Suomen Akatemia

Tutkijat selvittävät Itämeren ravintoverkkojen muutosten vaikutusta meren kestävään käyttöön

Jaa

BONUS BLUEWEBS -hankkeessa uusilla, innovatiivisilla tutkimusmenetelmillä kuten Big Data -analytiikalla saadaan entistä tarkempaa tietoa Itämeren ekosysteemin muuttuvista ravintoverkoista. Tämä tieto on välttämätöntä, jotta mereen perustuva taloudellinen kasvu, niin sanottu sininen kasvu, olisi kestävällä pohjalla. Hanke on osa monikansallista BONUS-ohjelmaa, jota Suomessa rahoittaa Suomen Akatemia.

”Tavoitteenamme on selvittää, miten Itämeren ravintoverkko muuttuu ja miten muutokset vaikuttavat siihen, miten ihmiset voivat käyttää merta ja sen antimia”, sanoo hankkeen koordinaattori Laura Uusitalo Suomen ympäristökeskuksesta. ”Erityisesti ilmastonmuutos, rehevöityminen ja muu ihmisen toiminta muuttavat Itämeren olosuhteita ja esimerkiksi uusi tulokaslaji voi muokata ravintoverkkoja nopeastikin.”

Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistuu tutkijoita Suomen lisäksi Ruotsista, Latviasta, Puolasta ja Saksasta.

Itämeren rantavaltiot kehittävät meren kasvihuonekaasumittauksia

BONUS INTEGRAL -hankkeessa havainnoidaan Itämeren ympäristön tilaa, suunnitellaan havaintoverkkoa ja tutkitaan muun muassa meren leväkukintoja ja happitilannetta. Tutkimuksessa hyödynnetään eurooppalaista ICOS-kasvihuonekaasujen mittausverkostoa ja suomalaisen merentutkimuksen FINMARI-infrastruktuureja. Hanke myös auttaa toistaiseksi ICOSin ulkopuolella olevia Itämeren rantavaltioita kehittämään omien merialueidensa kasvihuonekaasumittauksia.

”Keräämme Utön saaren tutkimusasemalla ympäri vuoden ajantasaista dataa merestä, sen pinnalta sekä ilmasta ja aloitamme pysyvät hiilidioksidimittaukset myös Helsingin ja Tukholman väliä liikennöivällä Silja Serenadella. Keväällä 2019 on vuorossa tutkimusmatka jääpeitteiselle Pohjanlahdelle”, kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Lauri Laakso Suomen vastuualueista hankkeessa. ”Tavoitteenamme on kytkeä hiilenkierto osaksi Itämeren fysikaalis-kemiallis-biologista mallinnusta.”

Saksalaisten koordinoimaan hankkeeseen osallistuu suomalaisten lisäksi kumppaneita Isosta-Britanniasta, Puolasta, Ruotsista ja Virosta.

BONUS-ohjelma on tehnyt pitkäjänteistä tutkimustyötä Itämeren hyväksi jo kymmenen vuotta. ”Monitieteelliset ja kansainväliset tutkimushankkeemme antavat tutkijoille uuden mittakaavan laajentaa tutkimusyhteistyötä ja verkostoja. Tuoreesta BONUS-ohjelman vaikuttavuusarvioinnista käy ilmi, että kansainvälisissä hankkeissa tutkimuksen laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovat huomattavasti vahvempia kuin pelkästään kansallisissa hankkeissa. BONUS-hankkeet tekevät aktiivista sidosryhmäyhteistyötä tutkimustulosten levittämiseksi”, iloitsee toimitusjohtaja Kaisa Kononen BONUS-sihteeristöstä.

Integrated Carbon Observation System (ICOS) www.icos-infrastructure.fi/ 

Finnish Marine Research Infrastructure  www.finmari-infrastructure.fi/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

BONUS BLUEWEBS www.bonusportal.org/bluewebs:
Ryhmäpäällikkö Laura Uusitalo, Suomen ympäristökeskus
029 525 1719, laura.uusitalo@ymparisto.fi
 
BONUS INTEGRAL www.bonusportal.org/integral:
Ryhmäpäällikkö Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos
+358 50 411 4975, lauri.laakso@fmi.fi
 
BONUS-ohjelma www.bonusportal.org/projects:
Viestintäpäällikkö Maija Sirola
+358 40 3520076, maija.sirola@bonuseeig.fi

Suomen Akatemian viestintä
Oona Riitala
029 5335 113
oona.riitala@aka.fi 

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2017 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Säteilyilmaisimien kehittämiseen ja tutkimukseen 10 miljoonan rahoitus20.11.2017 14:11Tiedote

Suomen Akatemia on tehnyt päätökset Säteilyilmaisimet terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi -akatemiaohjelmassa (RADDESS) rahoitettavista tutkimushankkeista. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä RADDESS-tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla uusiin säteilyilmaisinteknologioihin erityisesti terveyden ja turvallisuuden alueilla. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa kymmenellä miljoonalla eurolla. Ohjelmassa rahoitetaan 13 hanketta.

Suomen Akatemia ja säätiöt panostavat lähes yhdeksän miljoonaa kansanterveyden tutkimukseen10.11.2017 12:44Tiedote

Suomen Akatemia on tehnyt päätökset Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitettavista tutkimushankkeista. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla suomalaisten kansanterveydellisiin ongelmiin. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa seitsemällä miljoonalla eurolla. Mukana yhteistyössä ovat myös Syöpäsäätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö ja Suomen Aivosäätiö, ja ne rahoittavat konsortioita yhteensä noin 1,95 miljoonalla eurolla.

Ensimmäiseen lippulaivaohjelman rahoitushakuun 16 hakemusta10.11.2017 11:12Tiedote

Suomen Akatemian ensimmäisen lippulaivaohjelman haku päättyi 9.11.2017. Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 16 kappaletta. Näistä seitsemän on yksittäisten tutkimusorganisaatioiden hakemuksia ja yhdeksän on konsortioita eli useamman tutkimusorganisaation yhteisiä hakemuksia. Hakijoina oli 10 yliopistoa ja viisi valtion tutkimuslaitosta. Rahoitusta haettiin kaikkiaan 173,3 miljoonaa euroa. Suomen Akatemia on varautunut rahoittamaan tästä hausta enintään 25 miljoonalla eurolla lippulaivoja niidenensimmäisellä nelivuotiskaudella.

Uusi kvanttimateriaali mahdollistaa elektroniset innovaatiot7.11.2017 10:17Tiedote

Keinotekoinen kvanttimateriaali käyttää yleisen suhteellisuusteorian fysiikkaa muun muassa elektronisten näkymättömyyslaitteiden perustana. Uudessa tutkimuksessaan Aalto-yliopiston tutkijat Alex Westström ja Teemu Ojanen mallintavat varauksenkuljettajien manipuloitua liikettä Weylin metamateriaaleissa. Siten he voivat luoda keinotekoisen kaarevan geometrian materiaalin sisään. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme