Tutkijat löysivät aggressiivisen aivosyövän Akilleen kantapään – antihistamiini avuksi syöpäsolujen kukistamiseen?
Glioblastooma on aikuisten yleisin ja samalla pahanlaatuisin aivokasvain eikä siihen ole toistaiseksi olemassa parantavaa hoitoa. Kirurgisesti glioblastoomaa ei pystytä kokonaan poistamaan, koska kasvainsolut tunkeutuvat tehokkaasti muun kudoksen joukkoon ja leviävät aivojen eri alueille. Glioblastoomasolut ovat lisäksi hyvin vastustuskykyisiä olemassa oleville lääkehoidoille.
Tutkijat ovat jo pitkään etsineet glioblastoomasoluista sellaisia heikkouksia, joihin pystyttäisiin kohdistamaan tehokkaita hoitoja.
Professori Pirjo Laakkosen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on jo aiemmin havainnut, että pienen rasvahappoja sitovan proteiinin (MDGI, toiselta nimeltään FABP3) ilmentyminen glioblastoomasoluissa lisää solujen kykyä tunkeutua kudoksiin ja on yhteydessä potilaan huonompaan ennusteeseen.
– Uusi tutkimuksemme paljasti, että glioblastoomasolut ovat riippuvaisia MDGI-proteiinia tuottavan geenin ilmentymisestä. Geenin toiminnan estäminen johtaa kasvainsolujen kuolemaan, Laakkonen kertoo.
Syöpäsolujen tuhoamiseksi löytyi uusi keino
MDGI-proteiinin puuttuminen johti kasvainsolujen sisällä olevien puhdistusorganellien, lysosomien, kalvojen hajoamiseen, jolloin lysosomien sisältämät happamat ja proteolyyttiset entsyymit vuotivat solulimaan ja laukaisivat samalla solukuoleman.
Solujen kuolemaan johtavan mekanismin tarkempi tutkiminen paljasti, että MDGI:n hiljentäminen aiheutti muutoksia glioblastoomasolujen lysosomien fosfolipidikoostumuksessa. Erityisesti ravinnosta saatavan, ihmiselle välttämättömän linolihapon kuljetus solun ulkopuolelta solun sisälle häiriintyi, ja tämän seurauksena lysosomien kalvon rasvahappokoostumus muuttui merkittävästi. Tämä muutos ilmeisesti lisäsi lysosomin kalvon läpäisevyyttä.
– Tutkimuksemme osoittaa, että MDGI on keskeinen lysosomien kalvon rakennetta säätelevä ja ylläpitävä tekijä glioblastoomasoluissa. Aikaisemmin ei ole tunnettu yhtään geeniä, joka säätelisi lysosomien kalvojen stabiliteettia, Laakkonen sanoo.
Antihistamiineihin kuuluva klemastiini iski syöpäsolun heikkoon kohtaan
Erityisen kiinnostavaa tässä havainnossa on se, että glioblastoomasolujen lysosomien vuotamisesta johtuva solukuolema voidaan aktivoida veri-aivoesteen läpäisevillä lääkkeillä. Laakkosen ryhmä käytti tutkimuksessaan antihistamiineihin kuuluvaa klemastiinia.
Soluviljelmissä klemastiini aiheutti glioblastoomasoluissa lysosomivälitteisen solukuoleman jo sellaisina pitoisuuksina, joilla ei ollut merkittävää vaikutusta erityyppisiin terveisiin soluihin. Hiirikokeissa klemastiini vähensi erittäin tehokkaasti aivokasvainten leviämistä ja lisäsi eläinten selviytymistä. Kaikkein invasiivimmassa aivokasvainmallissa klemastiinin annostelu johti koko kasvaimen häviämiseen.
– Tuloksemme osoittavat, että antihistamiineja ja muita lysosomien kalvojen läpäisevyyttä lisääviä lääkeaineita voidaan harkita käytettäväksi glioblastoomapotilaiden vakiintuneen hoidon rinnalla tehostavana hoitona, Laakkonen sanoo.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa EMBO Molecular Medicine -tiedelehdessä.
Lisätietoja:
Professori Pirjo Laakkonen, Helsingin yliopisto
Puh. 050 4486 437
Sähköposti: pirjo.laakkonen@helsinki.fi
Viite: Vadim Le Joncour*, Pauliina Filppu*, Maija Hyvönen, Pauliina S. Turunen, Harri Sihto, Isabel Burghardt, Heikki Joensuu,Olli Tynninen, Juha Jääskeläinen, Michael Weller, Kaisa Lehti and Pirjo Laakkonen. Vulnerability of invasive glioma cells to lysosomal membrane instabilisation. EMBO Molecular Medicine (2019) e9034. DOI 10.15252/emmm.201809034 (*jaettu ensimmäinen tekijä)
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme