Tutkimus: Kaupunkikeskusten lähikunnat ovat tulevaisuuden menestyjiä – WSP Finlandin tuoreessa tutkimuksessa vertaillaan Suomen kuntien tulevaisuuskuntoa

WSP Finlandin tuoreessa tutkimuksessa selviää, että kaikista kunnista veto- ja elinvoimaisimpia ovat kaupunkikeskusten lähikunnat.  Kymmenen parhaiten menestyneen kunnan listalle mahtui vain yksi suureksi kaupungiksi luokiteltu kunta, Vantaa. Muut yhdeksän ovat suurten tai keskisuurten kaupunkien lähikuntia ympäri Suomea – elinvoimaindeksin mukaisessa paremmuusjärjestyksessä Pirkkala, Lieto, Muurame, Ylöjärvi, Kaarina, Kempele, Vantaa, Eurajoki, Järvenpää, Kangasala, Nokia, Nurmijärvi ja Rusko. 

– Tutkimus paljastaa yhteisiä nimittäjiä, joita menestyminen tulevaisuudessa edellyttää. Kunnassa pitää olla hyvä työllisyystilanne, ulkomailla syntyneiden pitää pystyä työllistymään tehokkaasti, tarvitaan monipuolinen elinkeinorakenne ja osaamista, väestön terve ikärakenne sekä kehitysaskeleet kohti vihreää rakennemuutosta.   Menestyäkseen kunnat tarvitsevat mielestäni myös hyvää johtamista ja tulevaisuuteen katsovan, viihtyisän ilmapiirin, mikä taas heijastuu positiivisesti muihin indikaattoreihin, sanoo tutkimusta johtanut WSP Finlandin kestävyystutkimuksen asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström.

Kaupunkien lähikunnat työllistivät ulkomailla syntyneitä parhaiten

Tuottavuus on keskimäärin parhaalla tasolla isoissa kaupungeissa sekä niiden lähikunnissa ja maaseutumaisissa matkailun kunnissa. Tuottavuuden summaindikaattoreilla tarkasteltaessa kaikista kunnista nousi esiin Pohjois- ja Itä-Suomen matkailukuntia kuten Kittilä, Sodankylä, Sotkamo ja Vieremä, Pohjanmaan paikkakuntia kuten Pietarsaari ja Närpiö sekä kaupunkien lähikuntia kuten Rusko, Lieto, Pirkkala, Kempele, Muurame ja Sipoo.

Vaikka inhimillinen pääoma, kuten väestö ja sen osaaminen ja asenteet, on erityisesti suurten kaupunkien vahvuus, niin myös niiden lähikunnat pärjäävät hyvin. Inhimillisen pääoman summaindikaattoreilla mitattuna kärjen muodostavat järjestyksessä Kaarina, Vantaa, Pirkkala, Kempele, Järvenpää, Lempäälä, Muurame, Seinäjoki, Espoo, Tampere ja Oulu.

Yksittäisistä kunnista vihreän rakennemuutoksen indikaattoreilla tarkasteltuna parhaiten taas sijoittuvat Tuusula, Ii, Järvenpää, Kemiönsaari, Pori, Raisio, Naantali, Imatra, Kemi, Laukaa ja Riihimäki.  

–  Tulokset toivat paljon yllätyksiä, jotka ravistelevat totuttuja mielikuvia eri kunnista. Esimerkiksi ulkomailla syntyneiden työllistämisen aste oli valtakunnallisesti ja erityisesti kaupungeissa keskimäärin matala. Niitä paremmin pärjäsivät kaupunkien lähikunnat. Parhaiten onnistui Pornainen, jossa ulkomailla syntyneiden työllistämisaste oli jopa 81,5 %, kertoo Tikkanen-Lindström. 

Elinvoimaindeksi antaa vertailukelpoisen kokonaiskuvan kuntien tulevaisuuskunnosta

Tutkimuksen keskeinen työkalu on WSP:n kehittämä elinvoimaindeksi, joilla mitataan ja vertaillaan alueellista menestymistä ja resilienssiä. Elinvoimaindeksi koostuu 16 erikseen pisteytettävän indikaattorin yhteissummasta. Indikaattorit on jaettu kolmeen osa-alueeseen, joita ovat tuottavuus, inhimillinen pääoma sekä vihreä rakennemuutos. Jokaista näitä tutkittiin omilla indikaattoreillaan.

Tuottavuuden indikaattoreina käytettiin väestön tulotasoa, palkkatulon muutosta, työllisyysastetta, yritysten liikevaihtoa sekä ulkomailla syntyneiden työllistymistä. Inhimillisen pääoman indikaattoreita olivat nettomuutto suhteessa väkilukuun, väkiluvun muutos, alle 55-vuotiaiden osuus väestöstä, korkeakoulutettujen suhde työikäiseen väestöön, matka-aika lähimpään oppilaitokseen, työllisten sairaspäivät sekä alueen syntyvyys. Vihreän rakennemuutoksen indikaattoreina käytettiin päästövähennyksiä sekä kiertotalouden osuutta alueen yritysten liikevaihdosta.

–Vihreä rakennemuutos on yksi elinvoimaindeksin kolmesta osa-alueesta. Kansalliset hiilineutraaliuden tavoitteet edellyttävät koko elinkeinorakenteen läpäisevää muutosta lähivuosina, ja kuntien toimet ovat tässä merkittäviä. Vihreän rakennemuutoksen kehittyessä myös sen seurantaa pitää kehittää, mutta jo nyt Suomen ympäristökeskus SYKE mahdollisti meille erinomaiset tiedot päästötilastoista ja Tilastokeskus kiertotalouden toimialoista,  Tikkanen-Lindström kiittelee.

Maaseutumaisten kuntien mahdollisuudet ovat luonnonvaroissa ja matkailussa

Maaseutumaisissa kunnissa on  paljon mahdollisuuksia. Niiden luonnonvarat muodostavat merkittävän varallisuuden erän, ja luonnonvarojen  hyödyntäminen voi tarjota kunnille tulevaisuudessa menestymisen mahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi uusiutuvien ja biohajoavien luonnonvarojen tarve, uusiutuvan energian tarve, luonnon ravinto- ja hyvinvointituotteiden ja lähituotteiden kysyntä, luontomatkailun sekä hiilinielujen merkityksen kasvu.

–  Nämä maaseutukuntien luonnonvarojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallisuutta, ennakoimista, hyvää infrastruktuuria sekä tietenkin vastuullista riskien hallintaa. Luonnonvarojen hyödyntäminen ei ole vain kuntien oma taloudellinen asia, vaan vastuullisella toiminnalla parannetaan koko maan elinvoimaisuutta. Me kaikki tarvitsemme hyvinvoivaa luontoa, Tikkanen-Lindström muistuttaa.  

Vaikka pandemia horjutti matkailualaa, se on kasvattanut elinkeinona merkitystään myös kaupunkien ulkopuolella. Suomessa on tällä hetkellä 22 kuntaa, joissa matkailuelinkeinoiksi suoraan laskettavien toimialojen liikevaihto on kunnan yritysten kokonaisliikevaihdosta yli 4 %. Maaseutumaisista kunnista tutkimuksessa pärjäsivät parhaiten Lapin matkailukunnat, sekä Pohjanmaan kunnat kuten Närpiö ja Kalajoki, sekä Uudeltamaalta Raasepori ja Hämeessä Loppi.

Suomessa menestyvät kunnat jakaantuvat eri puolille ja eri tavoilla kuin Ruotsissa

Ruotsissa vastaava tutkimus on tehty jo kuutena aiempana vuonna, ja seitsemäs tutkimusraportti julkaistaan yhtä aikaa Suomen kanssa. Suomella ja Ruotsilla on rakenteellisesti yhtäläisyyksiä, mutta myös paljon eroavaisuuksia. Huomattavasti suurempi ja jonkin verran nuorempi väestömäärä näkyy suurempina kaupunkeina ja kuntina, ja myös maaseudulla. Tutkimuksen tuloksia vertailtaessa nousee esiin menestyvien kuntien erot – Ruotsissa parhaiten menestyvät kunnat ovat suurien kaupunkien lähikuntia, Suomessa menestyviä kuntia löytyy ympäri maata ja niiden menestystekijät ovat keskenään erilaisia.

–  Meillä parhaiten pärjäävät kunnat tulevat erilaisista lähtökohdista, mutta meillä erottuu jo Ruotsin trendi isojen kaupunkien lähikunnista. Toisaalta saamme hyvin positiivisen viestin siitä, että menestyneitä kuntia löytyy myös isojen kaupunkien ulkopuolelta. Tämä vaatii monipuolista elinkeinorakennetta, pyrkimystä myös ulkomailla syntyneiden työllistämiseen, sitoutumista vihreään rakennemuutokseen ja kunnan hyvään johtamiseen, Tikkanen-Lindström päättää.

Raportti löytyy myös WSP Finlandin nettisivuilta: www.wsp.com/fi-FI/nakemyksia-uusin/alueiden-tutkimus-2021

Tutkimuksen tuloksista koottu tietokanta on tarjolla WSP Finlandin palveluna.

Alueiden tutkimus 2021

WSP Finland julkaisee alueiden tutkimus 2021 -tutkimusraporttinsa ensimmäistä kertaa Suomessa. Ruotsissa vastaava tutkimus on tehty jo kuutena aiempana vuonna, ja seitsemäs tutkimusraportti julkaistaan yhtä aikaa Suomen kanssa. Tutkimuksessa selvitetään Suomen eri alueiden nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä kestävyyttä ulkoisia shokkeja vastaan.

Tutkimuksessa on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen avoimia tietoainestoja ja tuoreimpia saatavissa olevia tietoja. Raportin lisäksi tutkimustiedosta muodostetaan Suomen kunnat kattava tietokanta, joka noudattaa vuoden 2021 tammikuun kuntajakoa.

Reilun vertailukelpoisuuden varmistamiseksi kunnat on jaettu kolmeen pääluokkaan ja yhdeksään alaryhmään. Luokittelu perustuu pääasiassa väestön kokoon sekä etäisyyteen ja matka-aikaan suuremmalle paikkakunnalle.