Helsingin yliopisto

Tutkijat opettavat robotteja tarttumaan

Jaa

Kosketus ja tarttuminen on yllättävän monimutkainen prosessi. Siksi nykyiset robotit ovat siinä vielä kömpelöitä. Psykologi Jukka Häkkinen ja tekniikan tohtori Jussi Hakala ovat kehittäneet kuvantamismenetelmän ihmiskosketuksen mittaamiseen.

– Kun ihminen tarttuu johonkin, tapahtuu tietoisuuden tason alapuolelle todella monimutkainen laskelma siitä, miten kaikkia lihaksia prosessissa tarvitaan, mitä rataa niitä ohjataan ja millä voimakkuudella. Psykologiassa näitä aivomekanismeja on tutkittu paljon, sanoo vastuullinen tutkija, psykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta. Hän on toinen Grasp Sense -menetelmän kehittäjistä.

Grasp Sensen avulla mitataan ihmisen kosketuksen esineen pinnalle jättämää jälkeä lämpö- ja syvyyskameroiden avulla. Näin syntyvää kosketusdataa voidaan hyödyntää esimerkiksi robotiikassa. Robotit ovat vielä tällä hetkellä huonoja tarttumaan ja koskettamaan, mikä on haaste esimerkiksi logistiikka- ja hoivarobottien kehittämisessä.

– Robotin pitää tietää tarkalleen objektin kolmiulotteinen rakenne, materiaali ja painon jakautuminen, kun taas ihminen pystyy tarttumaan intuitiivisesti. Tavoitteena on ihmisen taitojen siirtäminen robotille, sanoo Grasp Sensen toinen kehittäjä, tutkijatohtori Jussi Hakala. Hän on tutkinut kolmiulotteista kuvantamista ja näyttötekniikkaa.

Robotiikan ongelmat liittyvät siihen, pysyykö esine robotin kädessä ja toisaalta siihen, ettei robotti murskaisi sitä. Tämä näkökulma tulee entistä tärkeämmäksi, kun mietitään tulevaisuuden hoivarobotteja.

– Silloin otteen pitää olla miellyttävä ja varma ja luottamusta herättävä, Häkkinen sanoo.

Idea lähti silmänliikkeiden mittaamisesta

Häkkisen aikaisempi Suomen Akatemian tutkimusprojekti liittyi silmänliikkeiden mittaamiseen tarttumistehtävien aikana.

– Tutkin, miten erilaiset tarttumistehtävät vaikuttavat silmänliikkeiden suuntautumiseen. Silmänliikkeissä puhutaan ”just in time” -ohjautumisesta, eli kerätään juuri sitä tietoa, mitä tarvitaan seuraavan 500 millisekunnin aikana, Häkkinen sanoo.

Sen pohjalta syntyi idea mitata myös sitä, mitä ihmiset tekevät käsillään tarttumistehtävien aikana.

– Videopohjaiset menetelmät eivät ole tarpeeksi tarkkoja, joten ensin ajattelin käyttää sormiväriä, Häkkinen naurahtaa.

Myöhemmin hän sai ajatuksen kosketuksen jättämästä lämpöjäljestä ja siitä, että menetelmälle voisi olla useita sovelluskohteita.

Apuna myös käyttöesineiden muotoilussa ja sairaalahygieniassa

Robotiikan lisäksi Grasp Sense -menetelmää voisi soveltaa erilaisten käyttöesineiden muotoilussa. Kosketusdatasta on hyötyä, kun tuotteen pitää olla käytettävyydeltään miellyttävä, ergonominen ja tarkka.

Häkkinen kertoo, että kattoon asennettuna tekniikalla voisi tehdä mallinnuksia myös esimerkiksi sairaalahygienian tarpeisiin. Lämpökameroiden avulla voitaisiin mallintaa kosketusintensitiivisimmät pinnat, jolloin puhtaanapito helpottuisi ja tehostuisi.

Yhteystiedot:

Verkkosivu: graspsense.com

Vastuullinen tutkija Jukka Häkkinen, jukka.hakkinen@helsinki.fi, puh. 0504839483
Tutkijatohtori Jussi Hakala, jussi.h.hakala@helsinki.fi

Projektipäällikkö Kaisu Sutinen, kaisu.sutinen@helsinki.fi

Grasp Sensen avulla mitataan ihmisen kosketuksen esineen pinnalle jättämää jälkeä lämpö- ja syvyyskameroiden avulla.
Siirry videokanavalle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme