Tutkijakollegium on kansainvälisten tutkijakohtaamisten kotipesä ja ihmistieteiden suunnannäyttäjä Suomessa

Tutkijakollegiumin johtajan Tuomas Forsbergin mukaan kollegium on tarpeellinen kansainvälisten tutkijoiden verkostoitumispaikka. Kansainvälisyys näkyy ja kuuluu, tutkijoita on ympäri maailman.

– Emme juhli vain 20 toimintavuotta vaan tieteidenvälistä vuorovaikutusta, monitieteisyyttä ja uteliasta mieltä, joka saa tutkijat kautta maailman uusiin oivalluksiin, Forsberg toteaa.  

Tutkijakollegium on oppialojen sulatusuuni

Tutkijat tarvitsevat älyllisesti stimuloivan ympäristön. Tieteidenvälisyys ei tarkoita pelkästään lisäarvoa, joka saadaan rinnakkaisista kapeista tieteellisistä näkökulmista yhteiseen aiheeseen, vaan syvempää teoreettista integraatiota humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloilla.

– Tämä on tärkeää, koska nykypäivän ongelmien ratkaiseminen edellyttää usein laajempaa tieteidenvälistä ymmärrystä ihmisen tilasta ja sen historiallisesta kehityksestä. Kansainvälisyyttä ei pidä rinnastaa kansainvälisesti tunnettujen ulkomaalaisten tutkijoiden määrään, vaan se on pikemminkin ymmärrettävä erilaisen maantieteellisen taustan omaavien tutkijoiden päivittäisenä vuorovaikutuksena.

Yli 50 prosenttia tutkijoista on kotoisin ulkomailta. Kollegiumin tutkijat ovat onnistuneet saamaan ulkopuolista rahoitusta kaikkein kilpailluimmista ja arvostetuimmista lähteistä kautensa aikana tai pian sen jälkeen, ja he ovat myös menestyneet myöhemmällä tutkijanurallaan.

– Suomessa on tällä hetkellä lähes seitsemänkymmentä professoria, jotka ovat jossain vaiheessa uraansa olleet tutkijakollegiumissa tutkijoina, Forsberg kertoo.

– Se on merkittävä määrä pienelle maalle, varsinkin jos otetaan huomioon tutkijakollegiumin suhteellisen pieni koko.

– Se tarkoittaa myös sitä, että tutkijakollegium on vaikuttanut humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen akateemisen tutkimuksen kehitykseen laajemmin kuin pelkästään Helsingin yliopistossa, mikä oli yksi instituutin alkuperäisistä tavoitteista.

Useat uudet kansainvälisesti tunnustetut tutkimussuuntaukset, kuten muistitutkimus, digitaaliset humanistiset tieteet, lääketieteelliset humanistiset tieteet sekä tiede- ja teknologiatutkimus, ovat saaneet tutkijakollegiumista alkusysäyksen.

Filosofi Martha Nussbaum on juhlan pääpuhuja

Vuosijuhlaa 15.6. viettävä tutkijkollegium saa juhliensa pääpuhujaksi maailman tunnetuimpiin filosofeihin lukeutuvan filosofin, professori Martha Nussbaumin. Nusbaum työskentelee Chicagon yliopistossa ja on tutkijakollegiumin honorary fellow. Hän luennoi Helsingissä aiheesta   "Music and the Costs of War: Britten's WAR REQUIEM, Bodies, and Reconciliation". Nussbaum on työskennellyt vuosia yhteistyössä suomalaisten filosofien kanssa.

Vuosijuhlan avaavat tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg, Helsingin yliopiston vararehtori Hanna Snellman, Professori Nadia Al-Bagdadi (CEU Institute for Advanced Studyn johtaja) ja tutkijakollegiumin tutkijat Sean Griffin ja Kinga Polynczuk-Alenius.

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin 20-vuotisjuhlaa vietetään 15.6. klo 14.15–17.30 yliopiston juhlasalissa (Unioninkatu 34)  

Voit seurata juhlaa myös striimattuna. Linkki päivitetään ennen tilaisuutta verkkosivuillemme. 

Lisätietoja:

Tutkimuskoordinaattori Kaisa Kaakinen, +358 2 941 22493, kaisa.kaakinen@helsinki.fi

Tutkijakollegiumin juhlakonferenssi ”Cosmopolitan Knowledge?”

Tutkijakollegiumin juhlaohjelma jatkuu 16.–17.6. juhlakonferenssilla, johon osallistuu kollegiumin nykyisiä ja entisiä tutkijoita sekä kutsuttuja puhujia. Konferenssissa pohditaan tieteen kansainvälisyyden ja paikallisuuden jännitteitä.

Martha Nussbaumin seminaari

Martha Nussbaum pitää tutkijakollegiumissa 16.-17.6.  seminaarin aiheesta ”Animality – A Philosophical Workshop with Professor Martha C. Nussbaum”