Oulun yliopisto

Tutkijat uuden malarialääkkeen jäljillä: malarialoisen kehitystä estävä yhdiste löytyi

Jaa

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut tunnistamaan malarialoisen kehityksen pysäyttävän uuden yhdisteen, sekä kaksi sen kohdeproteiinia. Tulokset voivat johtaa täysin uusien malarialääkkeiden kehittämiseen.

Viime vuosikymmenien tehokkain malarialääke on ollut artemisiini, joka löydettiin 1970-luvulla, sekä siihen perustuvat yhdistelmäterapiat. Artemisiinin löytäjälle myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto vuonna 2015. Artemisiinia vastaan on kuitenkin alkanut kehittyä vastustuskykyisiä loiskantoja, joten tarve uudenlaisten lääkkeiden kehittämiselle on valtava. Ilman uusia lääkkeitä malariakuolleisuus kääntyy todennäköisesti uuteen nousuun.

Nyt löydetty yhdiste, koodinimeltään 49c, estää malarialoisen kehityksen kolmessa eri vaiheessa, mitä pidetään vaatimuksena tehokkaalle malarialääkkeelle. ”Tulokset ovat erittäin lupaavia, ja eräät lääkefirmat ovat jo osoittaneet kiinnostusta löytöämme kohtaan”, iloitsee Inari Kursula Oulun yliopistosta. Hän johtaa sveitsiläisvetoisessa yhteistyöprojektissa mukana ollutta kansainvälistä tutkimusryhmää, johon kuuluu tutkijoita Oulun yliopistosta ja Bergenin yliopistosta Norjasta.

Malaria on maailman tuhoisimpia tartuntatauteja, johon kuolee kehitysmaissa edelleen arviolta noin puoli miljoonaa lasta vuodessa. Lisäksi tauti muodostaa huomattavan taloudellisen taakan köyhimmille maille ja siten epäsuorasti myös kehittyneille maille.

Löytö on merkittävä, sillä köyhimpien alueiden terveysuhat rasittavat monella tapaa koko maapalloa. Köyhimpien alueiden elinolojen parantaminen on edellytys myös talouskasvulle, poliittiselle vakaudelle ja muuttoliikkeen hillitsemiselle. Malarialoista levittävien hyttysten torjuntaan käytetyt myrkyt, kuten DDT, ovat myös uhka ekosysteemille.

Jatkossa tutkijat haluavat selvittää, soveltuuko uusi yhdiste lääkkeeksi myös malarialoisen sukulaisten aiheuttamia tauteja vastaan. ”Tällainen on esimerkiksi toksoplasmoosi, jota kantaa noin kolmannes maailman väestöstä. Tauti voi olla kohtalokas sikiöille ja immuunipuutospotilaille, kertoo Kursula. Muita tauteja, joihin uutta yhdistettä halutaan testata, ovat esimerkiksi Cryptosporidium-loisen aiheuttama ripuli, joka on toinen suuri lapsikuolleisuuden aiheuttaja, sekä useat kotieläimiä ja lemmikkejä vaivaavat sairaudet.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science-tiedelehdessä. Mukana oli tutkijoita Sveitsistä, Norjasta, Iso-Britanniasta ja Suomesta.


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Professori Inari Kursula, Oulun yliopisto, Biocenter Oulu ja Bergenin yliopisto, Norja
inari.kursula(a)uib.no

Viestinnän asiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto
050 464 3361
meri.rova@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tekoälystä uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamiseen16.10.2018 15:58Tiedote

Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta.

Uutta tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistamisessa26.9.2018 06:00Tiedote

Pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa. Muun muassa nämä asiat selviävät Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttaman ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” -loppuraportista.

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla4.9.2018 13:05Tiedote

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme