme