Tutkijat etsivät keinoa vaurioituneen sydänlihaksen korjaamiseen
Sydäninfarkti on yksi yleisimmistä kuolinsyistä länsimaissa. Useimmiten infarktin syynä on sepelvaltimoa ahtauttava kovettuma, jonka revetessä paikalle syntyy verihyytymä: kun sydämen hapensaanti näin estyy, sydänlihaksen solut alkavat kuolla.
Jos potilas pääsee hoitoon ajoissa ja sydämen hapensaanti saadaan palautettua, tuhoutuneen kudoksen tilalle kasvaa arpikudosta. Arpikudos ei kuitenkaan kykene pumppaamaan verta terveen sydänlihaksen tavoin. Mitä pahempi infarkti, sitä suurempi on arpikudoksen määrä ja sitä vakavampi sydämen vajaatoiminta.
Voisiko sydämen saada kasvattamaan toimivaa lihasta arpikudoksen sijaan? Tähän pyrkii professori Heikki Ruskoahon tutkimusryhmä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.
Regeneraatio eli solujen uusiutuminen on jatkuvaa joissakin kudoksissa, kuten ihossa, mutta olematonta toisissa, kuten sydämessä. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että vastasyntyneen hiiren sydän pystyy uusiutumaan infarktin jälkeen ja tilalle kasvaa normaalia tervettä sydänlihasta. Syntymän jälkeen tämä sydänlihaksen uusiutumiskyky kuitenkin häviää viikossa.
– Halusimme selvittää, mitkä biokemialliset prosessit ja viestintäreitit vastaavat regeneraatiokyvyn säilymisestä tai häviämisestä. Perimmäisenä tavoitteena on kehittää lääke, joka saisi sydämen muodostamaan tervettä kudosta arpeutumisen sijaan, Ruskoaho kertoo.
Tutkijat mittasivat eri-ikäisten hiirten sydämistä lähetti-RNA:n, proteiinien ja metaboliittien eli pienimolekyylisten aineenvaihduntatuotteiden tasoja, ja havaitsivat sekä ennestään tunnettuja että tieteelle uusia muutoksia.
– Vaikka menetelmillä mitataan samoja näytteitä, ne tuottavat erilaista, toisiaan täydentävää tietoa. Geeneihin koodatun tiedon perusteella solut tuottavat lähetti-RNA:ta, jonka pohjalta muodostetaan aminohappoketju proteiinisynteesissä. Proteiinit toimivat entsyymeinä ja säätelijöinä solujen aineenvaihdunnassa, ja metaboliitit ovat puolestaan näiden aineenvaihduntareaktioiden väli- ja lopputuotteita, Ruskoaho selittää.
Tutkimuksen tuloksena syntyi monitasoinen molekyylitason kartasto muutoksista hiiren sydämessä syntymänjälkeisten viikkojen aikana. Esimerkiksi mevalonaatti- ja ketogeneesi-aineenvaihduntareittien muutoksia ei ole aiemmin kuvattu kehittyvässä sydämessä.
– Kaikki data on tallennettu julkisiin tietokantoihin avoimesti käytettäväksi. Uskomme, että tuottamaamme tietoa tullaan käyttämään ja jatkojalostamaan laajasti sekä akateemisessa että lääketutkimuksessa, Ruskoaho toteaa.
Tutkimus toteutettiin osana 3iRegeneration-projektia ja julkaistiin Journal of The American Heart Association -tiedelehdessä. Ruskoahon ryhmän lisäksi tutkimukseen osallistuivat professori Risto Kostiaisen (Drug Research Program, farmasian tiedekunta) ja dosentti Markku Varjosalon (HiLIFE, biotekniikan instituutti) ryhmät Helsingin yliopistosta sekä tutkijoita Turun yliopistosta ja Steno Diabetes Centerista Kööpenhaminasta. Ryhmien työtä ovat rahoittaneet Helsingin yliopiston lisäksi Business Finland, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Sydäntutkimussäätiö.
Lisätietoja:
Professori Heikki Ruskoaho, Helsingin yliopisto, Drug Research Program, farmasian tiedekunta
Puh. 050 448 0772, s-posti: heikki.ruskoaho@helsinki.fi
Viite: Virpi Talman, Jaakko Teppo, Päivi Pöhö, Parisa Movahedi, Anu Vaikkinen, Tuuli Karhu, Kajetan Trošt, Tommi Suvitaival, Jukka Heikkonen, Tapio Pahikkala, Tapio Kotiaho, Risto Kostiainen, Markku Varjosalo, Heikki Ruskoaho: Molecular atlas of postnatal mouse heart development. Journal of The American Heart Association DOI: 10.1161/JAHA.118.010378
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme