Tampereen yliopisto

Tutkijat löysivät molekyylitason mekanismin, joka välittää yhteyttä sikiön olojen ja myöhemmän terveyden välillä

Jaa

Raskaudenaikaisten olosuhteiden tiedetään vaikuttavan syntyvän yksilön myöhempään terveyteen. Sikiön kasvu ja kehitys luovat puitteita tulevalle terveydelle, mutta viime aikoina on esitetty myös, että yksilö epigeneettisesti valmistautuisi niihin oloihin, joihin hän tulee syntymään. Jos raskausaikana ravinnon tai ravinteiden saanti on niukkaa, olisi syntyvä yksilö valmistautunut ottamaan energiaa ja ravinteita tehokkaammin talteen kuin vastaava yksilö, jonka kehityksen aikana olot ovat olleet suotuisammat.

Raskausajan olot vaikuttavat todennäköisyyteen, jolla syntyvän lapsen nc886-geeni on metyloitu äidiltä periytyvässä kromosomissa. Henkilöillä, joilla molemmilta vanhemmilta periytyy metyloimaton nc886 geeni, nc886 RNA:iden tasot ovat pysyvästi suuremmat. Tämä metylaatiotaso on yhteydessä myös yksilön sokeri- ja kolesterolitasoihin aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että nc886 geenin metylaatiotaso toimii molekylaarisena mekanismina, jonka kautta raskausajan olot vaikuttavat syntyvän jälkeläisen myöhempään terveyteen.
Raskausajan olot vaikuttavat todennäköisyyteen, jolla syntyvän lapsen nc886-geeni on metyloitu äidiltä periytyvässä kromosomissa. Henkilöillä, joilla molemmilta vanhemmilta periytyy metyloimaton nc886 geeni, nc886 RNA:iden tasot ovat pysyvästi suuremmat. Tämä metylaatiotaso on yhteydessä myös yksilön sokeri- ja kolesterolitasoihin aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että nc886 geenin metylaatiotaso toimii molekylaarisena mekanismina, jonka kautta raskausajan olot vaikuttavat syntyvän jälkeläisen myöhempään terveyteen.

Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on löydetty yksi mahdollinen epigeneettinen mekanismi, jonka kautta hedelmöityksen aikaiset olot voivat vaikuttaa myöhempään yksilön terveyteen. Akatemiatutkija Emma Raitoharjun johtama tutkimus osoittaa perheen ammattiaseman, tulotason sekä äidin raskauden aikaisen iän olevan yhteydessä tiettyyn molekyylitason muutokseen jälkeläisessä aina aikuisuuteen asti.

Yhteys havaitaan proteiinia koodaamattoman RNA 886 -geenin (nc886-geenin) alueen DNA-metylaatiossa.

— DNA:n metylaatio on epigeneettinen mekanismi, joka kytkee geeni-ilmentymisen pois. Geenien ilmeneminen vuorostaan säätelee solujen ja kudosten toimintaa. Tässä tapauksessa isältä peritty kromosomi on aina metyloitumaton ja ilmentää kaikilla ihmisillä nc886-geeniä, täsmentää artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, post doc -tutkija Saara Marttila.

— Niiden yksilöiden määrä, joilla myös äidiltä peritty kromosomi on metyloitumaton ja ilmentää myös RNA:ta, näyttäisi olevan pienempi korkeimpaan sosioekonomiseen asemaan syntyneillä ja niillä, joiden äidit olivat 21-30-vuotiaita, Marttila kertoo.

Tutkimus osoittaa, että tämä varhain kehityksessä määräytynyt DNA:n metylaation määrä nc886-geenin alueella on pysyvä lapsuudesta aikuisuuteen, läpi 40-vuotisen seurannan. Ihmisillä, joilla molemmat kromosomit ovat metyloitumattomia, on kaksinkertainen määrä nc886 RNA:ita veressään, ja tutkimuksessa tästä saatiin suoraa näyttöä myös RNA:n ilmentymisen tasolla 30 vuoden seurannan ajan.

— Molekyylibiologin silmin tämä on kaunis esimerkki epigeneettisestä leimautumisesta, Marttila ja Raitoharju sanovat.

— Tulokset muuttuivat kuitenkin myös terveydellisestä näkökulmasta mielenkiintoisemmiksi, kun havaitsimme että ihmisillä, joilla myös äidiltä saatu kromosomi ilmentää nc886 -geeniä (noin 25 prosenttia väestöstä) on korkeammat insuliini- ja matalammat glukoositasot nuoruusvuosinaan ja ryhmään kuuluvilla miehillä on myös korkeammat kolesterolitasot, kertoo Raitoharju.

— Varhain sikiökaudella määräytynyt molekylaarinen profiili on siis yhteydessä aikuisuuden terveyteen.

Yksittäisen geenin merkitys kokonaisuudessa on pieni, mutta tässä tapauksessa ero nc886:n ilmenemisessä on läsnä läpi elämän, kaikissa kudoksissa. Yhteys sokeri- ja rasvametaboliaan vihjaa, että tällä voi olla merkitystä yksilön myöhemmälle riskille sairastua.

nc886-geenin ilmentymiserojen tarkempia terveysvaikutuksia tutkimusryhmä pyrkii selvittämään vielä lisää tulevaisuudessa.

Tutkimuksen aineistona olivat muun muassa 40 vuotta jatkuneen suomalaisen LASERI-tutkimuksen seuranta-aineisto ja vastaava saksalainen KORA-aineisto.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Clinical Epigenetics -tiedelehdessä.

Saara Marttila, Leena E. Viiri, Pashupati P. Mishra, Brigitte Kühnel, Pamela R. Matias-Garcia, Leo-Pekka Lyytikäinen, Tiina Ceder, Nina Mononen, Wolfgang Rathmann, Juliane Winkelmann, Annette Peters, Mika Kähönen, Nina Hutri-Kähönen, Markus Juonala, Katriina Aalto-Setälä, Olli Raitakari, Terho Lehtimäki, Melanie Waldenberger & Emma Raitoharju. Clin Epigenet 13, 143 (2021) https://doi.org/10.1186/s13148-021-01132-3

Yhteyshenkilöt

Akatemiatutkija Emma Raitoharju,
emma.raitoharju@tuni.fi

Post doc -tutkija Saara Marttila,
saara.marttila@tuni.fi

Kuvat

Raskausajan olot vaikuttavat todennäköisyyteen, jolla syntyvän lapsen nc886-geeni on metyloitu äidiltä periytyvässä kromosomissa. Henkilöillä, joilla molemmilta vanhemmilta periytyy metyloimaton nc886 geeni, nc886 RNA:iden tasot ovat pysyvästi suuremmat. Tämä metylaatiotaso on yhteydessä myös yksilön sokeri- ja kolesterolitasoihin aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että nc886 geenin metylaatiotaso toimii molekylaarisena mekanismina, jonka kautta raskausajan olot vaikuttavat syntyvän jälkeläisen myöhempään terveyteen.
Raskausajan olot vaikuttavat todennäköisyyteen, jolla syntyvän lapsen nc886-geeni on metyloitu äidiltä periytyvässä kromosomissa. Henkilöillä, joilla molemmilta vanhemmilta periytyy metyloimaton nc886 geeni, nc886 RNA:iden tasot ovat pysyvästi suuremmat. Tämä metylaatiotaso on yhteydessä myös yksilön sokeri- ja kolesterolitasoihin aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että nc886 geenin metylaatiotaso toimii molekylaarisena mekanismina, jonka kautta raskausajan olot vaikuttavat syntyvän jälkeläisen myöhempään terveyteen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Enterovirusten aiheuttama krooninen infektio voidaan parantaa viruslääkkeillä haimasolumallissa27.9.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Enterovirusten on pitkään epäilty osallistuvan tyypin 1 diabeteksen syntyyn. Viimeaikaiset havainnot tukevat käsitystä, että nämä virukset voivat hakeutua haimaan ja aiheuttaa siellä kroonisen infektion, joka vähitellen johtaa insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumiseen joko viruksen vaikutuksesta tai immuunivasteen välityksellä. FM Anni Honkimaa osoitti väitöskirjassaan, että viruslääke paransi haimasolumallissa enterovirusten aiheuttaman kroonisen infektion.

Laajakaistamenetelmät varmistavat sähköverkon toiminnan keskellä tuotannon ja kulutuksen murrosta23.9.2021 13:48:59 EEST | Tiedote

Nykyaikaistuva sähköverkko on keskellä murrosta, jonka taustalla on uusiutuvan sähköntuotannon ja elektroniikkapohjaisen energiankulutuksen yleistyminen. Muutos haastaa sekä sähköverkon vakaan toiminnan että sähkön laadun, sillä perinteiset stabiiliusanalyysimenetelmät eivät kykene ennustamaan haitallisia vuorovaikutuksia riittävällä tarkkuudella. Henrik Alenius esittelee väitöskirjassaan uusia menetelmiä, joita hyödyntämällä tehoelektroniikkapohjaisen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat haasteet voidaan ennakoida ja ratkaista.

Proteiineilla päällystetty nanoselluloosa sopii solujen 3D-viljelyyn22.9.2021 13:55:01 EEST | Tiedote

Puusta eristetyt nanoselluloosakuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka on lupaava materiaali erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Nanoselluloosa mahdollistaa kudosmaisen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttavan ympäristön rakentamisen soluviljelyolosuhteissa. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät yhteistyössä UPM Biomedicalsin tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa nanoselluloosakuituihin kiinnitetään ensin avidiini-proteiineja, jonka jälkeen materiaaliin voidaan helposti vain yhdistää biotinyloituja molekyylejä, jotka sitoutuvat kuituihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme