Aalto-yliopisto

Tutkijat kutoivat kankaita, jotka muuttavat muotoaan lämmön vaikutuksesta

Jaa
Tulevaisuudessa älykankaille voi löytyä sovelluksia esimerkiksi kylmältä suojaamisessa, terveydentilan tarkkailussa ja sisätilojen akustiikan parantamisessa.
Tiimi kutoi LCE-langoista, pellavasta ja nylonista pyöreän kankaan hyödyntäen säteittäistä kudontaa. Kun kangas lämpeni, LCE-langat kutistuivat ja vetivät koko kankaan keilamaiseen muotoon. Kun kangas viileni, keila laskeutui ja kankaasta tuli taas sileä pyörylä. Kuva: Pedro Silva / Aalto-yliopisto
Tiimi kutoi LCE-langoista, pellavasta ja nylonista pyöreän kankaan hyödyntäen säteittäistä kudontaa. Kun kangas lämpeni, LCE-langat kutistuivat ja vetivät koko kankaan keilamaiseen muotoon. Kun kangas viileni, keila laskeutui ja kankaasta tuli taas sileä pyörylä. Kuva: Pedro Silva / Aalto-yliopisto

Lämpöön ja valoon reagoiva nestekide-elastomeeri (LCE, liquid crystalline elastomer) keksittiin 1980-luvulla. LCE:tä on hyödynnetty ohutkalvoina pehmeän robotiikan sovelluksissa, mutta nyt Aalto-yliopiston ja Cambridgen yliopiston tutkijat halusivat testata sen mahdollisuuksia älykkäiden tekstiilien materiaalina.

Tutkimuksessa hyödynnettiin perinteisiä kankaankudontatekniikoita ja -sidoksia. Sidos tarkoittaa kankaan rakennetta eli tapaa, jolla kudelanka ja loimilanka risteilevät keskenään.

Tutkijat käyttivät sidoksina palttinaa, satiinia, toimikasta ja kuderipsiä. Jokainen sidos tehtiin sekä pehmeästä että jäykästä LCE-langasta. Sitten tutkijat testasivat, miten kankaat reagoivat infrapunalampun lämpöön.

Kaikki testatut kankaat menivät kasaan lämmetessään. Se, mitä sidosta ja kumpaa lankaa kankaaseen oli käytetty, vaikutti muutoksen voimakkuuteen. Kaikki kankaat myös palautuivat alkuperäiseen muotoonsa, kun lämpötila laski takaisin lähtöpisteeseen.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Pedro Silva kertoo, että ennen hanketta tutkijoille oli täysi arvoitus, miten uusi materiaali taipuisi tekstiilien valmistukseen. LCE on ikään kuin kuminauhaa, joka on tehty nestekidepolymeereistä.

”Molemmat LCE-langat ovat jopa joustavampia kuin tuttu elastaani. Siksi meidän piti selvittää, voisiko tekstiiliteollisuus hyödyntää niitä ja miten yhdistäminen tutumpiin lankamateriaaleihin vaikuttaisi LCE-lankojen muovautuvuuteen”, tutkimusta vetänyt Silva kertoo.

Monialaisuus valtava etu

Tiimi myös kutoi LCE-langoista, pellavasta ja nylonista pyöreän kankaan hyödyntäen säteittäistä kudontaa. Kun kangas lämpeni, LCE-langat kutistuivat ja vetivät koko kankaan keilamaiseen muotoon. Kun kangas viileni, keila laskeutui ja kankaasta tuli taas sileä pyörylä.

Kankaiden kudonnasta vastannut Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Maija Vaara korostaa, ettei työ olisi onnistunut ilman kahden yliopiston ja eri alojen tiivistä yhteistyötä.

”Monialaisuus oli tutkimuksessa valtava etu. Toivomme, että työmme herättää muitakin ajattelemaan tulevaisuuden materiaaleja, uusista näkökulmista”, Vaara sanoo.

Pedro Silva ja Maija Vaara työskentelevät professori Jaana Vapaavuoren vetämässä, toiminnallisten materiaalien suunnitteluun erikoistuneessa tutkimusryhmässä. Vapaavuoren mukaan tutkimus on tärkeä askel kohti älykkäiden ja muokkautumiskykyisten tekstiilien aikakautta.

”Näillä kankailla pystymme säätämään kuteen ”huokoskokoa” sekä koko kankaan 3D-rakennetta lämpötilan avulla. Lämpöön reagoiville kankaille voi löytyä sovelluksia kylmyydeltä suojaamisessa; ei vain puettavissa älyvaatteissa vaan myös esimerkiksi maataloudessa. Lämpötilan muutos vaikuttaa myös siihen, miten kankaat läpäisevät valoa. Yksi tulevaisuuden visioista onkin mukautuvat verhot, jotka säätelevät sisätilan lämpötilaa Muuttuvia 3D-muotoja voidaan puolestaan käyttää esimerkiksi huonetilojen akustiikan parantamisessa”, Vapaavuori sanoo.

Tutkimus julkaistiin äskettäin Advanced Materials -tiedelehdessä.

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Video kuvaa, miten lämpöön ja valoon reagoiva nestekide-elastomeeri saa kankaat muuttamaan muotoaan. Video: Jaana Vapaavuoren tutkimusryhmä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pedro Silva, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
pedro.silva@aalto.fi


Maija Vaara, väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
maija.vaara@aalto.fi


Jaana Vapaavuori, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh. 050 476 0223
jaana.vapaavuori@aalto.fi

Kuvat

Tiimi kutoi LCE-langoista, pellavasta ja nylonista pyöreän kankaan hyödyntäen säteittäistä kudontaa. Kun kangas lämpeni, LCE-langat kutistuivat ja vetivät koko kankaan keilamaiseen muotoon. Kun kangas viileni, keila laskeutui ja kankaasta tuli taas sileä pyörylä. Kuva: Pedro Silva / Aalto-yliopisto
Tiimi kutoi LCE-langoista, pellavasta ja nylonista pyöreän kankaan hyödyntäen säteittäistä kudontaa. Kun kangas lämpeni, LCE-langat kutistuivat ja vetivät koko kankaan keilamaiseen muotoon. Kun kangas viileni, keila laskeutui ja kankaasta tuli taas sileä pyörylä. Kuva: Pedro Silva / Aalto-yliopisto
Lataa
Tutkijat käyttivät sidoksina palttinaa, satiinia, toimikasta ja kuderipsiä. Jokainen sidos tehtiin sekä pehmeästä että jäykästä LCE-langasta. Kuva: Pedro Silva / Aalto-yliopisto
Tutkijat käyttivät sidoksina palttinaa, satiinia, toimikasta ja kuderipsiä. Jokainen sidos tehtiin sekä pehmeästä että jäykästä LCE-langasta. Kuva: Pedro Silva / Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye