Tutkimus: hiustenlähtöä voitaneen ehkäistä kantasolujen aineenvaihduntaa säätelemällä
Karvatupen kantasolut, jotka edistävät hiustenkasvua, voivat pidentää ikäänsä muuttamalla aineenvaihduntaansa. Helsingissä ja Saksan Kölnissä työskentelevä tutkimusryhmä on osoittanut hiirillä tehdyissä tutkimuksissa, että rictor-nimisellä proteiinilla, on ratkaiseva rooli tässä prosessissa.
Tutkimus on julkaistu Cell Metabolism -tiedejulkaisussa.
Uutta tietoa kantasoluja säätelevistä mekanismeista
Ultraviolettisäteily ja muut ympäristötekijät vaurioittavat päivittäin kudoksiamme kuten ihoa. Keho poistaa ja uusii vaurioituneita kudoksia jatkuvasti. Ihmisestä irtoaa päivässä keskimäärin 500 miljoonaa solua ja karvoja, jotka painavat yhteensä 1,5 grammaa.
Kudosten kasvua edistävät, erikoistuneet kantasolut korvaavat kuolleen aineksen. Kudosten toiminta on riippuvainen tällaisten kantasolujen aktiivisuudesta ja terveydestä, sillä niiden toiminnan heikkeneminen johtaa kudosten ikääntymiseen.
– Kantasolujen ratkaisevan tärkeä rooli ikääntymisessä on jo selvitetty, mutta näiden solujen ylläpitoa sääteleviä mekanismeja tunnetaan huonosti. Ihon karvatuppi sopii täydellisesti näiden mekanismien tutkimiseen, koska sen toiminta tunnetaan hyvin ja sen kantasolut ovat helposti tunnistettavia, Sara Wickström kertoo.
Hiustenlähdön taustalla kantasolujen aineenvaihdunnallisen joustavuuden väheneminen
Jokaisen karvatupen uusiutumiskierron lopussa, jolloin uusi karva syntyy, kantasolut palaavat omalle paikalleen ja jakautumattomaan tilaan. Tuoreen tutkimuksen tärkein löydös on se, että tämä kantasolutilaan palautuminen edellyttää muutosta solun aineenvaihdunnassa. Se siirtyy glutamiiniin perustuvasta aineenvaihdunnasta ja soluhengityksestä glukoosin pilkkomiseen.
Muutoksen käynnistävät rictor-proteiinin viestintä ja kudoksen matala happipitoisuus. Vastaavasti Rictor-proteiinin puuttuminen heikensi kantasolun palautuvuutta ja sai aikaan kantasolujen hitaan hiipumisen sekä ikääntymisestä johtuvan hiustenlähdön.
Tutkimusryhmän jäsenet loivat geneettisen hiirimallin tutkiakseen rictor-proteiinin toimintaa ja havaitsivat, että hiirissä joilta puuttui rictor-proteiini, karvatuppien uusiutuminen ja kierto hidastui huomattavasti. Ikääntyvien, rictor-puutoksesta kärsivien hiirien karva alkoi lähteä ja kantasolumäärä pienentyä.
Aihioita hiustenlähdön lääkehoidon kehittämiselle
Jatkotutkimuksilla voidaan selvittää, miten näitä prekliinisiä tuloksia voitaisiin hyödyntää ihmisen kantasolubiologiassa ja mahdollisesti myös lääkehoidoissa, joilla suojeltaisiin karvatuppia ikääntymiseltä. Tämä tarkoittaisi, että tutkimuksessa havaittuja mekanismeja voitaisiin mahdollisesti hyödyntää hiustenlähdön estämiseen.
– Meitä innostaa erityisesti havainto, että glutaminaasin estäjällä voitiin palauttaa rictor-puutoksesta kärsivien hiirten kantasolutoiminta. Se todistaa oikeaksi periaatteen, jonka mukaan aineenvaihduntaan vaikuttamalla saatetaan voida tehostaa kudosten uusiutumiskykyä huomattavasti, Wickström iloitsee.
Lisätietoja:
Sara Wickström, LT, apulaisprofessori, Helsinki Institute of Life Science -tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, tutkimusryhmänjohtaja, Max Planck -instituutti
Puh. 02941 25640
Sähköposti: sara.wickstrom@helsinki.fi
Viite: Christine S. Kim, Xiaolei Ding, Kira Allmeroth, Leah C. Biggs, Olivia I. Kolenc, Nina L’Hoest, Carlos Andrés Chacón-Martínez, Christian Edlich-Muth, Patrick Giavalisco, Kyle P. Quinn, Martin S. Denzel, Sabine A. Eming, Sara A. Wickström. Glutamine Metabolism Controls Stem Cell Fate Reversibility and Long-Term Maintenance in the Hair Follicle’ in Cell Metabolism. DOI: 10.1016/j.cmet.2020.08.011
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme