Aalto-yliopisto

Tutkijat suunnittelivat Korkeasaaren valkopääsakeille videoita näyttävän laitteen – vedenalainen maailma ja matojen luikertelu kiehtoivat enemmän kuin seeprojen touhut

Jaa

Pikkuapinoiden aktivoimiseksi kehitetty laite näytti niille erilaisia videoita. Apinat saivat itse päättää laitteen käytöstä, mikä lisää niiden hyvinvointia.

Valkopääsaki kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Valkopääsaki kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

Vedenalainen maailma ja matojen luikertelu näyttävät kiehtovan Korkeasaaren valkopääsakeja enemmän kuin vaikka seeprojen puuhat tai se, mitä metsässä tapahtuu. Tämä kävi ilmi eläintarhan ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitettiin, millaisia videoita pikkuapinat eniten katselevat.

Tutkimuksen tärkein päämäärä on löytää uusia keinoja lisätä eläinten hyvinvointia. Tarhaoloissa eläviä eläimiä on perinteisesti aktivoitu esimerkiksi piilottamalla ruokaa etsittäväksi, mutta eläimiä on hyvä kannustaa liikkumaan ja leikkimään myös muilla tavoin. Tietotekniikka mahdollistaa uusia tapoja tukea eläinten lajityypillistä käyttäytymistä ja tarjota niille uutta tekemistä.

Tutkimusta varten Aalto-yliopiston eläimen ja tietokoneen välisen vuorovaikutukset tutkijat suunnittelivat ja rakensivat seitsemälle valkopääsakille tunnelin muotoisen laatikon, johon asennettiin näyttö, kamera sekä tilan käyttöä tarkkailevat tunnistimet. 

Tutkimuksen päämäärän kannalta oli oleellista, että apinat saivat itse valita, käyttivätkö ne teknologiaa vai eivät, sillä valinnanvapaus lisää eläinten hyvinvointia.

“Usein kun teknologiaa käytetään eläinten kanssa, esimerkiksi ääniä soitetaan antamatta eläinten valita, mitä ne haluavat kuunnella ja haluavatko ne ylipäänsä käyttää teknologiaa. Meille oli tärkeää löytää tavat antaa niiden itse vaikuttaa ympäristöön ja teknologian käyttöön”, sanoo tutkijatohtori, Aalto-yliopiston vieraileva tutkija Ilyena Hirskyj-Douglas.

Uutta sisältöä tutussa ympäristössä

Vanerista ja akryylista rakennettu laatikko sijoitettiin sakien elinympäristöön Korkeasaaren Amazonia-talossa. Eläimet saivat itse päättää, halusivatko ne astua laatikon sisään. Jos apina meni laatikkoon, siellä alkoi pyöriä viikoittain vaihtuva video.

Videoissa esiteltiin joko vedenalaista maailmaa, kastematojen luikertelua, seeproja, makeja ja metsäkauriita ja niiden sosiaalista vuorovaikutusta, abstraktia taidetta tai metsän tapahtumia. Ensimmäisen viikon ajan laatikko oli sakien käytössä ilman videota.

Tutkijat tarkkailivat apinoiden käyttäytymistä yhteensä useita viikkoja. Sinä aikana sakit käyttivät selvästi eniten aikaa katsellen videoita, jotka esittelivät vedenalaista maailmaa tai matoja. Vähiten niitä tuntuivat kiinnostavan videot, joissa esiteltiin muita eläimiä eli seeproja, makeja tai metsäkauriita.

“Huomasimme, että apinat kiinnostuivat videoita esittävästä näytöstä. Ne katselivat ja koskettelivat sitä. Huomasimme myös, että apinat erottavat asioita näytöltä. Yksi videoista esitti samoja matoja, joilla apinoita ruokitaan päivittäin, ja apinat itse asiassa yrittivät nuolla näyttöä niitä katsellessaan ja kiersivät tunnelin taakse katsomaan, olivatko madot sen takana”, sanoo Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Vilma Kankaanpää.

Tuloksista ei voi kuitenkaan varmasti päätellä, johtuiko sakien suurempi kiinnostus tiettyjä videoita kohtaan juuri niiden sisällöstä. Sakit käyttivät nimittäin eniten aikaa videoiden katseluun tutkimuksen puolivälissä, jolloin ne olivat tottuneet käyttämään laitetta mutta laite oli vielä melko uusi. Uutuudenviehätys voi siis heijastua saatuihin tuloksiin.

Vähemmän rapsuttelua videoiden aikana

Tutkijat seurasivat myös sakien käyttäytymistä laatikon sisällä. Sen jälkeen he vertasivat, miten käyttäytyminen videoita katsellessa erosi siitä, kun laatikossa ei pyörinyt videota. Havainnointi osoitti, että sakit rapsuttivat itseään selvästi vähemmän, kun niille esitettiin videosisältöä. Ero oli tilastollisesti merkitsevä.

Apinoilla usein toistuva raapiminen on merkki stressistä. Virikkeiden ei voi väittää suoraan vähentävän eläinten stressiä, mutta ne antavat niille uutta tekemistä, mikä on hyvinvoinnin kannalta tärkeää. 

“Video on yksi hyvä virike muiden ohella”, Korkeasaaren tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman sanoo.

Aalto-yliopiston tutkijat käyttivät samaa teknologiaa aiemmassa tutkimuksessaan, jossa valkopääsakeille soitettiin laatikossa erilaisia ääniä. Tuolloin tutkijat havaitsivat, että apinat kuuntelivat enemmän liikenteen ääniä kuin sateen ropinaa, musiikkia tai hiljaisuutta.

Pynnönen-Oudman uskoo, että niin ääntä kuin videota voidaan käyttää eläintarhassa asuvien eri kädellisten ja mahdollisesti esimerkiksi joidenkin lintujen, kuten papukaijojen ja varislintujen, aktivoinnissa myös tulevaisuudessa. 

“Laitteiden täytyy tietysti kestää eläinten käsittelyä, joten kovakätisille tai terävähampaisille eläimille pitää olla omat laitteensa. Etuna on, että sisältöä on saatavissa lähes rajattomasti, eikä laitteen käyttö näin ollen ole kallista.”

Uudet tutkimustulokset julkaistiin juuri Animals-tiedelehdessä.

Linkki tutkimusartikkeliin (pdf)

Videomateriaalia apinoista "leffateatterissa" (materialbank.aalto.fi)
Videomateriaali: Anna Berg / Aalto-yliopisto ja Korkeasaaren Google Nest

Kate Jurva haastattelee tutkijoita ja Korkeasaaren asiantuntijoita tutkimushankkeesta (englanniksi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilyena Hirskyj-Douglas (englanniksi)
Vieraileva tutkija, Aalto-yliopisto
ilyena.hirskyj-douglas@aalto.fi

Vilma Kankaanpää
Maisteriopiskelija, Aalto-yliopisto
vilma.kankaanpaa@aalto.fi

Kirsi Pynnönen-Oudman
Tutkimuskoordinaattori, Korkeasaaren eläintarha
kirsi.pynnonen@korkeasaari.fi

Kuvat

Valkopääsaki kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Valkopääsaki kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme