Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Tutkijat: Helsingin lähiöiden tulevaisuudessa on helppo nähdä paljon myönteistä

Jaa

Helsingin ja pääkaupunkiseudun lähiöiden menestymiseen tulevaisuudessa on suhteellisen helppo uskoa, vaikka lähiöalueiden sosioekonominen asema on heikentynyt viime vuosikymmenten aikana muuta seutua enemmän. Monissa muissa Suomen kaupungeissa lähiöiden tulevaisuus ei näytä yhtä positiiviselta. Näin toteavat lähiötutkijat Mats Stjernberg ja Teemu Kemppainen Helsingin kaupungin Kvartti-lehdessä 4/2017 julkaistussa keskusteluartikkelissa.

Lähiöt ovat Helsingissä haluttuja asuinpaikkoja, joissa asukkaat viihtyvät. Myös kokonaisturvallisuus on Helsingissä kehittynyt myönteiseen suuntaan, vaikka asuinalueiden välisiä eroja yhä onkin. Viime vuosina on nähty merkkejä joidenkin lähiöalueiden gentrifikaatiosta eli hyväosaistumisesta, ja yhä useampi lähiö saattaa nousta jatkossa esimerkiksi niin sanotun luovan luokan suosimien asuinalueiden joukkoon, tutkijat spekuloivat.

Alueiden eriytymistä tulee seurata, mutta mittarit kaipaavat kriittistä otetta

Kaupunkien poliittiset päättäjät ja virkamiehet toivovat usein tutkijoilta neuvoja siitä, millaisilla mittareilla tai indikaattoreilla alueellista eriytymistä ja etenkin huono-osaisten alueiden kehitystä pitäisi seurata, jotta siihen voitaisiin parhaiten puuttua.

Vaikka mittaaminen on tärkeää, numeroiden ylikorostamisessa on riskinsäkin. Tätä painottivat kaupunkitutkimuksen professorit Roger Andersson (Uppsala), Maarten van Ham (Delft) ja Tiit Tammaru (Tartto) vieraillessaan Helsingissä loppusyksyllä. Kun mittarit näyttävät punaista joidenkin asuinalueiden osalta, kaupungille muodostuu painetta parantaa näiden alueiden tuloksia. Valitut keinot saattavat tutkijoiden mukaan olla sellaisia, joilla siivotaan indeksejä mutta ei kenties oikeasti paranneta asukkaiden tilannetta ja elinoloja. On tärkeää, että tutkijat ja asiantuntijat ovat tiiviisti mukana mittarien tuloksia tulkitsemassa, jotta numerot eivät ala elää omaa elämäänsä.

Kvartti-lehdessä asiaa kaupunginosien ja kaupunkirakenteen kehityksestä

Kvartti on Helsingin kaupunginkanslian julkaisema lehti, joka esittelee neljästi vuodessa tuoreinta tutkimustietoa Helsingistä ja Helsingin seudusta. Numero 4/2017 keskittyy kaupungin alueittaisen kehittymisen teemoihin, ja lehden artikkeleissa käsitellään muun muassa asuntorakentamisen roolia Helsingin väestönkasvussa, segregaation ja alueiden ominaisuuksien yhteyksiä asukkaiden terveyteen sekä Länsimetron vaikutuksia asuntojen hintakehitykseen. Lisäksi tarkastellaan uudenlaisilla tavoilla koottujen tutkimusaineistojen käyttöä kaupunkitiedon tuotannossa, esimerkkeinä urheilusovelluksiin kertyvä data sekä Facebook-keskustelut kaupunginosaryhmissä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja julkaisusta:
kaupunkitietopäällikkö Timo Cantell, puh. 09 310 73362, e-mail: timo.cantell@hel.fi

Viestinnän yhteyshenkilö:
tiedottaja Tero Lahti, puh. 09 310 36376, e-mail: tero.j.lahti@hel.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista, kirjasto- ja tietopalvelusta sekä Helsinki Region Infosharesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaoston päätökset 23.4.201823.4.2018 19:03Tiedote

Kaupunginhallituksen konsernijaosto kokoontui maanantaina 23.4.2018. Konsernijaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle Kiinteistö Oy Kaapelitalon pääomittamista 3,36 miljoonalla eurolla Tanssin talo -hanketta varten vuodelle 2018. Tanssin talo rakennetaan Ruoholahteen Kaapelitalon yhteyteen. Uudisrakennushankkeen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 27 miljoonaa euroa. Tanssin taloa rahoittaa pääasiassa Jane ja Aatos Erkon säätiö (15 miljoonaa euroa). Valtio ja kaupunki rahoittavat hanketta yhtä suurin summin (6 miljoonaa euroa kummatkin). Tanssin talon tavoitteena on vaalia suomalaista tanssitaidetta. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Tanssin talon suunniteltu valmistumisvuosi on 2020. Konsernijaosto sai myös tiedoksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ajankohtaiskatsauksen. Kokouksen päätöstiedote on julkaistu hel.fi-nettisivuilla. Konsernijaoston puheenjohtajana toimii pormestari Jan Vapaavuori. Päätöstiedotteen koko osoite on: https://www.hel.fi/helsinki/fi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme