Tampereen yliopisto

Tutkimus: Kaikenlainen kulttuurin kuluttaminen keskittyy Suomessa yhä valikoidummalle joukolle

Jaa

Sosiaalitieteissä ajatellaan laajasti, että kulttuurin kuluttaminen ”tekee hyvää”. Tässä hengessä julkinen kulttuuripolitiikka pyrkii saamaan ihmisiä osallistumaan kulttuuriin, ja osallistumattomuutta pidetään ongelmana. Sosiologian alan tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimushavaintoja ja osoittaa, kuinka kulttuuria kuluttaa yhä valikoidumpi joukko ihmisiä Suomessa. Alemman koulutustason omaavat ihmiset jättäytyvät koulutettuja yleisemmin pois kulttuuriharrastuksista. Tämä koskee tuoreiden tulosten mukaan myös arkisen kulttuurin muotoja.

Tampereen yliopiston tutkija Riie Heikkilä ja tutkija Taru Lindblom (nyk. Helsingin yliopisto) selvittivät artikkelissaan, miten kulttuuriosallistuminen on muuttunut Suomessa vuosina 2007–2018.

Kansallisesti edustavan laajan pitkittäiskyselyaineiston avulla tutkijat selvittivät osallistumisen muutosta, kulttuurimuotoja joihin ei osallistuta sekä sosioekonomisia tekijöitä, jotka ennustavat osallistumattomuutta.

Sekä vuonna 2007 että 2018 tutkijat havaitsivat kolmenlaista poisjääntiä kulttuurista. Näitä olivat korkeakulttuuri (esim. klassisen musiikin konsertit tai oopperat), yleiset kulttuuriharrastukset (esim. elokuvat tai museot) sekä yöelämäkulttuuri (esim. rock-konsertit tai pubit).

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että ne ihmiset, jotka eivät harrasta korkeakulttuuria, saattaisivat olla aktiivisia arkisessa kulttuurissa: vaikkapa ulkoilun, ystävien tapaamisen tai ristikoiden tekemisen muodossa. Tämän vuoksi tutkijat halusivat selvittää empiirisesti, kompensoiko arkinen kulttuuriosallistuminen Suomessa erittäin vähäistä osallistumista korkeakulttuuriin.

Vertaillessaan osallistumattomuuden muotoja Heikkilä ja Lindblom havaitsivat, että arkiseen kulttuuriin osallistumattomuus ennustaa osallistumattomuutta myös muussa kulttuurissa.

– Toisin sanoen arkinen kulttuurin harrastaminen ei näytä Suomessa kompensoivan muun kulttuurin harrastamista, vaan samat ryhmät ovat aktiivisia sekä arkisessa että muussa kulttuurissa, toteaa dosentti Riie Heikkilä.

Tarkasteluvuonna 2007 sekä korkeakulttuuriin että yleisiin kulttuuriharrastuksiin osallistumattomuutta ennustivat erityisesti miessukupuoli ja matala koulutus. Yöelämäkulttuurista pois jääntiä ennusti korkea ikä.

Kun tarkastelu toistettiin vuodelle 2018, koulutuksen vaikutus oli kasvanut huomattavasti ja koulutuksesta oli tullut kaikkein tärkein ennustava tekijä sille, lähteekö ihminen kulttuurin äärelle vai ei. Esimerkiksi korkeakulttuuriin osallistumattomuus oli 12 kertaa yleisempää vähiten koulutetussa kuin eniten koulutetussa ryhmässä. Yleisiin kulttuuriharrastuksiin osallistumisen kohdalla ero oli seitsemänkertainen.

Tutkimustiedotteessa esitetty perustuu Journal of Consumer Culturessa (impact factor 4.196) julkaistuun tieteelliseen artikkeliin ”Overlaps and accumulations: The anatomy of cultural non-participation in Finland, 2007 to 2018”, jonka tarkemmat julkaisutiedot ovat seuraavat:

Heikkilä, R., & Lindblom, T. (2022). Overlaps and accumulations: The anatomy of cultural non-participation in Finland, 2007 to 2018. Journal of Consumer Culture. https://doi.org/10.1177/14695405211062052

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

VTT, dosentti Riie Heikkilä
riie.heikkila@tuni.fi
050 437 7207

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Kauppayritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja markkinoiden muutoksessa19.5.2022 12:10:05 EEST | Tiedote

Kriisit kuten COVID-19-pandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet kaupan alan yritykset uutisvirran keskiöön. Poikkeusolot siirtävät kauppayritysten huomiota pitkänjänteisestä kehittämisestä nopeaan reagointiin. Toimiala käy samalla läpi historiallista murrosta, transformaatiota, jossa muutoksen kohteina ovat kaupankäynnin muodot, tavat ja toimijoiden roolit. KTM Harri Hokkasen väitöstutkimus osoittaa kauppayritysten valintojen vaikuttavan merkittävästi siihen, millaisena kauppa tulevaisuudessa näyttäytyy ja miten se organisoituu.

Väitös: Yhdenvertaiseen arviointiin vielä matkaa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä19.5.2022 10:19:07 EEST | Tiedote

Opettajilla on moninaisia käsityksiä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen arvioinnista. Opettajat kaipaavat oppiaineen arviointiin liittyvien käsitteiden ja määritelmien yksityiskohtaista avaamista siten, että kaikille opettajille muodostuisi yhteinen käsitys arvioinnin perusteista. KM Helena Vesaranta tutki väitöskirjassaan Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointia opettajan työn kontekstissa.

Sitkeät myytit vesihuollon kehittämisen tiellä18.5.2022 08:52:53 EEST | Tiedote

Koronapandemia ja Ukrainassa riehuva sota muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille. Esimerkiksi ilmastonmuutos korostaa vesihuollon merkitystä myös Suomessa, jossa se on totuttu ottamaan itsestäänselvyytenä. Tampereen yliopiston tutkijoiden tuore Vesihuollon myytit -teos avaa kotimaan vesihuoltoon liittyviä uskomuksia ja niiden todenperäisyyttä. Tervetuloa mukaan teoksen julkistustilaisuuteen 3.6.2022 kello 9!

Väitös: Digitalisaatio voi sekä tukea että haitata ammatillista kehittymistä17.5.2022 15:00:07 EEST | Tiedote

Ymmärrys digitalisaation roolista työntekijän ammatillisessa kehittymisessä edellyttää moniulotteista tarkastelua, jossa huomioidaan työpaikan oppimismahdollisuuksien sekä työntekijän ammatillisen identiteetin ja toimijuuden välinen vuorovaikutteinen suhde. Anna Wallin tarkastelee väitöskirjassaan eläytymismenetelmää laadullisena aineistonkeruumenetelmänä ja havainnollistaa menetelmän käyttöä digitalisaation ja ammatillisen kehittymisen välisen suhteen tarkastelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme