Tutkijat ovat tunnistaneet tyypin 1 narkolepsiaa aiheuttavan uuden autoantigeenin, joka jäljittelee sikainfluenssaviruksen proteiinia
Tyypin 1 narkolepsia (NT1) on harvinainen, krooninen neurologinen sairaus, jonka esiintyvyys lisääntyi lapsilla ja nuorilla vuonna 2009–2010 annetun Pandemrix-sikainfluenssa-rokotuksen jälkeen. Kyseessä on autoimmuunitauti, jolle tietty perinnöllinen kudostyyppi, HLA-DQB1*0602, altistaa.
Tohtoriopiskelija Arja Vuorela ja yliopistotutkija Tobias Freitag tutkimusjohtaja Outi Vaaralan ja professori Seppo Meren tutkimusryhmistä selvittivät Helsingin yliopistossa tehdyssä yhteistyötutkimuksessa tyypin 1 narkolepsian (NT1) tautimekanismia. Työssä tutkittiin soluvälitteistä immuunivastetta, joka kohdistui kolmea erilaista Pandemrix-rokotteessa ollutta influenssa A (H1N1) -viruksen proteiinia vastaan niillä suomalaisilla lapsilla ja nuorilla, joille kehittyi narkolepsia Pandemrix-rokotteella rokottamisen jälkeen.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.
Narkolepsiapotilailla immuunisolut reagoivat kehon omiin proteiineihin
Tutkijat havaitsivat, että narkolepsiapotilaiden veren immuunisolut reagoivat rokotettujen verrokkien soluja voimakkaammin kahdesta influenssaviruksen proteiinista peräisin olevien peptidien kanssa. Proteiinit olivat viruksen neuraminidaasi-entsyymi ja nukleoproteiini.
Tutkimalla näiden kahden tunnistetun viruksen peptidin ja ihmisen proteiinien yhtäläisyyksiä tutkijat tunnistivat samankaltaisia sekvenssejä kahdessa ihmisen aivoissa esiintyvässä valkuaisessa. Tämä johti tutkimaan narkolepsiapotilaiden immuunisolujen reaktioita näihin ihmisen omiin proteiineihin.
Tulokset osoittivat, että potilaiden immuunisolut eli T-lymfosyytit tunnistivat ihmisen oman proteiini-O-mannosyylitransferaasi 1-entsyymin (POMT1) ainesosia. POMT1- peptidi jäljittelee influenssa A (H1N1) -viruksen neuraminidaasin peptidiä, johon Pandemrixin aikaansaama immuunivaste kohdistuu.
– Mielenkiintoista on, että potilaiden veren immuunisolut tuottivat samoja tulehduksen välittäjäaineita vasteena sekä viruksen neuraminidaasi- että ihmisen POMT1-entsyymien peptideille. Molempien entsyymien peptidit saivat myös aikaan identtisten tai samankaltaisten T-lymfosyyttikloonien kehittymisen ja valikoitumisen, yliopistotutkija Tobias Freitag kertoo.
Ristireaktiot osasyy autoimmuunitautien puhkeamiseen
Aiempi tutkimus on osoittanut, että ihmisen omien kudosten tuottamien ja toisaalta taudinaiheuttajien proteiinien samankaltaisuus voi laukaista geneettisesti altteilla ihmisillä autoimmuunisairauden.
Tämän tutkimuksen mukaan lymfosyytit, jotka tunnistavat viruksen, reagoivat ristiin ihmisen aivojen kudosten kanssa ja osallistuvat siten tyypin 1 narkolepsian syntyyn. Osalla Pandemrix-rokotteen saaneista todettiin tutkimuksessa myös kohonneita vasta-ainepitoisuuksia ihmisen POMT1-entsyymiä kohtaan.
– Tulokset viittaavat siihen, että Pandemrix-rokotus laukaisi autoimmuunireaktion geneettisesti altteissa henkilöissä. Kaikilla narkolepsiaan sairastuneilla oli sama taudille altistava HLA-DQB1*0602 -kudostyyppi. Autoimmuunireaktion syntyyn myötävaikutti todennäköisesti myös rokotteessa ollut voimakas tehosteaine eli adjuvantti, kertoo Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri. Kyseessä on monitekijäinen sairaus.
Tutkimuksen havainnot voivat olla avuksi tulevissa tutkimuksissa, joiden tavoitteena on kehittää tyypin 1 narkolepsian diagnostiikkaa ja hoitoja esimerkiksi muokkaamalla tai uudelleen kohdistamalla immuunijärjestelmää.
– Tulokset ovat muistutus siitä, että kaikkiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, myös rokotuksiin, liittyy riskejä. Kuten kaikessa kliinisessä päätöksenteossa, myös rokotussuosituksissa on otettava huomioon sekä hyödyt että mahdolliset haittavaikutukset. Kun uusia rokotteita otetaan käyttöön, ja erityisesti kun ne perustuvat uusiin adjuvantteihin tai rokoteteknologioihin, rokotussuositukset on räätälöitävä koskemaan eri ikäryhmiä ja riskiryhmiä, Freitag huomauttaa.
Tutkimus tehtiin NARPANord-tutkimuskonsortiossa, jonka johtajana toimi professori Markku Partinen Helsingin yliopistosta. Tutkimusta tukivat Suomen Akatemia, sosiaali- ja terveysministeriö ja Sigrid Jusélius -säätiö.
Lisätietoja
Tobias Freitag, lääkäri, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
tobias.freitag@helsinki.fi
p. 029 41 26615 (yhteydenotot englanniksi)
Seppo Meri, professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
seppo.meri@helsinki.fi
p. 050 581 2462
Alkuperäinen artikkeli: A. Vuorela, T.L. Freitag, K. Leskinen, H. Pessa, T. Härkönen, I. Stracenski, T. Kirjavainen, P. Olsen, O. Saarenpää-Heikkilä, J. Ilonen, M. Knip, A. Vaheri, M. Partinen, P. Saavalainen, S. Meri, O. Vaarala: Lymphocytes specific for influenza A (H1N1) neuraminidase may cross-react with human brain protein-O-mannosyl transferase 1, to cause the immune-mediated disorder narcolepsy type 1. Nature Communications. DOI: 10.1038/s41467-021-22637-8
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Rehtori Sari Lindblom: Maailman myrskytessä yliopistoja, tiedettä ja tutkimusta kaivataan erityisesti26.3.2024 17:15:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom korosti vuosipäiväjuhlan puheessaan 26.3. tiedon ja tutkimuksen merkitystä epävarmuuden aikakaudella. Lindblomin mukaan maailmanlaajuisten haasteiden, kuten luontokadon, ilmastonmuutoksen ja teknologisen muutoksen edessä tiede tarjoaa toivoa ja on avainasemassa tulevaisuuden ratkaisujen löytämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme