Tutkijat kehittävät aivojen toimintaa simuloivaa matemaattista mallia avuksi rappeuttavien aivosairauksien diagnostiikkaan ja yksilölliseen hoitoon
Dosentti Satu Palvan ja dosentti Matias Palvan tutkimusryhmät Helsingin yliopistosta (HiLIFE / Neurotieteen tutkimuskeskus) ovat mukana laajassa VirtualBrainCloud-tutkimuskonsortiossa, joka on saanut 15 miljoonan euron rahoituksen EU:n Horizon 2020 HEALTH -hausta.
VirtualBrainCloud-hanke jatkaa aiempaa kansainvälistä The Virtual Brain -tutkimusprojektia, jossa kehitettiin tietokoneohjelma, matemaattinen malli, joka simuloi aivojen rakenteita ja toimintoja. Nyt tutkijoiden tarkoitus on kehittää tämän ohjelman pohjalta pilvipalvelussa toimiva ohjelmistoalusta, johon yhdistetään yksityiskohtaista tietoa hermosolujen ja yksilön aivojen toiminnasta ja rakenteesta. Näin syntyy matemaattinen mallinnusohjelmisto, jossa yhdistetään kliiniseen, kognitiiviseen, ja geenitietoaineistoon neurotieteen ja systeemibiologian tuottama yksilöllinen informaatio aivojen rakenteista ja toiminnasta, ja jonka avulla aivojen toimintaa ja sen poikkeavuuksia voidaan simuloida hyvin yksityiskohtaisesti.
– Päämääränä on aivojen toimintaa hyvin tarkasti simuloiva matemaattinen malli, jonka avulla voidaan parantaa neurodegeneratiivisten sairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, diagnostiikkaa sekä suunnitella potilaille yksilöllisempää hoitoa, Satu Palva kertoo.
Alzheimerin tauti etenee eri potilailla hyvin eri tavalla, ja sen vuoksi myös hoidon tulisi olla yksilöllistä. Tällä hetkellä kuitenkin puuttuu työvälineitä, joilla taudin kulkua voitaisiin luotettavasti ennustaa.
Uusimmat aivojen mittaus- ja kuvantamismenetelmät apuna
Satu ja Matias Palvan tutkimusryhmien erityisosaamista ovat aivotoiminnan sähköfysiologiset mittaukset ja aivojen toiminnallisten yhteyksien kartoittaminen elektro- (EEG) ja magnetoenkefalografia (MEG) -menetelmillä.
– Tässä hankkeessa meidän tehtävämme on kartoittaa eri aivoalueiden välisiä viestintäverkostoja ja mitata ja määrittää niiden toimintaa. Nämä ovat aivojen systeemitason toimintamekanismeja: ne ovat tärkeitä aivomallinnuksen validoinnissa ja niiden poikkeavuudet voivat myös suoraan toimia biomarkkereina Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikassa, Matias Palva kuvaa.
Aivojen toiminnallisten verkostojen kartoittamiseksi tutkijat hankkivat dataa MEG-kuvantamisella ja stereotaktisella EEG-mittauksella. Tietoa kootaan sekä terveiltä henkilöiltä että Alzheimerin tautia ja epilepsiaa sairastavilta potilailta. Tämän datan kokoamisessa suomalaiset tekevät yhteistyötä Madridin ja Genovan yliopistojen tutkijoiden kanssa.
MEG- ja EEG-menetelmillä kootun elektrofysiologisen datan lisäksi VirtualBrainCloud-malliin yhdistetään funktionaalisella MRI-kuvantamisella (fMRI) saatua hermoverkostoja koskevaa tietoa sekä systeemibiologisin menetelmin koottua solu- ja molekyylitason tietoa.
– Jos tämä hanke onnistuu tavoitteissaan, voimme luoda aivan uudenlaisia mahdollisuuksia aivosairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon – todellista yksilöllistä täsmälääketiedettä, Satu Palva sanoo.
VirtualBrainCloud-hanke on nelivuotinen. Kaikkiaan siihen osallistuu 17 eurooppalaista yliopistoa ja tutkimuslaitosta. Hanketta koordinoi Charité – Universitätsmedizin Berlin.
Lisätietoja:
Tutkimusryhmän johtaja, dosentti Satu Palva
Sähköposti: satu.palva@helsinki.fi
Satu Palva Group
Tutkimusryhmän johtaja, dosentti Matias Palva
Sähköposti: matias.palva@helsinki.fi
Matias Palva Group
****************************************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
@PviLe
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme