Tutkijat onnistuivat selvittämään jo vauvaiässä puhkeavan diabeteksen tautimekanismin
Silloin kun lapsi sairastuu diabetekseen jo alle puolivuotiaana, sairauden taustalla on yleensä mutaatio jossakin insuliinia tuottavien beetasolujen toiminnan kannalta tärkeässä geenissä. Usein mutaatio löytyy insuliinia koodaavasta geenistä, jolloin kyseinen geeni tuottaa virheellistä insuliinia. Koska mutaatio on vain toisessa geenialleelissa, puolet solun tuottamasta insuliinista on normaalia, mutta silti tilanne johtaa muutamassa kuukaudessa täydelliseen insuliinin puutokseen.
Professori Timo Otonkosken johtama tutkimusryhmä on nyt selvittänyt, millä mekanismilla mutatoituneen geenin tuottama virheellinen insuliini vahingoittaa beetasoluja.
– Jo pitkään on tiedetty, että tällainen mutatoitunut insuliini aiheuttaa beetasolussa vaikean stressireaktion, ja on oletettu, että tämä johtaa solukuolemaan. Meidän tutkimuksemme kuitenkin osoitti, että olettamus on osittain väärä, Otonkoski kertoo.
Tutkijat käyttivät potilaan iPS-kantasoluja (indusoidut pluripotentit kantasolut) luodakseen sairaudesta kokeellisen mallin, ja korjasivat soluissa esiintyvän insuliinigeenin mutaation CRISPR-Cas9-menetelmää hyödyntäen. Tämän jälkeen he pystyivät vertailemaan samalta henkilöltä peräisin olevia beetasoluja, joiden ainoa geneettinen ero oli insuliinigeenin mutaatio.
Sekä sairaat että terveet solut erilaistettiin insuliinia tuottaviksi beetasoluiksi, ja solujen kehittymistä seurattiin sekä soluviljelmässä että hiirimallissa. Yllätyksekseen tutkijat havaitsivat, että mutatoituneet solut eivät kuole, kuten oli oletettu. Niiden normaali kehitys kuitenkin häiriintyy niin paljon, että ne eivät kykene tuottamaan merkittäviä määriä insuliinia.
Tutkijat onnistuivat myös tunnistamaan ne mekanismit, joiden välityksellä virheellinen insuliini johtaa solujen vaurioitumiseen. Kun vaurioon johtava tapahtumaketju tunnetaan, on mahdollista löytää keino vaikuttaa siihen, Otonkoski toteaa.
eLIFE-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että kantasolu- ja genominmuokkausteknologioita käyttämällä on mahdollista tunnistaa niitä mekanismeja, jotka johtavat diabeteksen kehittymiseen.
– Voimme jatkossa käyttää samaa lähestymistapaa myös yleisempien diabeteksen muotojen tutkimisessa. Tavoitteena on tietysti löytää uusia täsmähoitoja, joilla diabetesta voidaan hoitaa tai sen puhkeaminen ehkäistä, Otonkoski sanoo.
Lisätietoja:
Professori Timo Otonkoski
Puh. 050 448 6392
Sähköposti: timo.otonkoski@helsinki.fi
Otonkoski Lab
Viite: Balboa D, Saarimäki-Vire J, Borshagovski D, Survila M, Lindholm P, Galli E, Eurola S, Ustinov J, Grym H, Huopio H, Partanen J, Wartiovaara K, Otonkoski T: Insulin mutations impair beta-cell development in a patient-derived iPSC model of neonatal diabetes. Elife. 2018 Nov 9;7. pii: e38519. doi: 10.7554/eLife.38519.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme