Tutkimus: Joka kolmas alle 25-vuotias on kärsinyt yksinäisyydestä yhteiskunnan digitalisoituessa – Asiantuntija: “Kaikilla nuorilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan”

”Käytännössä digitaalinen yksinäisyys tarkoittaa digitaalisten palveluiden ja sosiaalisen tiedon ulkopuolelle jäämistä. Tämä näkyy vaikkapa koulussa tai harrastuksissa, joissa ilmoittautumiset tapahtuvat usein verkossa. Kaikilla nuorilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua digitaalisen yhteiskuntaan”, kertoo Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila.

DNA tekee Hope-yhdistyksen kanssa yhteistyötä vähävaraisten perheiden digitaalisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi Suomessa.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten digitaalinen yhdenvertaisuus toteutuu Suomessa. Vastaajilta kysyttiin muun muassa, onko yhteiskunnan digitalisoituminen aiheuttanut heille yksinäisyyden tunnetta. Vastauksista selvisi, että digitaalista yksinäisyyttä on kokenut noin joka kolmas (31 %) 15–24-vuotias nuori. Osuus on huomattava, sillä kaikista vastanneista vain yksi kuudesta (16 %) kertoi kokeneensa yksinäisyyttä.  

”Digitaalisuus on nykyisin hyvin suuri osa nuorten elämää eikä se välttämättä näyttele niin suurta roolia vanhempien ikäluokkien maailmassa. Digitaalisten palveluiden ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jääminen tuntuu erityisesti nuorilla, joilla ryhmään kuuluminen on tärkeä osa identiteetin rakentumista. Digitaitojen ja -välineiden puuttumiseen liittyy usein myös häpeää ja kiusaamistakin”, sanoo myös tutkimuksen teettäneen DNA:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck.

Osa suomalaisista vaarassa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle

Tutkimuksessa selvisi myös, että noin neljäsosa (23 %) henkilöistä, jotka eivät omista älypuhelinta kokevat jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle palvelujen digitalisoitumisen myötä. Vastaavasti vain kuusi prosenttia heistä, jotka omistavat älypuhelimen kokevat samoin.

Tutkimuksen mukaan kaikkein heikoimmassa asemassa ovat vanhemmat ikäpolvet sekä henkilöt, joilla on fyysisiä rajoitteita digitaalisten palveluiden käyttämiseen. 

Tulokset huolestuttavat Hostilaa ja Wahlbeckia. Heidän mukaansa ne ihmiset, jotka eivät pääse käsiksi digimaailmaan, ovat vaarassa jäädä kokonaan yhteiskunnan ulkokehälle. Tämä aiheuttaa syvempää kuilua ihmisten välille.

”Usein ongelmaksi muodostuu se, että osalla väestöstä ei ole tarvittavia digitaalisia taitoja tai välineitä palveluiden käyttämiseen. Nyt kun kirjastot ovat esimerkiksi olleet koronan aikana rajoitetusti auki tai kokonaan kiinni, ei ole ollut edes olemassa yleisiä julkisia tiloja, joissa olisi päässyt tietokoneelle hoitamaan asioita. Ongelma on myös siinä, etteivät digitaidot pääse kehittymään, mikäli tarvittavia välineitä ei ole," Hostila sanoo.

Tutkimuksessa korostui suuri huoli lähiomaisista

Tutkimuksessa kysyttiin myös, onko vastaajilla lähipiirissään henkilöitä, jotka ovat jääneet digitalisoitumisen myötä yhteiskunnan ulkopuolelle. Vastausten mukaan jopa joka kolmannella (33 %) eli yli puolellatoista miljoonalla suomalaisella on lähipiirissään vähintään yksi tällainen henkilö.

Lisäksi yli kolmasosa (38 %) ihmisistä pelkää, että joku lähipiiristä tulee jäämään seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteiskunnan ulkopuolelle digitaalisten taitojen tai digitaalisten välineiden puutteiden takia.

”Luku on hyvin suuri ja yksi osatekijä tässä on valtavan nopea digitaalinen kehitys. Lisäksi digitaitojen kehittyminen on usein yksilön omalla tai lähipiirin vastuulla, sillä tällä hetkellä moni ei tunnista selkää tahoa, mihin voi olla yhteydessä, mikäli tarvittavia digitaalisia taitoja ei ole", toteaa Wahlbeck.

DNA:n tavoitteena edistää digitaalista yhdenvertaisuutta Suomessa

Vilhelmiina Wahlbeckin mukaan maailman nopea digitalisoituminen tarjoaa yhteiskunnalle monenlaisia mahdollisuuksia, mutta samaan aikaan kaikilla suomalaisilla ei ole kuitenkaan tarvittavia laitteita tai osaamista digitaalisessa yhteiskunnassa pärjäämiseksi. 

”Hope ry:n kanssa tarkoituksemme on auttaa vähävaraisia lapsiperheitä lahjoittamalla Hopelle satoja älypuhelimia vuodessa, jotta he lahjoittavat ne asiakkailleen. Monien perheiden tilanne on niin tiukka, että jokaiselle puhelimelle on jo valmiiksi valittuna sitä kovasti odottava vastaanottaja."

DNA tekee tiivistä yhteistyötä SOS-lapsikylän, HelsinkiMission, Suojellaan Lapsia ry:n ja Hope ry:n kanssa. Tavoitteena on vanhusten, lasten ja nuorten sekä vähävaraisten lapsiperheiden digitaalisen eriarvoistumisen ehkäiseminen sekä lasten nettiturvan taitojen edistäminen Suomessa.

Näin tutkimus toteutettiin

Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää digitaalisen yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa; uusien digitaalisten laitteiden sekä - palveluiden käyttökiinnostusta ja omaksumista, käytössä olevia laitteita ja yhteyksiä sekä digitaalisten palveluiden käyttöä. Haastatteluihin vastasi yli 1000 suomalaista, ja ne toteutettiin sekä internetpaneelin että puhelinhaastattelujen kautta. Tutkimuksen tiedonkeruusta vastasi Norstat Finland Oy ja tutkimuksen suunnittelusta, raportoinnista ja analysoinnista Salmi Systems Oy.

Lisätietoja medialle:

Vilhelmiina Wahlbeck, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, DNA Oyj, puh. 044 040 1671, vilhelmiina.wahlbeck@dna.fi

Eveliina Hostila, toiminnanjohtaja, Hope Yhdessä & Yhteisesti ry, puh. 040 931 0114, eveliina.hostila@hopeyhdistys.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Liite: yhteenveto tutkimusraportista (PDF): Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa 2021

Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry toimii yhdessä yhteiseksi hyväksi. Autamme vapaaehtoisvoimin ja luottamuksella vähävaraisia ja kriisin kokeneita lapsiperheitä Suomessa. Teemme avullasi todeksi unelmaa siitä, että lapsilla olisi tasa-arvoisemmat mahdollisuudet hyvään arkeen. Jaamme perheille konkreettisia vaate- ja tavaralahjoituksia sekä lapsille ja nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä