Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkija: Klassinen liberalismi ei kannattanut sääntelemätöntä taloutta

Jaa

Nykyisin liberalismin ydinsisällöksi kuvataan toisinaan usko vapaisiin markkinoihin ja konservatismin keskeiseksi piirteeksi puolestaan pyrkimys taloudelliseen sääntelyyn. Onko tällainen määrittely kuitenkaan oikea? Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Marianne Sandelin käsittelee Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja-sarjan julkaisussaan konservatismin ja liberalismin juuria sekä historiallisten aatteiden yhteyttä nykypäivän politiikkaan.

Mistä liberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu kumpuaa? Nykykonservatismin juuret -julkaisussa väitöskirjatutkija Marianne Sandelin hahmottelee paitsi liberalismin ja konservatismin keskinäistä kamppailua, myös näiden ideologioiden yhteyttä vasemmistolaisuuteen ja oikeistolaisuuteen.

Sandelinin mukaan on harhaanjohtavaa ja virheellistä typistää liberalismi varauksettomaan alhaisen verotuksen ja sääntelystä mahdollisimman vapaan talouden kannattamiseen. Liberalismin juuret ovat 1600- ja 1700-lukujen valistusajattelussa, joka tähtäsi ihmisten vapauttamiseen kyseenalaistamattomista auktoriteeteista ja epätasa-arvoisista yhteiskunnallisista rakenteista.

– Varhaiselle liberalismille keskeistä oli muutosvoima: yhteiskunnan jatkuva, asteittainen kehittäminen kohti tilaa, jossa ihmiset ovat onnellisia ja vapaita eikä syntyperä määritä heidän elämäänsä, Sandelin kuvaa.

Keskeistä valistuksen ajan liberalismissa oli kaikille kuuluvat ihmisoikeudet, jotka kirjattiin Ranskan vallankumouksessa ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistukseen. Konservatismi kehittyi vastareaktiona vallankumoukseen johtaneelle maailmankatsomukselle.

– Varhaiset konservatiivit katsoivat, että ihmisten välinen eriarvoisuus perustuu luontoon ja siten jumalan tahtoon. Koska eriarvoisuus oli konservatiivien mielestä väistämätöntä ja luonnollista, oli se heille myös oikeutettua, Sandelin sanoo.

Tällainen suhtautuminen eriarvoisuuden ”luonnollisuuteen” heijastuu myös uusliberalismin keskeisen teoreetikon Friedrich von Hayekin ajattelussa.

– Hayek ei pitänyt ihmisten välistä eriarvoisuutta ongelmallisena tai jonain, johon pitäisi yhteiskunnan rakenteilla puuttua. Tämä piirre Hayekin ajattelussa kumpuaa ennemmin konservatismista kuin liberalismista, Sandelin painottaa.

Klassinen liberalisti ei kannata täysin sääntelemätöntä taloutta

Hayekin kaltaisten ajattelijoiden vaikutuksesta liberalismi on pyritty kuvaamaan ensisijaisesti yksityisomaisuuden ja mahdollisimman vapaan talouden kannattamisen näkökulmasta. Tällainen määrittely ei Sandelinin mielestä kuitenkaan ole aivan oikein, eikä konservatismi itsessään tarkoita talouden sääntelyn kannattamista. Esimerkiksi klassinen liberalisti Adam Smith ei pitänyt ihmisten välistä eriarvoisuutta luonnollisena vaan katsoi, että markkinoita oli säänneltävä, jotta ne toteuttaisivat tavoitetta yhteisestä hyvästä.

– Smith katsoi, että talous tarvitsee paljonkin julkista sääntelyä, jotta kilpailu pysyy oikeasti vapaana ja koko yhteiskuntaa hyödyttävänä, Sandelin sanoo.

Sandelin näkee nykyajassa merkkejä siitä, mistä Smith varoitti: digitalisaation myötä on syntynyt jättiyrityksiä kuten Amazon, Facebook, Google ja Apple, joiden kyky ostaa pienemmät kilpailijat markkinoilta tappaa vapaan kilpailun. Suuryrityksillä on valtaa paitsi valtioiden tasolla, myös valtioiden rajat ylittävällä tavalla.

– Nykyisten talousliberaaleiksi itseään kutsuvien ajama yksityistäminen, verojen minimoiminen, suuryritysten aseman ja huomattavan vallan hyväksyminen sekä näille kuuluvan yhteiskuntavastuun peräänkuuluttamisen kieltäminen ovat täysin vastakkaista varhaisten talousliberaalien ajattelulle, Sandelin sanoo.

Konservatismi ylläpitää hierarkioita

Varhaisten konservatiivien ideologisen työn jatkajina Sandelin näkee ennen kaikkea oikeistokonservatismin ja äärioikeiston. Valistuksen liberaaleille keskeistä oli universaali, jakamaton ihmisyys. Oikeistokonservatiivit sen sijaan keskittyvät nykyäänkin ihmisiä erottaviin tekijöihin, kuten kansalaisuuteen, kulttuuriin, uskontoon, sukupuoleen ja ikään. Enemmän tai vähemmän tiedostettuna tausta-ajatuksena on, että koska ihmiset eivät ole samanlaisia, he eivät myöskään ole yhdenvertaisia.

– Kun Laura Huhtasaari toteaa, että ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille, kyse ei ole yksittäisestä ajatuksesta vaan perinteiselle konservatismille tyypillisestä suhtautumisesta ihmisyyteen ja ihmisoikeuksiin, Sandelin havainnollistaa.

– Paradoksaalisesti perinteiset konservatiivit tapaavat asemoida itsensä ”kansan” puolelle pahaa (liberaalia) eliittiä vastaan, mutta heidän politiikkansa on usein ollut pikemminkin hierarkioita ylläpitävää, Sandelin päättää.


----
MARIANNE SANDELIN on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa. Hänen väitöskirjansa käsittelee Joseph de Maistren poliittista filosofiaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marianne Sandelin, marianne.sandelin(at)helsinki.fi

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

040 721 7212http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja, think tank.

Säätiö on analyyttinen edelläkävijä, joka tunnistaa heikkoja signaaleja ja kansainvälisiä trendejä sekä tuo uusia virikkeitä yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Ensimmäinen Kalevi Sorsa -palkinto Yrjö Varpiolle21.12.2020 09:16:55 EETTiedote

Tänään 21.12.2020 tulee kuluneeksi 90 vuotta Suomen pitkäaikaisimman pääministerin Kalevi Sorsan (1930–2004) syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Kalevi Sorsa -säätiö on päättänyt perustaa vuosittain myönnettävän Kalevi Sorsa -palkinnon. Palkinto myönnetään yhteiskunnallisesti merkittävälle teolle, joka koskee kirjallisuutta, yhteiskuntatutkimusta tai muuta Sorsan elämäntyötä sivuavaa teemaa. Palkinnon summa on 2 500 euroa.

Ajatuspaja: Keskustelu talouskasvun tarpeellisuudesta on aloitettava18.12.2020 07:10:00 EETUutinen

”Ilmastonmuutoksesta on tullut yhteiskunnallisiin mullistuksiin, kuten sotiin ja pakolaiskriiseihin vaikuttava näkymätön käsi.” ”Perinteinen hyvinvointivaltio pyörii fossiilitalouteen perustuvan kasvun varassa ja on siten ekologisesti huteralla perustalla.” Lainaukset ovat Kalevi Sorsa -säätiön tuoreista julkaisuista, jotka käsittelevät aikamme ekologista kriisiä ja edistyksellisiä ratkaisuja siihen.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin julkaisutilaisuus 18.8.202029.7.2020 10:32:00 EESTKutsu

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee laatuaan ensimmäisen Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportin 18.8.2020 Helsingissä. Raportti luo kattavan ja yleistajuisen katsauksen eriarvoisuuteen ja sen kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana tuoreimpien tilastojen ja aineistojen valossa. Raportin kirjoittamiseen on osallistunut 20 meritoitunutta tutkijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

TUTKIMUS: LYHYEMPI TYÖAIKA SÄÄSTÄISI YMPÄRISTÖÄ8.6.2020 12:37:27 EESTTutkimus

Tuoreen tutkimuksen mukaan työajalla ja yhteiskuntien aiheuttamalla ympäristöpaineella on yhteys: Mitä enemmän työskentelemme, sitä enemmän yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä. Työtunneilla havaitaan olevan kaksi vaikutusta: toisaalta ne vaikuttavat paitsi kulutuksen määrään (sekä kotitalouksien että kansantalouden tasolla) sekä kulutuksen sisältöön, jota lyhyet työtunnit muokkaavat pääsääntöisesti ympäristöystävälliseen suuntaan. Siten työajan lyhentäminen voisi vähentää päästöjä ja toimia osaratkaisuna aikamme ekologiseen kriisiin. Samuli Sinisalon tutkimuksessa "Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset" (Kalevi Sorsa-säätiö) tarkasteltiin työajan lyhentämisen ympäristövaikutuksia 12 tutkimuksen perusteella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme