Tutkijat kehittivät nopean työkalun proteiinien hajottamiseen soluissa
Solujen normaali toiminta on riippuvainen proteiinien toiminnasta, ja sairaustiloissa proteiinien toiminta on häiriintynyt. Solubiologisen tutkimuksen perustehtävä on selvittää, mikä on erilaisten proteiinien tehtävä ja kuinka proteiinien häiriöt johtavat tauteihin.
Proteiinien tehtäviä soluissa voidaan selvittää tutkimalla, mitä seurauksia proteiinien poistolla on. Tutkijat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet tähän useita tekniikoita. Yksi näistä tekniikoista on AID (auxin-inducible degron). Se hyödyntää kasvisolujen auksiini-luokan hormonisignalointia.
Akatemiaprofessori Elina Ikosen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta paransi AID-tekniikan nopeutta ja hormoniriippuvuutta ihmissoluissa. Haluttuja proteiineja voitiin hajottaa soluista minuuteissa, jolloin proteiinin puuttumisen suorat vaikutukset paljastuvat.
Lisäksi tutkijat laajensivat menetelmän käyttömahdollisuuksia erityyppisiin proteiineihin. Menetelmällä voitiin myös poistaa akuutisti proteiineja, joiden pitkäaikaista puutosta solut eivät kestä hengissä.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Methods -lehdessä.
– Kehittämästämme teknologiasta on ensisijaisesti hyötyä tutkimustyössä, mutta geeniteknologian kehityksen myötä sillä on potentiaalia myös uusiin diagnostisiin ja terapeuttisiin menetelmiin, Elina Ikonen sanoo.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Elina Ikonen, Helsingin yliopisto
Puh. 050 4485050
Sähköposti: elina.ikonen@helsinki.fi
Viite: Li S, Prasanna X, Salo VT, Vattulainen I, Ikonen E. An efficient auxin-inducible degron system with low basal degradation in human cells. Nature Methods, 26th August, 2019. https://doi.org/10.1038/s41592-019-0512-x
***************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme