Tutkimus: Julkisen hallinnon arvostus kasvanut selvästi
Suomalaisten käsityksiä julkisen hallinnon merkityksestä tutkittiin kolmen väitteen avulla. Näistä kahdesta suomalaiset ovat varsin yksimielisiä ja yksi jakaa mielipiteet vahvasti puolesta ja vastaan.
Suomalaiset katsovat laajasti, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 90 prosenttia suomalaista. Lähes yhtä yksimielisesti nähdään, ettei Suomi menesty ilman hyvää julkista hallintoa. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 86 prosenttia kansalaisista.
Väittämät on esitetty Akavan Erityisalojen Kantar TNS:ltä tilaamassa gallupissa nyt neljästi kahden vuoden välein. Tuoreimmassa mittauksessa arviot ovat julkiselle hallinnolle kaikkein myönteisimmät. Erityisen selvä ero on vuoden 2015 mielipiteisiin.
Kanta julkisen hallinnon supistamiseen jakaa suomalaisia. Niukka enemmistö (58 %) ei haluaisi supistaa julkista hallintoa Suomessa. Tuoreimmassa mittauksessa aiempaa selvästi useampi on tätä mieltä. Vuodesta 2015 tämä näkemys on vahvistunut tasaisesti.
- Olemme eläneet aikoja, jolloin hallinnosta leikkaaminen on ollut suorastaan itsetarkoitus ja hyve. Nyt kelkka tuntuu kääntyneen. Uskon, että myös yhä useampi päättäjä näkee hyvän julkisen hallinnon maamme menestystekijänä ja kansainvälisenäkin kilpailuvalttina, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.
- Suomalaisten osoittama hallinnon arvostus on hieno uutinen, jonka nyt kuntavaalien alla toivoo realisoituvan kunnissa riittävinä hallinnon henkilöresursseina. Kilpailu euroista on kovaa ja ”näkymättömät”, taustalla kaikkea toimintaa mahdollistavat hallinnon ammatit jäävät helposti vaille puolustajia, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
- On muistettava, että esimerkiksi asiantunteva päätösvalmistelu edellyttää ehdottomasti korkeakoulutettua osaamista.
Hallinnon asiantuntemus ja lainmukaisuus
tärkeintä
Hallinnon gallupissa selvitettiin myös, miten merkittävinä suomalaiset pitävät hyvän julkisen hallinnon eri tunnusmerkkejä. Näkemykset ovat pysyneet hyvin samanlaisina vuodesta toiseen. Kaikki hyvän hallinnon vakiintuneet piirteet ovat suomalaisten mielestä tärkeitä, mutta kärkeen nousevat hallinnon asiantuntemus ja osaaminen sekä lainmukaisuus.
Kansalaiset nostavat tärkeälle sijalle myös hallinnon avoimuuden ja kansalaisten kuulemisen. Tätä pitää erittäin merkittävänä hyvän hallinnon tunnusmerkkinä 58 prosenttia kansalaisista.
- Vuoropuhelun mahdollistajina jäsentemme edustamat hallinnon, tiedonhallinnan, viestinnän ja kielialan ammatit nousevat keskeiseen rooliin. Toivomme, että tulevat kuntapäättäjät muistavat näidenkin ammattilaisten arvon, kun euroja jaetaan. Vain ammattimainen tiedonhallinta ja kuntaviestintä omalla äidinkielellä luovat kuntalaisille polun vaikuttamiseen ja palveluihin, muistuttaa toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
Puoluekanta näkyy painotuksissa
Vaikka suomalaisten esittämät hallintoa koskevat arviot ovat tuoreen hallintogallupin mukaan hyvin yksimielisiä, puolueittain näkyy painotuseroja.
Kokoomusta ja keskustaa kannattavat painottavat hallinnon taloudellisuutta. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat taas korostavat keskimääräistä enemmän hallinnon yhdenvertaisuutta. Perussuomalaiset on ainoa ryhmä, jonka enemmistö ei pidä yhdenvertaisuutta erittäin merkittävänä hyvän hallinnon piirteenä.
Julkisen hallinon supistaminen jakaa selkeästi vastaajia puoluekannan mukaan. Vasemmistopuolueita kannattavista keskimääräistä useampi vastustaa supistamista. Kokoomusta ja perussuomalaisia kannattavat taas erottuvat päinvastaisesta syystä.
***
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.007 henkilöä 26.2. – 5.3.2021 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on Kantar TNS Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.
Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tulokset ovat osa Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä hyvästä hallinnosta 2021 -tutkimusta, jota Kantar TNS on kulttuurin osalta tehnyt Akavan Erityisalojen toimeksiannosta vuodesta 2008. Hallinnon kysymykset ovat olleet mukana vuosina 2019, 2017 ja 2015.
Lisätietoja:
Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmäki@akavanerityisalat.fi
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Sakari Nurmela, tutkimusjohtaja, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080,
sakari.nurmela@kantar.com
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi, puh. 040 525 8582
Jaakko Korpisaari, Akavan ErityisalatNeuvottelupäällikkö, FM. Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta, sote- ja maakuntauudistuksen yhteyshenkilö, kulttuuripolitiikka.
Puh:040 777 9422jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fiSalla Luomanmäki, Akavan ErityisalatToiminnanjohtaja, FM.
Liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet. Akavan hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Monimuotoinen työelämä, veropolitiikka.
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän, liike-elämän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 20 jäsenjärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat
Akavan Erityisalat: Paikallisen sopimisen laajentamiseen vain korjaamalla lausunnolla olleen esityksen valuviat16.4.2024 08:16:08 EEST | Tiedote
Paikallisen sopimisen laajennus tulee toteuttaa yhdenvertaistamalla aidosti järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yritysten asemaa suhteessa toisiinsa, Akavan Erityisalat korostaa hallituksen esitysluonnosta koskevassa lausunnossaan.
Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta15.4.2024 09:56:23 EEST | Tiedote
Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.
Kansalaiskysely: Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa12.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa, arvioi 86 % suomalaisista Verianin (ent. Kantar) kyselyssä. - Kansa ymmärtää, ettei hyvä julkinen hallinto ole ostettavissa vasta sitten, kun vaikkapa kriisi yllättää, kommentoi Akavan Erityisalojen johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola tuloksia. Ennen julkaisemattoman tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023. Kysely toteutettiin Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Akavan Erityisalat: Suomi tarvitsee oikeudenmukaisuuden kokemuksia5.4.2024 07:25:10 EEST | Tiedote
Kehysriiheltä odotamme päätöksiä, jotka voidaan vaikeudestaan huolimatta kokea laajasti oikeudenmukaisiksi ja perustelluiksi. Suomi tarvitsee nyt säästöjen lisäksi uskoa tulevaisuuteen, sanoo Akavan Erityisalat.
Yhdistelmätehtävät ovat kuntien kulttuurialan asiantuntija- ja esihenkilötehtävien ongelmana20.3.2024 17:42:48 EET | Tiedote
Oripään kunta julkaisi rekrytointi-ilmoituksen, jossa haettiin alle 3 000 euron kuukausipalkalla kirjastonjohtajaa vastuunaan kirjasto,- museo- ja kulttuuritoimi, kunnan markkinointi, maahanmuuttotyö sekä hyvinvointilautakunnan esittelijän tehtävät. Rekrytointi kuvastaa yleistymässä olevaa yhdistelmätehtävien ongelmaa. Ammattijärjestöjen kyselyssä 42 % kirjasto,- museo,- ja kulttuurialan esihenkilöistä ja asiantuntijoista kertoi oman vastuualueensa kasvaneen uusilla tehtäväkokonaisuuksilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme