Tampereen yliopisto

Turvallisuusviranomaisten työhön tehoa työyhteisötaitoja johtamalla

Jaa
Turvallisuusviranomaisten työssä on perinteisesti korostettu johtamista ja esimiestyötä puhuttaessa strategisiin tavoitteisiin pääsemisestä. Hallintotieteiden maisteri Arto Hietasen tuore väitöskirja osoittaa, että myös työntekijöiden työyhteisötaidot ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Tutkimustulokset nostavat esille työyhteisötaitojen johtamisen tärkeyden osana organisaation strategisen henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta.

Tutkimusta varten Hietanen haastatteli 25:tä strategisen henkilöstöjohtamisen ammattilaista poliisista, Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitokselta. Haastattelujen avulla kartoitettiin turvallisuusviranomaisten työyhteisötaitojen johtamisen nykytilaa sekä selvitettiin tutkimuksessa mukana olevien viranomaisten työssä tarvittavat keskeiset työyhteisötaidot strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulmasta tarkasteltuna.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin turvallisuusviranomaisten työyhteisötaitoihin ja niiden johtamiseen liittyviä erityispiirteitä. Tulokulma on uusi, sillä työyhteisötaitoja ei aiemmin ole tutkittu strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulmasta turvallisuusviranomaisissa.

— Tutkimus on tehty johtamisen näkökulmasta, mutta itse työyhteisötaitoilmiön keskiössä tutkimuksessa ovat pitkälti ilman esimiehen roolia työtään tekevät työntekijät, toteaa Hietanen.

Turvallisuusviranomaisten toiminnassa ja henkilöstöjohtamisessa huomioidaan hyvin esimiestaitojen merkitys, mutta tosiasia on, että suurin osa viranomaisten henkilökunnasta työskentelee työpaikoillaan työntekijän roolissa vailla esimiesvastuuta.

— Tästä syystä juuri heidän työyhteisötaitonsa sekä niiden kehittäminen on huomioitava johtamalla niitä suunnitelmallisesti ja strategisesti organisaatiotasolla, jolloin työyhteisötaitojen täysi potentiaali kyetään saamaan paremmin esille, Hietanen jatkaa.

Tutkimus pyrkiikin osaltaan lisäämään keskustelua ja ymmärrystä työyhteisötaidoista myös siitä näkökulmasta, että työntekijän ja tämän työyhteisötaitojen merkitys nousee yhtä tärkeäksi jo ennestään tärkeänä pidettyjen esimiestaitojen rinnalle.

Tutkimus nosti esille työyhteisötaitojen suuren merkityksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta yhtä lailla myös sen, ettei työyhteisötaitojen käsitettä ilmiönä ole turvallisuusviranomaisissa täysin tunnistettu strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulmasta omaksi johdettavaksi kokonaisuudekseen.

Tutkimus kuitenkin todisti, että työyhteisötaitoihin vaikuttavia työntekijän motivaatiota, sitoutumista ja luottamusta pidetään turvallisuusviranomaisissa tärkeinä ja niihin pyritään vaikuttamaan henkilöstöjohtamisen eri käytänteillä. Työyhteisötaidoilla on siten kasvualustaa, mutta ilmiössä piilevän potentiaalin parempi hyödyntäminen edellyttää sen johtamista osana strategista henkilöstöjohtamista.

Tutkimuksen tulosten mukaan työyhteisötaitoihin vaikuttavista strategisen henkilöstöjohtamisen käytänteistä korostuu johtaminen, mikä ei Hietasen mukaan ole mikään suuri yllätys, sillä johtaminen on turvallisuusviranomaisten työssä muutenkin hyvin yleistä ja keskeinen osa toimintaa.

Johtamiseen liittyvänä mielenkiintoisena seikkana tutkimus osoitti myös, ettei käskyjohtaminen sitä vaativassa operatiivisessa tilanteessa vaikuta työntekijän työyhteisötaitoihin negatiivisesti. Vaikutuksen todettiin itse asiassa olevan jopa päinvastainen, sillä työntekijät odottavat selkeää ja käskevää johtamista vaativissa operatiivisissa tilanteissa, minkä katsotaan tukevan työntekijää ja antavan toiminnalle raamit.

HTM Arto Hietasen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Työyhteisötaitojen johtaminen turvallisuusviranomaisissa - Strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulma tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 29.10.2021 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Alisa Puustinen Pelastusopistosta. Kustoksena toimii professori Sirpa Virta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Arto Hietanen
arto.hietanen@tuni.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tutkimuksessa annetaan toimintasuosituksia kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen, arviointiin ja tarkastukseen27.3.2024 10:03:14 EET | Tiedote

Suomessa on noin 2 100 kuntayhtiötä, joiden joukossa on muun muassa energia-, kiinteistö- ja palvelutuotantoyhtiöitä. Kuntayhtiöiden keskimääräinen liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiöittämisten myötä päätöksenteko on kuitenkin ajautunut yhä kauemmas kuntien demokraattisesti valittujen henkilöiden päätäntävallasta. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa on laadittu tutkimus kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisoinnista ja läpinäkyvyydestä.

Väitös: Teemu Salo: 3D-tulostamalla voidaan valmistaa seuraavan sukupolven puettavaa elektroniikkaa22.3.2024 13:02:18 EET | Tiedote

Venyvän elektroniikan avulla on mahdollista valmistaa esimerkiksi älyvaatteita. Yksi alan suurista haasteista on löytää uusia, venyvän elektroniikan valmistukseen soveltuvia materiaaleja ja menetelmiä. Diplomi-insinööri Teemu Salon väitöstutkimus osoittaa, että 3D-tulostaminen soveltuu monipuolisesti venyvän elektroniikan erilaisiin valmistusmenetelmiin.

Väitös: Videopelien esityksellinen vastaanpelaaminen vastarinnan muotona22.3.2024 12:40:26 EET | Tiedote

Vastaanpelaaminen tarkoittaa sellaisia pelaamisen tapoja, joita videopelin kehittäjät eivät ole alun perin peliä suunnitellessaan tarkoittaneet. Esimerkiksi pelin sisäisestä väkivallasta kieltäytyminen tai erityisen hitaasti tai nopeasti pelissä eteneminen ovat vastaanpelaamisen muotoja. Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Marleena Huuhka kehittää uusia vastaanpelaamisen tapoja teatterin- ja esitystutkimuksen pohjalta.

CARE-hanke pyrkii muuttamaan kotitalouksia kiertotalouden mukaisiksi22.3.2024 09:35:31 EET | Tiedote

Yksi kiertotalouden päätavoitteista on vähentää kulutuksen ympäristöjalanjälkeä. Kiertotaloussiirtymän nykyiset kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ovat haasteellisia saavuttaa, jos kotitalouksia ei sitouteta mukaan toimintaan. Euroopan unioni on tunnustanut tarpeen kehittää kuluttajia osallistavia lähestymistapoja, jotka tukevat tehokkaammin kiertotaloustavoitteita. Vuoden 2024 alussa käynnistetty nelivuotinen CARE-hanke pyrkii edistämään EU:n kiertotaloustavoitteita etenkin kotitalouksien ruokahävikin ja tekstiilijätteen vähentämisen osalta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye