Helsingin yliopisto

Tutkijat etsivät keinoa vaurioituneen sydänlihaksen korjaamiseen

Jaa

Miten sydäninfarktin vaurioittaman sydämen voisi saada kasvattamaan toimivaa uutta lihaskudosta arpikudoksen sijasta? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta kolmen yliopiston yhteisessä tutkimuksessa.

Kuva: J. Teppo
Kuva: J. Teppo

Sydäninfarkti on yksi yleisimmistä kuolinsyistä länsimaissa. Useimmiten infarktin syynä on sepelvaltimoa ahtauttava kovettuma, jonka revetessä paikalle syntyy verihyytymä: kun sydämen hapensaanti näin estyy, sydänlihaksen solut alkavat kuolla.

Jos potilas pääsee hoitoon ajoissa ja sydämen hapensaanti saadaan palautettua, tuhoutuneen kudoksen tilalle kasvaa arpikudosta. Arpikudos ei kuitenkaan kykene pumppaamaan verta terveen sydänlihaksen tavoin. Mitä pahempi infarkti, sitä suurempi on arpikudoksen määrä ja sitä vakavampi sydämen vajaatoiminta.

Voisiko sydämen saada kasvattamaan toimivaa lihasta arpikudoksen sijaan? Tähän pyrkii professori Heikki Ruskoahon tutkimusryhmä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.

Regeneraatio eli solujen uusiutuminen on jatkuvaa joissakin kudoksissa, kuten ihossa, mutta olematonta toisissa, kuten sydämessä. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että vastasyntyneen hiiren sydän pystyy uusiutumaan infarktin jälkeen ja tilalle kasvaa normaalia tervettä sydänlihasta. Syntymän jälkeen tämä sydänlihaksen uusiutumiskyky kuitenkin häviää viikossa.

– Halusimme selvittää, mitkä biokemialliset prosessit ja viestintäreitit vastaavat regeneraatiokyvyn säilymisestä tai häviämisestä. Perimmäisenä tavoitteena on kehittää lääke, joka saisi sydämen muodostamaan tervettä kudosta arpeutumisen sijaan, Ruskoaho kertoo.

Tutkijat mittasivat eri-ikäisten hiirten sydämistä lähetti-RNA:n, proteiinien ja metaboliittien eli pienimolekyylisten aineenvaihduntatuotteiden tasoja, ja havaitsivat sekä ennestään tunnettuja että tieteelle uusia muutoksia.

– Vaikka menetelmillä mitataan samoja näytteitä, ne tuottavat erilaista, toisiaan täydentävää tietoa. Geeneihin koodatun tiedon perusteella solut tuottavat lähetti-RNA:ta, jonka pohjalta muodostetaan aminohappoketju proteiinisynteesissä. Proteiinit toimivat entsyymeinä ja säätelijöinä solujen aineenvaihdunnassa, ja metaboliitit ovat puolestaan näiden aineenvaihduntareaktioiden väli- ja lopputuotteita, Ruskoaho selittää.

Tutkimuksen tuloksena syntyi monitasoinen molekyylitason kartasto muutoksista hiiren sydämessä syntymänjälkeisten viikkojen aikana. Esimerkiksi mevalonaatti- ja ketogeneesi-aineenvaihduntareittien muutoksia ei ole aiemmin kuvattu kehittyvässä sydämessä.

– Kaikki data on tallennettu julkisiin tietokantoihin avoimesti käytettäväksi. Uskomme, että tuottamaamme tietoa tullaan käyttämään ja jatkojalostamaan laajasti sekä akateemisessa että lääketutkimuksessa, Ruskoaho toteaa.

Tutkimus toteutettiin osana 3iRegeneration-projektia ja julkaistiin Journal of The American Heart Association -tiedelehdessä. Ruskoahon ryhmän lisäksi tutkimukseen osallistuivat professori Risto Kostiaisen (Drug Research Program, farmasian tiedekunta) ja dosentti Markku Varjosalon (HiLIFE, biotekniikan instituutti) ryhmät Helsingin yliopistosta sekä tutkijoita Turun yliopistosta ja Steno Diabetes Centerista Kööpenhaminasta. Ryhmien työtä ovat rahoittaneet Helsingin yliopiston lisäksi Business Finland, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Sydäntutkimussäätiö.

Lisätietoja:

Professori Heikki Ruskoaho, Helsingin yliopisto, Drug Research Program, farmasian tiedekunta

Puh. 050 448 0772, s-posti: heikki.ruskoaho@helsinki.fi

Viite: Virpi Talman, Jaakko Teppo, Päivi Pöhö, Parisa Movahedi, Anu Vaikkinen, Tuuli Karhu, Kajetan Trošt, Tommi Suvitaival, Jukka Heikkonen, Tapio Pahikkala, Tapio Kotiaho, Risto Kostiainen, Markku Varjosalo, Heikki Ruskoaho: Molecular atlas of postnatal mouse heart development. Journal of The American Heart Association DOI: 10.1161/JAHA.118.010378

*******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

 

Kuvat

Kuva: J. Teppo
Kuva: J. Teppo
Lataa
Jos sydäninfarktipotilas pääsee ajoissa hoitoon ja sydämen hapensaanti saadaan palautetuksi, tuhoutuneen kudoksen tilalle kasvaa arpikudosta. Arpikudos ei kuitenkaan kykene pumppaamaan verta terveen sydänlihaksen tavoin. (Kuva: J. Teppo)
Jos sydäninfarktipotilas pääsee ajoissa hoitoon ja sydämen hapensaanti saadaan palautetuksi, tuhoutuneen kudoksen tilalle kasvaa arpikudosta. Arpikudos ei kuitenkaan kykene pumppaamaan verta terveen sydänlihaksen tavoin. (Kuva: J. Teppo)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme