Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Tutkijat kritisoivat laskelmia kalastajien ja kalaa syövien eläinten välisestä kilpailusta

Jaa

Ruotsalainen emeritusprofessori Sture Hansson työryhmineen laski viime vuonna ilmestyneessä julkaisussaan, että Itämeressä hylkeet ja linnut kilpailevat ihmisten kanssa kalansaaliista. Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat kuitenkin kritisoivat tieteellisessä lehdessä julkaistussa vastineessaan Hanssonin ym. tutkimusta, koska se sisältää vakavia puutteita ja virheitä.

Ahvensaalista (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Ahvensaalista (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Hanssonin laskelmissa hylkeiden suihin katoaa vuosittain arviolta vajaat 100 000 tonnia ja kalaa syövien lintujen noin 83 000 tonnia kalaa. Kalastajien vuosisaalis on noin 700 000 tonnia.

Tutkimuksessa oli koottu yhteen paljon tietoa kalaa syövien eläinten ravinnonkulutuksesta Itämerellä.

Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat toteavat tuoreessa vastineessaan, että laskemalla yhteen kalansyöjien kulutusta laajoilla Itämeren osa-alueilla saatiin suuria lukuja. Kalastuksen saaliit taas olivat esimerkiksi kuhan ja ahvenen osalta pääosin Suomen rannikolta.

– Kun kalastuksen tilastointi ei ole yhtä kattavaa muissa maissa, kokonaissaaliit tulevat aliarvioiduiksi verrattuna petojen syömiin määriin, sanoo erikoistutkija Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskuksesta.

Esimerkiksi Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, johon Saaristomeri kuuluu, Hansson ym. arvioivat merimetsojen syöneen vuonna 2010 noin 380 tonnia kuhaa, mikä ylitti noin puolella kalastuksen saaliin (240 tonnia).

Yleistäminen mahdollistaa virhepäätelmät

Tulos ei vastaa Suomen tutkimustuloksia lainkaan. Suomessa on arvioitu maamme vastaavalla rannikko-osuudella merimetsojen syöneen kuhaa kyseisenä vuonna vain 50 tonnia, mikä on noin neljännes verrattuna kalastuksen saaliiseen (190 tonnia).

– Yhdestä tai muutamasta paikasta peräisin olevien ravintotietojen yleistys laajalle Itämeren alueelle johtaa helposti virhepäätelmiin, koska esimerkiksi merimetsojen ravinnon koostumus vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä kalalajeja on ympäristössä runsaasti ja helposti saatavilla, valaisee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistosta.

Petokalat ja kannanvaihtelu puuttuivat

Hanssonin ym. tutkimuksessa ei tarkasteltu petokaloja lainkaan. Esimerkiksi Saaristomerellä haukien ja kuhien syömä kalamäärä on moninkertainen merimetsojen kulutukseen verrattuna. Kalastuskokoiset hauet syövät Saaristomerellä 700–3800 tonnia kalaa vuodessa ja kuhat vastaavasti 1000–4300 tonnia. Merimetsot saalistivat samalla alueella 576–835 tonnia vuodessa.

Petokalojen olemassa oloa vesissä pidetään yleensä tärkeänä, koska ne tasaavat saaliskalakantojen äärimmäisiä vaihteluita ja poistavat heikkokuntoisia ja hidaskasvuisia yksilöitä. Muut kalaa syövät pedot vaikuttavat ekosysteemissä samalla tavoin. Eri asia on niiden aiheuttama vahinko kalastajien pyydyksissä olevalle saaliille, josta ei tässä ole kysymys.

Hanssonin ym. julkaisussa jätettiin huomiotta kuhan ja ahvenen suuret luontaiset runsaudenvaihtelut, jotka johtuvat kesän lämpötilojen vaikutuksesta niiden poikastuotantoon. Saaliiden väheneminen heikkojen vuosiluokkien vuoksi tulkittiin kilpailun aiheuttamaksi.

– Ahventen kokonaiskuolevuuden ei ole todettu muuttuneen verrattuna aikaan ennen merimetsoja tai hylkeiden runsastumista, selostaa professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.

Kalaa syövät pedot pyydystävät keskimäärin pienikokoisempia kaloja kuin ihminen, ja niiden saalistus kohdistuu monipuolisemmin eri lajeihin. Pedot saavat helpoimmin kiinni huonokuntoisia, sairaita tai muuten saalistukselle alttiita kaloja. Hidaskasvuisilla yksilöillä on suurempi mahdollisuus tulla saalistetuksi kuin nopeakasvuisilla, koska ne ovat pidempään sopivassa koossa.

Ihmisen kalastus valikoi sen sijaan yksilöitä, jotka liikkuvat paljon ja kasvavat nopeasti, jolloin ne saavuttavat kalastuskoon nuorena.

Hansson ym. mainitsevat artikkelinsa tavoitteeksi tuoda tietoa hylkeitä ja merimetsoja koskevan väittelyn pohjaksi. Vastineen kirjoittajien mielestä tämän kaltaiset karkeat ja jopa harhaanjohtavat analyysit lähinnä kärjistävät konfliktia.

Linkki alkuperäisjulkaisuun: https://doi.org/10.1093/icesjms/fsy054

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto p. 0451375732 (aleksi.lehikoinen@helsinki.fi)

Professori Hannu Lehtonen, Helsingin yliopisto (hannu.lehtonen@helsinki.fi), p. 0400850437

Erikoistutkija Outi Heikinheimo, Luonnonvarakeskus, p. 0295327254 (outi.heikinheimo@luke.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ahvensaalista (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Ahvensaalista (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Opettajankoulutusta uudistetaan Suomessa21.5.2018 13:50Tiedote

Miksi uudistaa jo kansainvälisesti erinomaiseksi kehuttua opettajankoulutusta? Mitä opettajan on osattava nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin yliopistosta johdetussa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa laajassa opettajankoulutuksen uudistamishankkeessa etsitään ratkaisuja ja tarjotaan koulutusta ja tukea nykyisille ja tuleville opettajille. Hankkeen 12 osahanketta johtavat professorit ja dosentit Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa ja hanketta koordinoi professori Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskuksesta.

Suomalaisuus on vahva viitekehys koulutuksen kentässä21.5.2018 13:05Tiedote

Suomalaisuus ja suomalainen koulutus herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa. Aiheita koskevissa keskusteluissa korostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja erinomaisuuden eetos. Kansainvälisestä näkökulmasta suomalainen yhteiskunta, elämä ja koulutuksen laatu näyttävät olevan hyvällä mallilla: oppimista mittaavien vertailujen mukaan koulutuksellinen tasa-arvoisuus tuottaa laatua oppimisessa. Suomalaisen koulun menestys siivittää myös monia koulutusvientihankkeita yliopistojen, korkeakoulujen ja yksityisen yritystoiminnan areenoilla.

Gravitaatioaallot ja ajan suunnan kääntäminen; kaksi maailmankaikkeuden aihetta fysiikan nobelistien luennoidessa Helsingissä toukokuussa16.5.2018 14:04Tiedote

Helsingin yliopistossa luennoi toukokuun lopussa kaksi fysiikan nobelistia. Tilaisuudet ovat avoimia. Torstaina 24.5. kello 17.00 yliopiston juhlasalissa luennoi vuoden 2004 fysiikan nobelisti Frank Wilczek otsikolla The strange, unfinished story of time reversal. Viikon kuluttua torstaina 31.5. kello 10.00 Kumpulassa alkavassa symposiumissa vuoden 2017 fysiikan nobelisti Rainer Weiss puhuu otsikolla The beginnings of gravitational wave astronomy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme