Oulun yliopisto

Tutkijat uuden malarialääkkeen jäljillä: malarialoisen kehitystä estävä yhdiste löytyi

Jaa

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut tunnistamaan malarialoisen kehityksen pysäyttävän uuden yhdisteen, sekä kaksi sen kohdeproteiinia. Tulokset voivat johtaa täysin uusien malarialääkkeiden kehittämiseen.

Viime vuosikymmenien tehokkain malarialääke on ollut artemisiini, joka löydettiin 1970-luvulla, sekä siihen perustuvat yhdistelmäterapiat. Artemisiinin löytäjälle myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto vuonna 2015. Artemisiinia vastaan on kuitenkin alkanut kehittyä vastustuskykyisiä loiskantoja, joten tarve uudenlaisten lääkkeiden kehittämiselle on valtava. Ilman uusia lääkkeitä malariakuolleisuus kääntyy todennäköisesti uuteen nousuun.

Nyt löydetty yhdiste, koodinimeltään 49c, estää malarialoisen kehityksen kolmessa eri vaiheessa, mitä pidetään vaatimuksena tehokkaalle malarialääkkeelle. ”Tulokset ovat erittäin lupaavia, ja eräät lääkefirmat ovat jo osoittaneet kiinnostusta löytöämme kohtaan”, iloitsee Inari Kursula Oulun yliopistosta. Hän johtaa sveitsiläisvetoisessa yhteistyöprojektissa mukana ollutta kansainvälistä tutkimusryhmää, johon kuuluu tutkijoita Oulun yliopistosta ja Bergenin yliopistosta Norjasta.

Malaria on maailman tuhoisimpia tartuntatauteja, johon kuolee kehitysmaissa edelleen arviolta noin puoli miljoonaa lasta vuodessa. Lisäksi tauti muodostaa huomattavan taloudellisen taakan köyhimmille maille ja siten epäsuorasti myös kehittyneille maille.

Löytö on merkittävä, sillä köyhimpien alueiden terveysuhat rasittavat monella tapaa koko maapalloa. Köyhimpien alueiden elinolojen parantaminen on edellytys myös talouskasvulle, poliittiselle vakaudelle ja muuttoliikkeen hillitsemiselle. Malarialoista levittävien hyttysten torjuntaan käytetyt myrkyt, kuten DDT, ovat myös uhka ekosysteemille.

Jatkossa tutkijat haluavat selvittää, soveltuuko uusi yhdiste lääkkeeksi myös malarialoisen sukulaisten aiheuttamia tauteja vastaan. ”Tällainen on esimerkiksi toksoplasmoosi, jota kantaa noin kolmannes maailman väestöstä. Tauti voi olla kohtalokas sikiöille ja immuunipuutospotilaille, kertoo Kursula. Muita tauteja, joihin uutta yhdistettä halutaan testata, ovat esimerkiksi Cryptosporidium-loisen aiheuttama ripuli, joka on toinen suuri lapsikuolleisuuden aiheuttaja, sekä useat kotieläimiä ja lemmikkejä vaivaavat sairaudet.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science-tiedelehdessä. Mukana oli tutkijoita Sveitsistä, Norjasta, Iso-Britanniasta ja Suomesta.


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Professori Inari Kursula, Oulun yliopisto, Biocenter Oulu ja Bergenin yliopisto, Norja
inari.kursula(a)uib.no

Viestinnän asiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto
050 464 3361
meri.rova@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Hampaiden erosiivinen kuluminen on yleistä suomalaisilla aikuisilla – perimä saattaa osin selittää eroosioalttiutta12.1.2018 11:26Tiedote

Väitöstutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa hampaiden erosiivisen kulumisen eli liukenemisen olevan yleinen löydös suomalaisilla aikuisilla. Hampaiden kemiallista kulumista voi aiheuttaa mikä tahansa hapan aines päästessään kosketuksiin hammaskiilteen tai hammasluun kanssa. Lähes puolella tutkituista 44-46-vuotiaista suomalaisista aikuisista oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Miehillä riski erosiiviselle kulumiselle oli yli kaksinkertainen naisiin verrattuna. Lisäksi niillä tutkituilla, joilla oli paljon korjaavan hoidon tarvetta reikiintymisen vuoksi, oli lähes kolminkertainen riski eroosiomuutosten löytymiselle hampaista.

Väitös: Väsyttävät lääkkeet ovat ikäihmisillä yhteydessä heikkoon suun terveyteen12.1.2018 10:31Tiedote

Väsymystä aiheuttavien lääkkeiden käyttö on ikääntyneillä henkilöillä yhteydessä puutteelliseen suuhygieniaan sekä huonoon suun terveyteen. Antti Tiisanojan väitöstutkimuksessa altistumista väsyttäville lääkkeille ja niiden käyttöä mitattiin sedatiivikuorman avulla. Sedatiivikuorma kuvastaa kokonaislääkityksestä aiheutuvaa väsyttävää vaikutusta ja tämän menetelmän käyttö erottaa väitöstutkimuksen aiemmista tutkimuksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme