Akavan Erityisalat

Tutkimus: Julkisen hallinnon arvostus kasvanut selvästi

Jaa

Suomalaisten mielipiteet ovat muuttuneet julkiselle hallinnolle yhä myönteisempään suuntaan, kertoo Kantar TNS:n gallup. Hyvä hallinto mielletään vahvasti Suomen menestystekijäksi. Aiempaa selvästi useampi ei haluaisi supistaa julkista hallintoa, vaikka väite jakaa mielipiteet. Tutkimusta on tehty Akavan Erityisalojen toimeksiannosta vuodesta 2015 alkaen kahden vuoden välein.

Suomalaisten käsityksiä julkisen hallinnon merkityksestä tutkittiin kolmen väitteen avulla. Näistä kahdesta suomalaiset ovat varsin yksimielisiä ja yksi jakaa mielipiteet vahvasti puolesta ja vastaan.

Suomalaiset katsovat laajasti, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 90 prosenttia suomalaista. Lähes yhtä yksimielisesti nähdään, ettei Suomi menesty ilman hyvää julkista hallintoa. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 86 prosenttia kansalaisista.

Väittämät on esitetty Akavan Erityisalojen Kantar TNS:ltä tilaamassa gallupissa nyt neljästi kahden vuoden välein. Tuoreimmassa mittauksessa arviot ovat julkiselle hallinnolle kaikkein myönteisimmät. Erityisen selvä ero on vuoden 2015 mielipiteisiin.

Kanta julkisen hallinnon supistamiseen jakaa suomalaisia. Niukka enemmistö (58 %) ei haluaisi supistaa julkista hallintoa Suomessa. Tuoreimmassa mittauksessa aiempaa selvästi useampi on tätä mieltä. Vuodesta 2015 tämä näkemys on vahvistunut tasaisesti.

- Olemme eläneet aikoja, jolloin hallinnosta leikkaaminen on ollut suorastaan itsetarkoitus ja hyve. Nyt kelkka tuntuu kääntyneen. Uskon, että myös yhä useampi päättäjä näkee hyvän julkisen hallinnon maamme menestystekijänä ja kansainvälisenäkin kilpailuvalttina, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.

- Suomalaisten osoittama hallinnon arvostus on hieno uutinen, jonka nyt kuntavaalien alla toivoo realisoituvan kunnissa riittävinä hallinnon henkilöresursseina. Kilpailu euroista on kovaa ja ”näkymättömät”, taustalla kaikkea toimintaa mahdollistavat hallinnon ammatit jäävät helposti vaille puolustajia, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

- On muistettava, että esimerkiksi asiantunteva päätösvalmistelu edellyttää ehdottomasti korkeakoulutettua osaamista.

Hallinnon asiantuntemus ja lainmukaisuus
tärkeintä

Hallinnon gallupissa selvitettiin myös, miten merkittävinä suomalaiset pitävät hyvän julkisen hallinnon eri tunnusmerkkejä. Näkemykset ovat pysyneet hyvin samanlaisina vuodesta toiseen. Kaikki hyvän hallinnon vakiintuneet piirteet ovat suomalaisten mielestä tärkeitä, mutta kärkeen nousevat hallinnon asiantuntemus ja osaaminen sekä lainmukaisuus.

Kansalaiset nostavat tärkeälle sijalle myös hallinnon avoimuuden ja kansalaisten kuulemisen. Tätä pitää erittäin merkittävänä hyvän hallinnon tunnusmerkkinä 58 prosenttia kansalaisista.

- Vuoropuhelun mahdollistajina jäsentemme edustamat hallinnon, tiedonhallinnan, viestinnän ja kielialan ammatit nousevat keskeiseen rooliin. Toivomme, että tulevat kuntapäättäjät muistavat näidenkin ammattilaisten arvon, kun euroja jaetaan. Vain ammattimainen tiedonhallinta ja kuntaviestintä omalla äidinkielellä luovat kuntalaisille polun vaikuttamiseen ja palveluihin, muistuttaa toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

Puoluekanta näkyy painotuksissa

Vaikka suomalaisten esittämät hallintoa koskevat arviot ovat tuoreen hallintogallupin mukaan hyvin yksimielisiä, puolueittain näkyy painotuseroja.

Kokoomusta ja keskustaa kannattavat painottavat hallinnon taloudellisuutta. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat taas korostavat keskimääräistä enemmän hallinnon yhdenvertaisuutta. Perussuomalaiset on ainoa ryhmä, jonka enemmistö ei pidä yhdenvertaisuutta erittäin merkittävänä hyvän hallinnon piirteenä.

Julkisen hallinon supistaminen jakaa selkeästi vastaajia puoluekannan mukaan. Vasemmistopuolueita kannattavista keskimääräistä useampi vastustaa supistamista. Kokoomusta ja perussuomalaisia kannattavat taas erottuvat päinvastaisesta syystä.

***

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.007 henkilöä 26.2. – 5.3.2021 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on Kantar TNS Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.

Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tulokset ovat osa Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä hyvästä hallinnosta 2021 -tutkimusta, jota Kantar TNS on kulttuurin osalta tehnyt Akavan Erityisalojen toimeksiannosta vuodesta 2008. Hallinnon kysymykset ovat olleet mukana vuosina 2019, 2017 ja 2015.

Lisätietoja:

Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmäki@akavanerityisalat.fi

Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi

Sakari Nurmela, tutkimusjohtaja, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080,
sakari.nurmela@kantar.com

Yhteyshenkilöt

Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi, puh. 040 525 8582

Salla Luomanmäki, Akavan ErityisalatToiminnanjohtaja, FM.

Liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet. Akavan hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Monimuotoinen työelämä, veropolitiikka.

Puh:040 700 7800salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Akavan Erityisalat
Maistraatinportti 4 A
00240 HELSINKI

0201 235 340http://www.akavanerityisalat.fi

Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 22  jäsenyhdistystä. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksiin kuuluu yhteensä 28 500 jäsentä.   

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat

Akavan Erityisalat: Opiskelijoiden tulevaisuudenuskoa lujitettava – neljä teesiämme12.5.2021 09:40:10 EEST | Tiedote

Opintoja on painettu eteenpäin, mutta yksinäisyys ja huoli tulevaisuudesta koettelee opiskelijoita, ilmenee Akavan Erityisalojen kyselystä. Liitto ehdottaa neljää teesiä opiskelijoiden tukemiseksi koronakriisin jälkeen: 1. Ohjaaminen ja tuki kuntoon. 2. Opintotuen pisterajoista luovuttava. 3. Palkallisiin harjoittelujaksoihin panostettava. 4. Yhteisöllisyyden merkitys tunnustettava.

Opiskelijakysely: ”Zoom-luennot ja itsenäinen puurtaminen opiskelijaelämän ainoa sisältö”12.5.2021 09:38:01 EEST | Tiedote

Korona on koetellut pahoin opiskelijoiden henkistä jaksamista. Moni on paahtanut opintoja eteenpäin pieneen asuntoon lukittautuneena ja tilanteen pitkittyessä voimat ovat hiipuneet. Yli puolet kokee koronakriisin syöneen pohjaa tulevaisuudelta, kertoo Akavan Erityisalojen opiskelijakysely. Liitto edustaa mm. humanistisia ja kasvatusaloja, taide- ja kulttuurialaa sekä hallinnon aloja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme