Tutkijat kehittivät tuhkasta ja kompostista metsien täsmälannoitteen
Vuonna 2018 Aalto-yliopiston tutkijat lähtivät ratkomaan haastetta: mitä tehdä valtavalle vuorelle kompostia, jota syntyy Suomen suurimmalla biokaasun tuotantolaitoksella Lahdessa?
Kompostissa on erilliskerättyä Lahden alueen biojätettä ja vedenpuhdistamossa syntyvää yhdyskuntalietettä, joista on ensin otettu talteen biokaasua mädätysprosessissa. Syntyvä mädäte hygienisoidaan kompostoimalla.
”Kompostia tulee Lahden seudulla 20 000 tonnia vuodessa. Aiemmin sitä on levitetty pelloille, mutta nykyään viljanostajat eivät kelpuuta viljaa, jonka lannoitteessa on mukana yhdyskuntalietettä. Siksi sille piti keksiä uutta käyttöä”, kertoo tohtorikoulutettava Antti Pietiläinen.
Komposti sisältää runsaasti fosforia ja orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä – molemmat tärkeitä kasviravinteita. Tutkijat yhdistivät siihen puunpolttolaitokselta saatavaa kaliumpitoista tuhkaa yksinkertaisella sekoitusprosessilla.
Näin syntyneen, Putretiksi nimetyn lannoitteen valmistuksen energiankulutus on hyvin pieni ja ilmastovaikutus alustavien laskelmien mukaan vain noin 11 prosenttia keinolannoitteesta, jonka valmistamiseen tarvitaan kemikaaleja, kuten typpeä sisältävää ureaa, sekä maaperästä louhittua fosforia.
”Myös hiili pysyy mukana Putretissa, mikä on erinomainen asia, sillä se toimii tärkeänä maanparannusaineena”, sanoo professori Olli Dahl.
”Ja koska typpi on kompostissa sitoutuneena orgaaniseen ainekseen, se ei lähde veden mukana pois ja mene valumavesiin vaan vapautuu pikkuhiljaa puiden käyttöön vuosien kuluessa, kun orgaaninen aines hajoaa”, Pietiläinen täydentää.
Lakimuutos vaaditaan
Tutkijoiden tavoite on, että Putretin valmistus voisi käynnistyä suuremmassa mittakaavassa kahden vuoden kuluttua, ja viiden vuoden kuluttua sitä päästäisiin levittämään päijäthämäläisiin metsiin.
”Paikallisen lannoitetarpeen täyttäminen nielisi 7 000 tonnia kompostia. Toki haluaisimme, että koko 20 000 tonnia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää Putrettina”, Dahl sanoo.
Ennen sitä on vielä selvittävä parista haasteesta. Tärkein niistä on kompostin sisältämien muovi- ja lääkejäämien hallitseminen.
”Mikromuoveja päätyy puhdistamolietteeseen esimerkiksi keinokuituisten vaatteiden pesuvesistä sekä teollisuudesta, ja niiden poistamiseen meillä on jo prosessi mietittynä. Lääkejäämien hallinta tarvitsee vielä lisätutkimusta. Koska metsien lannoitusväli on 40 vuotta, vaaraa kertymisestä ympäristöön ei ole, kun vähäiset lääkejäämät hajoavat muutamassa vuodessa. Jos Putrettia halutaan käyttää myös pelloilla, se voi vaatia lisätutkimuksia – vaikka kompostia voi niillä jo sellaisenaan käyttää”, Olli Dahl selittää.
Putretin metsäkäyttö edellyttää myös lakimuutosta, sillä tällä hetkellä Suomen metsiä ei saa lannoittaa orgaanisella kierrätyslannoitteella. Tuhkan käyttö sellaisenaan on jo sallittu.
”Taimilla tehdyt kasvatuskokeet ovat olleet lupaavia, ja seuraavien vuosien aikana Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa tehtyjen kokeiden tuloksia suuremmilla koealoilla”, kertoo Aallon tutkija Hanna Vanhanen.
”Kun kaikki on valmista, tästä voi tulla malli, jota kopioidaan ensin Suomessa ja sitten ympäri maailmaa”, Dahl sanoo.
RaKiKy-projektin toteuttivat Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus sekä Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy, ja sen ohjausryhmässä olivat mukana Lahti Energia Oy (tuhkan tuottaja), Labio Oy (kompostin tuottaja) ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (alueen jätehuoltoyhtiö). Kaksivuotisen hankkeen rahoitti Päijät-Hämeen liitto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Dahl
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 040 540 1070
olli.dahl@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme