Tutkijat selvittivät, miksi HIV-potilaiden immuunijärjestelmä ei nykyisellä lääkehoidolla parane kaikilla tehokkaasti
HIV-infektiota hoidetaan viruslääkehoidoilla, jotka estävät tehokkaasti taudin kehittymistä. Vaikka HIV:n lääkehoito on kehittynyt merkittävästi, virusta ei voida nykyisillä lääkkeillä poistaa elimistöstä kokonaan.
Noin viidesosalla HIV-potilaista immuunijärjestelmä ei kuitenkaan toivu odotetusti: immuunijärjestelmän tilaa kuvaavien CD4-T-solujen määrä jää matalaksi, vaikka HI-viruksen määrä veressä saataisiin viruslääkkeillä painettua hyvin pieneksi tai alle mittauskynnyksen. Näillä potilailla voidaan myös todeta merkkejä puolustusjärjestelmää rapauttavasta kroonisesta aktivaatiotilasta.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat jo aiemmin osoittaneet yhdessä saksalaisen Erlangenin yliopiston kanssa, että HI-viruksen keskeinen tekijä, Nef-proteiini, voi jatkaa matala-asteista tuotantoaan pitkään potilaan kudoksissa, vaikka viruksen monistuminen onnistutaankin tukahduttamaan. Tärkeässä roolissa vastustuskykyä rapauttavassa toiminnassa ovat Nef-proteiinin aiheuttamat solunulkoiset lipidivesikkelit, jotka kiertävät veressä ja välittävät tulehdusta eteenpäin.
Uudessa tutkimuksessaan professori Kalle Sakselan tutkimusryhmä osoittaa solunsisäisen mekanismin, jonka välityksellä immunoaktivaation tapahtumaketju käynnistyy.
Tutkimus on julkaistu Journal of Virology -tiedelehdessä.
– Uudet tutkimustulokset osoittavat, että Nef-proteiini käynnistää solun viestiliikenteessä tämän haitallisen tapahtumaketjun: se aktivoi Src-perheen proteiinikinaaseja, mikä puolestaan johtaa Raf- ja MAPK-proteiinikinaasien aktivoitumiseen. Kun Raf- ja MAPK-proteiinikinaasit aktivoituvat, tulehdusta ylläpitävien solunulkoisten lipidivesikkelien tuotanto käynnistyy näiden kahden proteiinikinaasin välityksellä, Saksela kertoo.
Uudeksi hoitomuodoksi proteiinikinaaseja salpaavat lääkkeet?
Src-, Raf- ja MAPK-proteiinikinaaseja salpaavia lääkeaineita on jo kliinisessä käytössä. Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät tutkimuksessaan myös proteiinikinaaseja salpaavien lääkeaineiden toimintaa.
Kun lääkeaineita tutkittiin kudosviljelmissä, tutkijat totesivat, että Nef-proteiinin aiheuttama tulehduksellisten vesikkelien tuotanto voitiin kokonaan estää. Tähän riitti samat lääkepitoisuudet, jotka vastaavat proteiinikinaaseja salpaavien lääkeaineiden nykyistä kliinistä käyttöä.
– Havaintomme luovat välittömän mahdollisuuden kokeilla uudentyyppisiä hoitoja niillä potilailla, joilla nykyiset viruslääkehoidot eivät johda immuunipuutoksen riittävään korjautumiseen. Kinaasi-inhibiittorien toisiokäyttö HIV-infektion hoidossa vaikuttaisi erittäin lupaavalta tavalta ratkaista tämä merkittävä lääketieteellinen ongelma, professori Saksela kertoo.
Suomessa on todettu viime vuosina noin 150 uutta vuosittaista HIV-tartuntaa. Lukumäärä on pysynyt koko 2000-luvun alle 200:ssa vuosittaisessa tartunnassa. Maailmalla HI-virusta arvioitiin kantavan vuonna 2018 noin 38 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa oli Afrikassa.
Tutkimus on osa professori Kalle Sakselan tutkimusryhmässä työskentelevän jatko-opiskelijan Zhe Zhaon väitöskirjaa. Tutkimusartikkeli on viimeinen osatyö tohtorikoulutettava Zhe Zhaon pian ilmestyvässä väitöskirjassa. Tutkimuksen on pääosin rahoittanut Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tutkimukseen on myös saatu valtion tutkimusrahoitusta.
Alkuperäinen artikkeli:
Zhao, Z., Baur, A.S., Fagerlund, R., Saksela, K. HIV-1 Nef-induced secretion of the proinflammatory protease TACE into extracellular vesicles is mediated by Raf-1, and can be suppressed by clinical protein kinase inhibitors. Journal of Virology, 2021. DOI: 10.1128/JVI.00180-21
Lisätietoja:
Kalle Saksela, professori, Helsingin yliopisto, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Puh. 029 412 6770
kalle.saksela@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Rehtori Sari Lindblom: Maailman myrskytessä yliopistoja, tiedettä ja tutkimusta kaivataan erityisesti26.3.2024 17:15:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom korosti vuosipäiväjuhlan puheessaan 26.3. tiedon ja tutkimuksen merkitystä epävarmuuden aikakaudella. Lindblomin mukaan maailmanlaajuisten haasteiden, kuten luontokadon, ilmastonmuutoksen ja teknologisen muutoksen edessä tiede tarjoaa toivoa ja on avainasemassa tulevaisuuden ratkaisujen löytämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme