Tutkijat löysivät proteiinin, joka pitää solujen liikkumisesta vastaavan koneiston tasapainossa
Ihmis- ja eläinsolut pystyvät liikkumaan. Liikkumista varten niissä on solukalvoa eteenpäin työntäviä rakenteita. Supistuvat rakenteet puolestaan ovat tärkeitä solun muodon säilyttämiselle ja solun kiinnittymiselle ympäristöönsä.
Terveissä soluissa näiden vastakkaisia voimia synnyttävien koneistojen välillä on tarkka tasapaino, jonka häiriöt johtavat erilaisiin sairauksiin. Koneistojen tärkein osa on aktiini-niminen proteiini. Sen jakautuminen juuri oikeassa suhteessa kahden koneiston välillä on välttämätöntä, jotta solut pystyvät toimimaan normaalisti.
Helsingin yliopiston ja Pennsylvanian yliopiston tutkijat ovat nyt avanneet aktiinimolekyylien jakautumista soluissa säätelevää mekanismia. He ovat löytäneet proteiinin, joka ylläpitää tätä tasapainoa soluissa. Tropomoduliini-nimisen proteiinin on aiemmin osoitettu olevan tärkeä lihasten supistumisesta vastaavien rakenteiden järjestymisessä, mutta sen toimintaa muissa solutyypeissä ei ole täysin selvitetty.
Uusi tutkimus osoittaa, että tropomoduliinit vakauttavat aktiinisäikeitä, mutta ainoastaan supistuvissa aktiinikoneistoissa.
– Tämä johtuu siitä, että tropomoduliinit sitoutuvat tiettyihin proteiineihin, joita löytyy vain supistuvista aktiinikoneistoista. Tropomoduliinien poisto soluista johti supistuvien rakenteiden häviämiseen, ja soluihin muodostui samanaikaisesti ylimäärä solukalvoa ulospäin työntäviä rakenteita. Tämä aiheutti vakavia ongelmia solujen muodon ylläpitämisessä ja toiminnoissa, sanoo akatemiaprofessori Pekka Lappalainen Helsingin yliopistoon kuuluvan HiLIFE:n Biotekniikan instituutista.
Tutkijat olivat yllättyneitä huomatessaan, että yhden proteiinin poistaminen soluista johti niin suuriin ongelmiin aktiinikoneistojen välisessä tasapainossa.
– Toinen hämmästyttävä tulos tässä tutkimuksessa oli se, että sama proteiini voi toimia hyvin eri lailla eri solutyypeissä ja kudoksissa. Tutkimuksemme selittää myös, miksi epänormaalit tropomoduliini-proteiinin tasot ovat yhteydessä erilaisiin syöpiin, kertoo väitöstutkimustaan tekevä Reena Kumari Helsingin yliopistosta.
Artikkeli:
Kumari R, Jiu Y, Carman PJ, Tojkander S. Kogan K, Varjosalo M, Gunning PW, Dominguez R, Lappalainen P. Tropomodulins control the balance between protrusive and contractile structures by stabilizing actin-tropomyosin filaments. Current Biology (2020). DOI: https://doi.org/10.1016/j.cub.2019.12.049
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reena Kumari, reena.kumari@helsinki.fi, puh.+358 50 448 4610 (englanniksi)
akatemiaprofessori Pekka Lappalainen, pekka.lappalainen@helsinki.fi, puh. +358 40 594 1533
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme